Kasvatuksen tuulia

Tiesitkö, että Suomen Puolustusvoimat työllistävät noin 12 500 työntekijää, joista noin kolmasosa on siviilejä? Suomen Puolustusvoimat on merkittävä valtionhallinnollinen työnantaja, joka tarjoaa haasteellisia ja monipuolisia työtehtäviä niin sotilas- kuin siviilihenkilöstölle ympäri Suomea (Puolustusvoimat 2021a). Puolustusvoimissa työskentelee noin 4000 siviilihenkilöä erilaisissa akateemisissa sekä ammatillisissa asiantuntijatehtävissä, jonka seurauksena siviilihenkilöstön tehtävien kirjo on laaja ja monipuolinen. (Puolustusvoimat 2021b.) Siviilihenkilöstön toiminta ja rooli tunnustetaan Puolustusvoimissa merkittäväksi voimavaraksi, mutta tästä huolimatta siviilihenkilöstön näkökulmia on tarkasteltu organisaation henkilöstöä koskevissa tutkimuksissa vähemmän kuin sotilashenkilöstön. Tämä tutkimuksellinen tarve herätti minussa mielenkiinnon ja päätin, että halua omalla tutkimustoiminnallani monipuolistaa Puolustusvoimien siviilihenkilöstöön kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Yhteiskunnan...

Suomalaiset yliopisto-opiskelijat muodostavat entistä heterogeenisemman joukon ja opiskelijoiden elämäntilanteet ovat erilaisia. Opetuksen ja ohjauksen lähtökohtana on tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden moninaisuus. Tuella ja huomioinnilla edesautetaan opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskelijan elämäntilanteen huomiotta jättäminen voi johtaa opiskelijan kuormittumiseen ja opintojen keskeyttämiseen. (Huuhka 2020.) Eläminen ja opiskelu yliopistopaikkakunnalla ei aina ole mahdollista tai mielekästä. Työn, perheen tai oman hyvinvoinnin vuoksi opiskelu toiselta paikkakunnalta käsin voi olla opiskelijalle parempi vaihtoehto. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet tulee ottaa huomioon yliopistojen toiminnassa ja opintojen suunnittelussa. Yliopistopaikkakunnan ulkopuolella asuvan ja sieltä käsin opintoja suorittavan opiskelijan kokemukset opiskelusta ja hyvinvoinnista ovat tärkeää tietoa yliopistoille esimerkiksi siitä, miten opinnot sujuvat ja miten opiskelijat jaksavat. Suur...

Tunnetaidot ovat puhuttaneet ihmisiä 2000-luvulla ja niiden tärkeyteen on havahduttu myös koulumaailmassa. Tunnetaidot ovatkin vahvasti mukana myös viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmassa, jonka mukaan tunnetaitokasvatus alkaa jo alakoulun ensimmäisellä luokalla ja jatkuu läpi koko peruskoulun (OPS 2014). Tunnetaidoilla tarkoitetaan sekä omien että muiden tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä tunteiden ilmaisu- ja säätelykykyä. Tunnetaidot ovat tärkeässä osassa ihmisen elämässä, sillä tunnetaidot vaikuttavat niin ihmisen sisäiseen elämään kuin ihmissuhteisiin. Hyvien tunnetaitojen avulla kykenemme esimerkiksi tekemään elämäämme koskettavia päätöksi ja motivoimaan itsemme epämieluistenkin asioiden tekemiseen. Tunnetaitoisuus on myös avainasemassa siinä, että pystymme sujuvaan vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Keskeisimpiä taitoja tunnetaitoisuudessa onkin kyky empatiaan, eli toisen ihmisen asemaan asettumisen taito. Tunnetaidot ovat taito, jolle luodaan perusta j...

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tapahtuu koulumaailmassa jatkuvasti. Kevät 2020 oli kuitenkin Suomen peruskouluille poikkeuksellista aikaa, kun koulut siirtyivät lyhyessä ajassa lähiopetuksesta etäopetukseen koronaviruksen (COVID-19) vuoksi. Opetuksen siirtyminen etäopetukseen asetti koulut ja kodit uuden tilanteen eteen, kun sekä opetus että kodin ja koulun välinen yhteistyö siirtyivät täysin etäyhteyksien varaan. Lähiopetuksessa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tulisi tapahtua yhteistyön kunta-, koulu-, luokka ja oppilastasolla. Näillä tasoilla tulisi toteutua yhteistyön muodot, mitkä ovat oppilashuolto ja yhteydenpito. (Opetushallitus 2007; 2014, Metso 2013.) Kiinnostuimme siitä, miten lähiopetuksessa toteutuva yhteistyö muutti muotoaan etäopetuksessa, ja päätimmekin lähteä tutkimaan aihetta. Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020. Tutkielmamme oli laadullinen tut...

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...

Koulukiusaamista ja sen sisältämää fyysistä kiusaamista on tutkittu melko paljon. Halusimme keskittyä tutkielmassamme kouluväkivaltaan ja opettajien valmiuksiin kohdata sitä. Nykypäivänä kouluväkivalta on noussut median otsikoihin nopealla vauhdilla. Lisääntyneet väkivallan teot kouluissa ja niihin reagointi johtavat vääjäämättä pohtimaan sitä, millaisia valmiuksia työelämään siirtyvillä opettajilla tulisi olla. Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme valmistuvien luokanopettajien käsityksiä omista valmiuksistaan kohdata väkivaltaa koulussa. Keräsimme aineistomme haastattelemalla maisterivaiheen opiskelijoita Teams-videoyhteyden avulla joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Haastattelimme valmistuvia luokanopettajia eri puolilta Suomea. Tutkielmaamme osallistui loppujen lopuksi kuusi haastateltavaa, joiden käsityksiin tutkielmamme tulokset perustuvat. Tutkimuksemme pohjautuu fenomenografiseen tutkimusotteeseen ja analysoinnissa hyödynsimme aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Päädyimme feno...

Tämän päivän peruskouluissa on yhä enemmän käytössä teknologiaa, jota hyödynnetään päivittäin eri oppiaineiden opetuksessa ja opiskelussa. Siinä, missä muissakin oppiaineissa, on myös musiikinopetuksessa avautunut uusia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa. Kun ennen musiikkiteknologiaksi miellettiin muun muassa sähköiset soittimet ja äänentoisto, on osaksi musiikinopetusta tullut myös erilaiset tietotekniset laitteet ja sovellukset. Näitä laitteita ja sovelluksia voidaan hyödyntää osana musiikinopetusta hyvin laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Erityisesti tableteille on mahdollista ladata lukemattomia määriä erilaisia musiikkisovelluksia, joita on helppo hyödyntää erilaisissa harjoituksissa. Teknologian käyttö tulee kuitenkin aina olla jollain tavalla perusteltua, ettei sitä käytetä vain sen takia, että se on helppoa. Kandidaatin tutkielmassamme (Moilanen & Salmela 2020) saimme selville, että musiikkia opettavat opettajat eivät koe olevansa tarpeeksi perehtyneitä käyttämään tieto...

Opettajan uran ensimmäiset vuodet ovat usein monella tapaa hyvin haastavia ja suuntaa antavia. Opiskeluajan taakse jäänyt vapaus ja työelämään siirtyminen tuovat mukanaan suuren ammatillisen vastuun, joka Tynjälän ja Heikkisen (2011, 12) mukaan näyttäytyy yhtä laajana riippumatta opettajan työuran kestosta. Uransa alkuvaiheessa oleva noviisiopettaja rakentaa omaa opettajuuttaan ja hyödyntää luokanopettajakoulutuksesta saatuja tietoja toimiessaan käytännön työelämässä. Opettajan työuran jatkumisen kannalta merkityksellisenä tekijänä voidaan nähdä koulutuksesta saatujen valmiuksien vastaavuus työelämän tarpeisiin nähden. Opettajan ammatillista osaamista voidaan tarkastella prosessimallin pohjalta, jossa yhtenä osaamisalueena on pedagoginen osaaminen (Metsäpelto, Poikkeus, Heikkilä, Heikkinen-Jokilahti, Husu, Laine, Lappalainen, Lähteenmäki, Mikkilä-Erdmann, & Warinowski 2020). Tämä alue sisältää muun muassa arviointiin liittyvän osaamisen (Metsäpelto ym. 2020), joka Hildenin (2016, 2...

Suomalaisille nuorille sosiaalinen media näyttäytyy merkittävänä osana heidän kasvuympäristöään. Toisaalta se mahdollistaa myös haitallisia ilmiöitä, kuten nettikiusaamisen. Kiusaaminen ei enää rajoitu vain tiettyyn yhteisöön, aikaan tai paikkaan, vaan voi netin ja sosiaalisen median myötä levitä nopeasti julkiseksi, ison yleisön saataville. Kuka tahansa nuori voi myös tahtomattaan törmätä sosiaalisessa mediassa loukkaavaan sisältöön, ja tulla osaksi kiusaamistilannetta. Siksi kiusaamiseen puuttumisen merkitys nousee entistä keskeisempään asemaan. Kiusaamista paljon tutkinut Christina Salmivalli (2016) toteaa, että “kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta kaikki ovat omalta osaltaan vastuussa sen lopettamisesta”. Kvantitatiivisessa gradussani tarkastelinkin sitä, miten nuoret puuttuvat nettikiusaamiseen sosiaalisessa mediassa. Lisäksi selvitin nuorten asennoitumista nettikiusaamiseen ja sen yhteyttä toimintaan nettikiusaamistilanteessa. Tarkastelun kohteena oli myös se, kuinka ...

Yhteiskunnan kehittymisen seurauksena niin työelämässä kuin opiskelijakulttuureissakin on tapahtunut useita muutoksia. Työtehtävät ovat muuttuneet haasteellisemmiksi ja monipuolisemmiksi ja esimerkiksi osaamisvaatimukset sekä yksilölliset kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet. Opiskelijakulttuureissa tapahtuneita muutoksia ovat olleet elämäntapojen eriytyminen, privatisoituminen sekä yksilöllistyminen. Koska jatkuva toimintaympäristön muutos ikään kuin pakottaa yksilön aktiiviseen toimijuuteen, on yksilön huolehdittava aktiivisesti itsensä jatkuvasta kehittämisestä, jotta voisi pysyä mukana näissä ympäristön muutoksissa. Ratkaisu tähän löytyy kokonaisvaltaisesta itsensä tuntemisesta ja oman elämän hallinnasta eli itsensä johtamisesta, jossa yksilö tiedostaa omat arvonsa, merkityksensä ja tulkintansa maailmasta. Itsensä johtamisesta onkin tullut lähiaikojen yhteiskunnallinen trendi, sillä lähes poikkeuksetta melkein jokainen meistä on joskus kuullut siitä. Its...

Nykypäivänä julkisuudessa ja myös tutkimuksissa puhutaan paljon työelämään liittyvästä epävarmuudesta. Yleisesti todetaan, että nykypäivän nuoret tai nuoret aikuiset eivät saa samanlaisia työuria kuin heidän vanhempansa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuorena opiskeltu ammatti ei tarjoa enää töitä eläkeikään asti ja että työpaikkaa vaihdetaan aiempaa useammin. Yhdeksi ratkaisuksi työelämän epävarmuuteen esitetään kouluttautumista. Työelämässä tapahtuvat muutokset ovat johtaneet siihen, että ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän ja hakevat yhä korkeampaa koulutusta. Muutokset ei kosketa kuitenkaan ainoastaan nuoria. Aikuiset opiskelevat yhä enemmän: he täydentävät aiempaa tutkintoa tai vaihtavat kokonaan alaa, kenties innokkaammin kuin koskaan ennen. Sen lisäksi, että aikuiset opiskelevat yhä innokkaammin ja enemmän, on muutosta tapahtunut myös siinä, miten aikuisuus ymmärretään. On esimerkiksi esitetty, että perinteisen nuoruuden ja aikuisuuden välissä olisi viidestä kymmeneen vuo...

Mietitkö koskaan, millaista työtä haluaisit tehdä ja minkälaisissa työtehtävissä viihtyisit parhaiten? Tuntuvatko uraan ja tulevaisuuteen liittyvät kysymykset hankalilta? Et ole yksin, sillä uravalintoihin liittyvät kysymykset ovat yksiä elämän suurista kysymyksistä, joita monet pohtivat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Uraan liittyvät kysymykset ja valinnat voivat tuntua vaikeilta, etenkin kun työelämän jatkuvat muutokset ruokkivat urakehitystä entistä rauhattomampaan suuntaan. Yksilön ura on tänä päivänä täynnä sekä odottamattomia että suunniteltuja mahdollisuuksia, minkä vuoksi oman polun löytäminen voi tuntua itse kullekin hankalalta. Entistä hankalampaa oman polun hahmottaminen on, jos työelämän vaatimuksiin on vaikea sopeutua. (Ks. Mulari 2013.) Sosiaalinen, aktiivinen, rohkea ja ulospäin suuntautunut – nämä piirteet kuvaavat nykyajan odotuksia ”hyvästä tyypistä”, mutta ne ovat myös yksilöllisiä temperamenttipiirteitä. Siitäkin huolimatta, että synnynnäiset temperamenttipiirt...

Nyky-yhteiskunnassa talousosaaminen on tärkeä taito. Talouskasvatuksen päämääränä on lisätä talousosaamista eli talouslukutaitoa. Talouslukutaidolla tarkoitetaan yksilöiden kykyä tehdä erilaisia taloudellisia valintoja. Erityisesti lasten ja nuorten talouskasvatukseen tulisi panostaa, sillä nuoret kokevat, että heille ei opeteta riittävästi taloustaitoja ja he kokevat tarvitsevansa apua raha-asioiden hoitamisessa.  Peruskoulun tavoitteena on lisätä talousosaamista. Suomessa talouskasvatusta on upotettu useaan eri aineeseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tavoitteena on esimerkiksi oman talouden hallitseminen ja suunnitteleminen, kannustaminen raha-asioissa kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästämiseen. (Opetushallitus 2014, 22.) Kaikki eivät saa kotonaan riittävää talouskasvatusta, kun taas peruskoulu tavoittaa koko ikäryhmän. Todennäköisesti lapsen ensimmäinen kosketus talouteen tapahtuu kauppareissulla ostoskärryissä istuessa. Siellä lapsi näkee erilaisia tuotteita ...

Liikunnan oppilasarvioinnin sisällöt ovat kokeneet muutoksia viime vuosikymmenten aikana, mikä herättää keskustelua opettajakunnassa. Pohdintaan nousee yleensä moninaiset näkökulmat arvioinnin toimivuudesta käytännön työssä. Liikunnan suurimpana tehtävänä oppiaineena on innostaa oppilaita liikuntaa kohtaan ja ohjata heitä kohti liikunnallista elämäntapaa. Täten onkin mielenkiintoista pohtia, millä tavoilla liikunnan oppilasarviointi pystyisi tukemaan tätä oppiaineen tärkeintä tehtävää. Liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta on tärkeää, että oppilaat tiedostaisivat oman yksilöllisen liikuntasuhteensa. Liikuntasuhde kuvaa yksilön suhtautumista ja merkitysten antamista liikunnan maailmaa kohtaan (ks. Koski 2004). Liikuntasuhteen muovautuminen alkaa jo varhaislapsuudessa, ja se rakentuu ihmisen koko elinkaaren aikana. Yksilön liikuntasuhde sisältää konkreettisten liikuntakokemuksien lisäksi arvolatauksia liikuntaa ja sen sosiokulttuurista maailmaa kohtaan (ks. Kunnari 2011, 148). ...

Työstä ja työelämästä puhuttaessa esiin monesti nousevat jatkuva kiire, epävarmuus sekä loputtomat muutokset. Tilanteita katsotaan ongelmalähtöisestä näkökulmasta, jolloin keskitytään näiden ongelmien ratkaisemiseen. Negatiivissävytteinen keskustelu ja uutisointi ovat nähtävissä myös opetusalalla ja opettajan ammatissa. Yleisessä keskustelussa ja uutisissa tuodaan esille työn stressitekijöitä ja niistä aiheutuvia jaksamisongelmia sekä opettajien uupumusta. Usein puhutaan, kuinka työpäivistä pyritään vain ´selviytymään´ tai ´suoriutumaan´, mikä ei hyvinvoinnin näkökulmasta ole kestävää. Tutkimukseni aihe muodostuikin kiinnostuksesta tutkia opettajan työtä ja työhyvinvoinnin kehittämistä myönteisemmästä näkökulmasta. Työhän tuottaa paljon myös hyvää ja on tekijälleen antoisaa. Herääkin kysymys, mikä tuottaa opettajille iloa, ja erityisesti, millaisia onnistumisia opettajan työssä koetaan. Työssä onnistumisen kokemukset ovat ihmiselle tärkeitä ja merkityksellisiä monesta syystä. Esimerki...