Kasvatuksen tuulia

Vahvan itsetunnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on huomattava sen ehkäistessä muun muassa syrjäytymistä sekä erilaisia emotionaalisia haasteita, kuten masennusta (mm. Nurmi & Salmela-Aro 2002; Keltikangas-Järvinen 2023). Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2016) vahvan itsetunnon tukeminen onkin määritelty yhdeksi perusopetuksen tärkeistä tavoitteista. Kiinnostuin pro gradu -tutkielmassani tutkimaan itsetuntoa ja sen kehittymistä erityisesti pienten koulujen kontekstissa. Pienet koulut kasvu- ja oppimisympäristöinä omaavat ainutlaatuisia piirteitä ja niiden on useissa tutkimuksissa todettu olevan turvallisia ja antoisia ympäristöjä oppilaiden kasvulle. Pienten koulujen määrä on lakkautusten vuoksi ollut jo pitkään laskussa (Peltonen 2002), ja siksi tutkimustieto niihin liittyen on tärkeää. Tutkin opettajien käsityksiä pienestä koulusta kasvuympäristönä itsetunnon kehittymisen näkökulmasta sekä mahdollisuuksistaan oppilaiden itsetunnon tukemiseen pienellä koululla.

Opettajantyötä on pidetty perinteisesti kutsumustehtävänä, joka nauttii yhteiskunnalta saamaansa arvostusta. Kutsumus auttaa ymmärtämään, miksi jotkut ylipäätään toimivat opettajina (Estola & Syrjälä 2008, 98). Suomi on toiminut jo pitkään esimerkkinä toimivasta opettajankoulutusjärjestelmästä, jonka tehtävänä on kehittää opiskelijoiden laaja-alaisia ja itsenäisen ammattilaisen valmiuksia sekä valmiuksia kehittää omaa työtään (Niemi 2006, 79). Opettajuus on myös opettajaksi kasvamista ja identiteettityötä, jotka kehittyvät opettajankoulutuksen aikana ja voivat vahvistaa opiskelijoiden kutsumusta opettajantyöhön. Pro Gradu -tutkielmassani selvitin luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä heidän omista kutsumuksellisista tekijöistään, jotka ovat syynä alalle hakeutumiseen sekä heidän näkemyksiään siitä, kuinka he kokevat ammatillisen identiteettinsä rakentuneen opettajankoulutuksen aikana. Tutkimusaineisto koostui kuuden eri puolilla Suomea opiskelevan luokanopettajaopiskelijan teemah

Osallisuus on tämän ajan ilmiö, josta on muodostunut yhteiskunnallisesti painava teema. Osallisuudella tavoitellaan ratkaisuja perustavanlaatuisille sosiaalisille ja yhteiskunnallisille ongelmille (Närhi, Kokkonen & Matthies 2014, 228). Laajentunut oppivelvollisuus on lisännyt opetuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuuta. Kunnilla on vastuu laadukkaasta oppilaanohjauksesta ja sille annettujen tavoitteiden toteutumisesta. Viime vuosina on ollut tunnistettavissa huoli nuorten hyvinvoinnista ja pyritty löytämään keinoja, joilla tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä. Merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esimerkiksi matala koulutustaso ja pitkäaikainen työttömyys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tiedetään, että erityisen tärkeässä roolissa nuorten siirtymisessä toiselle asteelle ja kouluun kiinnittymisessä on laadukas oppilaanohjaus ja nivelvaihetyö (Kiiveri, Peltomaa & Toivanen 2014, 83).  Osallisuus on käsitteenä moninainen. Pro gradu -tutkielmassani osallisuus ymmärret