Kasvatuksen tuulia

Vuoden 2020 kevätlukukaudella jokaisessa koulussa aloitettiin A1-kielen opetus ensimmäisellä luokalla. Luokanopettajat, jotka eivät olleet aikaisemmin opettaneet vieraita kieliä, joutuivat siis ensimmäistä kertaa toteuttamaan A1-kielen opetusta. Itselleni vieraiden kielten opiskelu on peruskoulusta asti ollut mielekästä ja palkitsevaa, joten olin tästä uudistuksesta kovin innoissani. Yliopisto-opintojeni aikana tein satunnaisia luokanopettajan sijaisuuksia eri kouluissa ja kyselin luokanopettajilta heidän mielipiteitään tähän uudistukseen liittyen. Vastauksia tuli niin puolesta, kuin vastaankin. Halusin tietää enemmän luokanopettajien kokemuksista A1-kielen opetuksesta ja päätin tehdä pro gradu –tutkielmani aiheeseen liittyen. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia A1-kielen opetuksesta. Tutkimushenkilöinä olivat luokanopettajat, jotka opettivat alkuluokissa A1-kieltä. Haastattelin kuutta luokanopettajaa eri puolelta Suomea. Tutkimukseni kautta on

Neurokirurgin työ on eräs maailman vaativimmista ammateista, missä yhdistyvät neurologia ja kirurgia. Neurokirurgiksi opiskelu kestää 12 vuotta, mikä muodostuu kuusi vuotta kestävästä lääketieteen lisensiaatin koulutuksesta ja kuusi vuotta kestävästä neurokirurgian erikoistumisvaiheesta. Neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri oppii seuraamalla kokeneiden kirurgien leikkauksia ja tekemällä omaa leikkaustoimintaa seniorin valvonnassa.  Suomessa neurokirurgian erikoistumiskoulutus tapahtuu viidessä yliopistollisessa sairaalassa. (EL-Opinto-opas 2020). Mentorilla  on tärkeä rooli nuoren kirurgin asiantuntijaksi kasvussa.  Idea tutkia lähemmin mentorointia ja sen hyviä ohjauskäytänteitä lähti siitä, että käsittelin aiemmassa tutkielmassani neurokirurgien ammatillista kasvua (Mygrijev 2020). Tässä blogissa tarkastelen työelämälähtöisen pro gradu -tutkielmani keskeisiä tutkimustuloksia. Neurokirurgien mentorointia on tutkittu paljon niin kansainvälisissä kuin kansallisissa tutkimuksissa. Sen sij

Työ on olennainen osa ihmisten elämää ja vie viikosta useita tunteja. Se, miten työssä voidaan, vaikuttaa myös työn ulkopuoliseen elämään (Bubb & Earley 2004). Opettajien työhyvinvointi on nostettu toistuvasti esille uutisissa (esim. Yle Uutiset 2023), minkä lisäksi opettajien kokemaan kuormittuneisuuteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota (esim. OAJ 2023). Pro gradu -tutkielmassani tutkin opettajien työhyvinvointia. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa olen käyttänyt narratiivista tutkimusotetta sekä hermeneuttista lähestymistapaa. Tutkielmani tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opettajien työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Tutkielmani tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tekijät ovat lisäämässä opettajien työn kuormittavuutta ja toisaalta toimivat työn voimavaroina. Työhyvinvoinnin määrittelin tutkimuksessani kokonaisvaltaisena niin, että se sisältää työn voimavaratekijöitä ja kuormitustekijöitä, jotka voivat olla erilaisia työn ominaisuuksia (Schaufeli &

Koulukiusaaminen on noussut otsikoihin eri medioissa jo usean vuoden ajan. Uutisista olemme saaneet lukea ikävistä kiusaamisen seurauksista. Keskustelua ja tutkimusta koulukiusaamisen kitkemiseksi pois koulumaailmasta tarvitaan yhä. Opetussuunnitelman mukaan jokaisen oppilaan oikeuksiin kuuluu opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki sekä turvallinen oppimisympäristö kaikkina koulupäivinä (OPS, 2014). Kaikenlainen koulukiusaaminen rikkoo tätä perusopetuslaissa säädettyä turvallisuuden taetta. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta (Perusopetuslaki 2013, 29§).   Itselleni heräsi kiinnostus ryhtyä tutkimaan koulukiusaamisen ilmiötä aihepiirin läheisyyden vuoksi. Omat ja lähipiirini kokemukset sekä mediassa esillä olleet kiusaamistapaukset saivat aikaan haluni tutkia ilmiötä. Aihepiiriä on tutkittu paljon erityisesti pedagogisessa mielessä. Itse halusin raja