Neurokirurgin työ on eräs maailman vaativimmista ammateista, missä yhdistyvät neurologia ja kirurgia. Neurokirurgiksi opiskelu kestää 12 vuotta, mikä muodostuu kuusi vuotta kestävästä lääketieteen lisensiaatin koulutuksesta ja kuusi vuotta kestävästä neurokirurgian erikoistumisvaiheesta. Neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri oppii seuraamalla kokeneiden kirurgien leikkauksia ja tekemällä omaa leikkaustoimintaa seniorin valvonnassa. Suomessa neurokirurgian erikoistumiskoulutus tapahtuu viidessä yliopistollisessa sairaalassa. (EL-Opinto-opas 2020). Mentorilla on tärkeä rooli nuoren kirurgin asiantuntijaksi kasvussa. Idea tutkia lähemmin mentorointia ja sen hyviä ohjauskäytänteitä lähti siitä, että käsittelin aiemmassa tutkielmassani neurokirurgien ammatillista kasvua (Mygrijev 2020). Tässä blogissa tarkastelen työelämälähtöisen pro gradu -tutkielmani keskeisiä tutkimustuloksia.
Neurokirurgien mentorointia on tutkittu paljon niin kansainvälisissä kuin kansallisissa tutkimuksissa. Sen sijaan mentorointi ja siihen liittyvä työhyvinvointi on vielä suhteellisen uusi ilmiö. Ruoranen (2020) toi esille kirurgien oppimisen ohjausta käsittelevässä tutkimuksessaan emotionaalisen tuen merkitystä. Viimeaikoina neurokirurgian tutkijat, kuten Attenello et al. (2018), Yaeger et al. (2021) sekä Neal ja Lyons (2020) ovat nostaneet esille mentoroinnin ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Näistä lähtökohdista oli hyvä jatkaa vielä pidemmälle, ja kehittää työkaluja myös hyvinvointiin. Keskityin tutkimusaiheeseen kasvatuspsykologian näkökulmasta, mikä tieteenalana sijoittuu kasvatustieteen ja psykologian alueille.
Tutkimuskontekstina toimivat Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS), Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Neljän eri uravaiheessa olevien neurokirurgin haastattelut sekä seitsemän työnohjauksessani 2019-2022 olleiden neurokirurgien opit ja oivallukset muodostivat tutkimusaineiston. Analyysin taustafilosofiana oli hermeneuttinen filosofia, mikä sopi hyvin tähän etnografiseen ja soveltuvin osin DBR (Design-based research) tutkimukseen. Tavoitteena oli tutkimuskohteen syvällinen ymmärtäminen.
Millaisia tutkimustuloksia saatiin? Neurokirurgien haastatteluista nousi esille kolme teemaa, jotka ovat tärkeitä mentoroinnissa: Mentorien ja aktorien henkilökohtaiset ominaisuudet, koulutuksen merkitys mm. johtamis- ja pedagogisten taitojen osalta sekä yhteisön merkitys työhyvinvointiin. Työnohjauksessa olleiden neurokirurgien tapaamisissa tuli esille, mitä muuta neurokirurgin mielessä on kuin vaativa työ. Näitä teemoja olivat perhe- ja muun elämän ja työn yhteensovittaminen, teknologiaan liittyvät asiat kuten kirjaamiset potilastietojärjestelmiin, tutkimukseen löydettävä aika, koulutus ja professio sekä yhteisön merkitys.
Työnohjaus perustui positiiviseen psykologiaan, mikä keskittyy esimerkiksi yksilön ominaisuuksiin, kuten vahvuuksiin ja voimavaroihin, jotka edistävät hyvinvointia. Työnohjauksen edetessä positiivinen psykologia tarkentui psykologiseen pääomaan, mikä perustuu positiiviseen psykologiaan. Psykologinen pääoma koostuu neljästä osatekijästä: minäpystyvyydestä, optimismista, toivosta ja resilienssistä. Psykologisen pääoman avulla voi esimerkiksi suunnitella omaa elämää ja saada valmiuksia kohdata muutoksia. (Luthans, Vogelgesang, & Lester 2006.)
Työnohjauksessa käytettiin positiivisen psykologian työkaluja sekä keskityttiin erityisesti minäpystyvyyteen ja resilienssiin. Minäpystyvyyden tunnistamisesta ja resilienssitaidoista on hyötyä esimerkiksi neurokirurgin koulutuksessa, mikä on samanaikaisesti innostavaa ja rankkaa. Koulutusta kuvattiin epämukavuusalueeksi, sillä siinä siirrytään yhä vaativimpiin leikkauksiin eli epämukavuusalueelta toiselle. Tikkasen sanoin on huomioitava, että epämukavuusalueella vietetty aika laajentaa mukavuusaluetta ja laskee henkistä kuormaa. Tämä edellyttää sitä, että omaa kompetenssia ja siihen liittyvää pystyvyyden tunnetta voidaan vahvistaa (Tikkanen 2020).
Miksi yhteiskunnassa on huolehdittava siitä, että mentorointiin on käytettävissä riittävästi niin taloudellisia kuin muita resursseja? Se on tärkeää niin potilasturvallisuuden kuin yhtä lailla neurokirurgin oman ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Tätä ajatusta tukevat esimerkiksi Ruorasen (2020) ja Attenellon et al. (2018) tutkimukset. On siis monta hyvää syytä jatkaa hyvien ohjauskäytänteiden ja työhyvinvoinnin edistämistä neurokirurgiyhteisössä ja muiden kirurgian erikoisalojen yhteisöissä sekä tuoda niihin mukaan positiivisen psykologian työkaluja.
Maarit Mygrijev
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu tutkielmaan ”Neurokirurgien mentorointi – Etnografinen tutkimus hyvistä ohjauskäytänteistä”
Lähteet
Attenello, F.J., Buchanan, I.A., Wen, T., Donoho, D.A., McCartney, S., Cen, S.Y., Khalessi, A.A., Cohen-Gadol, A.A., Cheng, J.S., William J. Mack, A.J., Clemens M. Schirmer, C.M., Swartz, K.R. Prall, J.A., Stroink, A.R., Giannotta, S.L. & Klimo Jr., P. (2018). Factors associated with burnout among US neurosurgery residents: a nationwide survey. J Neurosurg 129:1349–1363, 2018.
EL-Opinto-opas 2020. Lääketieteelliset Opinto-oppaat 2020 –. Lääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus. https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/opinto-oppaat
Luthans, F., Vogelgesang, G. R. & Lester, P.B (2006). Developing the Psychological Capital of Resiliency. Human Resource Development Review; Mar 2006; 5, 1; ABI/INFORM Global pg. 25.
Mygrijev, M. (2020). Neurokirurgien ammatillinen kasvu.
Neal, M.T. & Lyons, M.K. (2020). Burnout and work-life balance in neurosurgery: Current state and opportunities. Surgical Neurology International 2020 11(456).
Ruoranen, M. (2020). Oppimisen ohjaus kirurgikoulutuksessa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Tikkanen, V-P (2020). Ohjatusti epämukavuusalueelle – Näkökulmia psykologisen resilienssin edistämiseen varusmiespalveluksen aikana. Pro gradu-tutkielma. MPKK.
Yaeger, Y.A., Schupper, A.J., Gilligan, J.T. & Germano I. M. (2021). Making a match: trends in the application, interview, and ranking process for the neurological surgery residency programs. J Neurosurg 2021 May 28;1-7 DOI: 10.3171/2020.11.JNS203637.
Kuva Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti