Kasvatuksen tuulia

Kysyttäessä ihmisiltä asioista, joita he pitävät elämässään tärkeimpinä, usein yhtenä tärkeimmistä asioista esiin nousee terveys. Siitä huolimatta kansantaudit ja elintapasairaudet ovat Suomessa yleisiä, ja niiden puhkeamiseen vaikuttavat suuresti elintavat (Lehto 2008; Koponen ym. 2018). Johtuuko tämä terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen puutteesta? Koulut ovat lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja terveyserojen tasaamisessa keskeisessä asemassa (esim. Nutbeam 2000; Zurc & Laaksonen 2023). Voitaisiinko peruskoulun terveystiedon opetuksella osaltaan vaikuttaa lasten ja nuorten terveysosaamiseen ja sitä kautta myös myöhempään terveyskäyttäytymiseen? Terveystiedon lisäämistä omaksi oppiaineeksi yläkouluun ja toiselle asteelle perusteltiin vuosituhannen vaihteessa nuorten lisääntyneillä terveyshaasteilla, johon myös koulutusjärjestelmän tulisi pyrkiä vastaamaan (HE 142/2000). Tämän vuoksi onkin perusteltua tutkia terveystiedon opetuksen asemaa peruskoulussa tänä päivänä,

Monilajisella empatialla tarkoitetaan empatian ulottumista muunlajisiin kuin ihmisiin, kuten eläimiin ja kasveihin, sekä empatian ilmenemistä eri lajien välillä. Empatiaa ilmenee laajasti eläinkunnassa, eikä se siis rajoitu vain ihmisten väliseksi kokemukseksi (Rosenberg 2022). Empatian on todettu olevan yhteydessä muun muassa altruistiseen toimintaan ja sen välityksellä on mahdollista kehittyä kohti kunnioittavampaa suhdetta muun luonnon kanssa. Empatiasta voi olla hyötyä myös ympäristöongelmien ratkaisussa. (Aaltola 2018; Schnegg & Bryer 2022.) Kouluilla on merkittävä rooli erilaisten kuvastojen ja asenteiden välittäjänä muunlajisia kohtaan (Saari 2020). Tämän vuoksi halusimme tutkia empatian kokemuksia ja ilmaisuja alakoulukontekstissa. Monilajisen empatian tutkimus kasvatustieteissä on keskittynyt kansainvälisesti 2000–luvulle ja Suomessa sen tutkiminen on kasvanut viime vuosina. Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää mitä lajeja kohtaan oppilaat kokevat empatiaa, miten empatia