Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2021.

Tyttöjen Talon toiminnan tuoma yksilöllinen hyvinvointi tyttöjen ja naisten kokemana

Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on erittäin tärkeää ihmisen jokaisessa elämänvaiheessa. Kuitenkin erityisesti kehityksessä olevalle nuorelle hyvinvoinnin kokemus on suuressa asemassa, sillä silloin luodaan pohja tulevaisuuteen ja hyvinvoivaan aikuisuuteen (Wiens, 2018, 26). Muun muassa tämän vuoksi pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millaista mahdollista yksilöllistä hyvinvointia Oulun Tyttöjen Talo tuotti siellä vieraileville tytöille ja nuorille naisille. Lisäksi selvitettiin miten kävijät määrittelivät hyvinvointia, mitkä asiat olivat motivoineet Talon toimintaan osallistumiseen, mitkä toiminnot olivat tuottaneet yksilöllistä hyvinvointia ja millainen merkitys Tyttöjen Talolla oli kävijöille. Tutkielmassa yksilöllinen hyvinvointi määriteltiin Erik Allardtin hyvinvointiteorian mukaan. Teoria koostuu kolmesta hyvinvoinnin osa-alueesta sekä myöhemmin täydennetystä neljännestä osa-alueesta. Kyseiset osa-alueet ovat elintaso (having), sosiaaliset suhteet

Oppimisen tukeminen liikunnanopetuksessa

Suomalaisella liikunnan opetuksella ja liikuntakasvatuksella on monimuotoinen tausta ja pitkät perinteet. Liikunnan ja liikuntakasvatuksen tärkeyttä perustellaan tällä hetkellä sillä, että huolehtimalla kansalaisten fyysisestä toimintakyvystä voidaan vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja terveyteen. Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen sekä huonontuneet liikkumistaidot ja toimintakyky ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina. Lasten liikkumista on pyritty lisäämään ja tukemaan monin keinoin kouluarjessa. Julkiset keskustelut sekä oma kokemukseni tästä aiheesta inspiroivat minua tutkimaan oppimisen tuen toteutumista kaikille yhteisessä liikunnanopetuksessa tarkemmin. Tutkielmassani selvitin, millaisia käsityksiä liikuntaa opettavilla opettajilla on oppimisen tuen toteutumisesta ja toteuttamisesta liikunnanopetuksessa. Tavoitteenani oli saada tietoa myös siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia käsityksiä opettajilla on inklusiivisesta liikunnano