Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2022.

Erityisherkkien opettajien kertomuksia herkkyyden hyödyistä ja haasteista työssä.

Erityisherkkyys on ihmisen psykofyysinen ominaisuus, jolla tarkoitetaan synnynnäistä tunne- ja aistiherkkyyttä. Erityisherkkyyden perusta on hermojärjestelmän yliherkkyydessä reagoida ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Erityisherkälle on tyypillistä muun muassa voimakas tunne-elämä, herkkyys huomata ympäristön vivahteita ja aistia helposti muiden tunnetiloja. Erityisherkkiä ihmisiä on arvioilta noin viidesosa väestöstä. (Satri 2014, 17–22.) Erityisherkkä työntekijä on tunnollinen, luova ja hän usein vaikuttaa myönteisesti työyhteisön ilmapiiriin. Kaikista hyvistä puolista huolimatta erityisherkkyys ei välttämättä näyttäydy vahvuutena työelämässä. (Heiskanen 2014.) Opettajana työskentelee monenlaisia ihmisiä, ja olinkin kiinnostunut selvittämään, mitä erityisherkät opettajat kertoisivat herkkyyden vaikutuksista työssään.  Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille, miten tutkimushenkilöiden erityisherkkyys ilmenee ja millaisia hyötyjä ja haasteita he kertovat herkkyydellä olevan opetta

Korkeakoulukiusaaminen on aikuisten ryhmäilmiö

Koulukiusaamista on tutkittu 1970-luvulta lähtien, mutta korkeakoulukiusaamisen tutkimus on lähtenyt kasvuun vasta 2010-luvulla (ks. Lappalainen, Meriläinen, Puhakka & Sinkkonen 2011, 64; Lund & Ross 2017, 348). Laadullisia, ymmärrystä syventäviä tutkimuksia on tehty vasta vähän, ja korkeakoulukiusaamisen tutkimus nojaakin pitkälti koulu- ja työpaikkakiusaamisen parissa tehtyihin tutkimuksiin. Kiusaaminen käsitetään arkikielessä usein lasten ilmiöksi tai liittyvän harmittomampiin vuorovaikutuksen muotoihin kuten kiusoitteluun (Salmivalli 2016, 2016, 9). Kiusaaminen on kuitenkin iästä riippumaton ryhmäilmiö, jonka tunnusmerkkejä ovat vallan epätasapaino, toistuvuus ja uhrin vahingoittaminen (Hamarus 2008, 12; Olweus 1997, 496). Kiusaamista myös voi ilmetä missä tahansa ryhmässä, joka on melko pysyvä ja johon kuuluminen ei ole jäsenilleen vapaaehtoista (Salmivalli 1999, 30-33). Tutkin pro gradu -tutkielmassani korkeakoulukiusaamista opiskelijoiden puheen näkökulmasta, tavoitteena