Erityisherkkyys on ihmisen psykofyysinen ominaisuus, jolla tarkoitetaan synnynnäistä tunne- ja aistiherkkyyttä. Erityisherkkyyden perusta on hermojärjestelmän yliherkkyydessä reagoida ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Erityisherkälle on tyypillistä muun muassa voimakas tunne-elämä, herkkyys huomata ympäristön vivahteita ja aistia helposti muiden tunnetiloja. Erityisherkkiä ihmisiä on arvioilta noin viidesosa väestöstä. (Satri 2014, 17–22.) Erityisherkkä työntekijä on tunnollinen, luova ja hän usein vaikuttaa myönteisesti työyhteisön ilmapiiriin. Kaikista hyvistä puolista huolimatta erityisherkkyys ei välttämättä näyttäydy vahvuutena työelämässä. (Heiskanen 2014.) Opettajana työskentelee monenlaisia ihmisiä, ja olinkin kiinnostunut selvittämään, mitä erityisherkät opettajat kertoisivat herkkyyden vaikutuksista työssään.
Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille, miten tutkimushenkilöiden erityisherkkyys ilmenee ja millaisia hyötyjä ja haasteita he kertovat herkkyydellä olevan opettajan työssä. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynsin kerronnallista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston keräsin verkkokyselylomakkeella avoimien kysymyksien avulla. Jaoin osallistumispyynnön Facebookiin, erityisherkille suunnattuun HSP – Erityisherkät -ryhmään. Kyselyyn vastasi yhdeksän (9) itsenä erityisherkäksi määrittelevää opettajaa. Näistä vastauksista muodostui kertomuksia, joiden analyysissä hyödynsin temaattista analyysia. Tutkimuskysymysten ja analyysin pohjalta jaoin tutkimustulokset kahteen osa-alueeseen: erityisherkkyyden ilmeneminen ja erityisherkkyyden haasteet ja hyödyt opettajien arjessa.
Tutkimushenkilöiden keskuudessa erityisherkkyys ilmenee aistiherkkyyksinä, tunne-elämän voimakkuutena, asioiden syvällisen käsittelynä sekä kuormittumisalttiutena. Tutkimushenkilöille on tyypillistä tuntea ja reagoida asioihin voimakkaasti. He kertovat, että tunneherkkyyden myötä he ovat empaattisia, aistivat helposti muiden tunnetiloja ja pystyvät asettumaan voimakkaasti toisen asemaan, mikä vaikuttaa myös omaan tunne-elämään. Tutkimushenkilöiden erityisherkkyys ilmenee myös taipumuksena havainnoida ympäristön vivahteita sekä käsitellä pitkään ja syvällisesti omia havaintoja ja kokemuksia. Aistiherkkyydet, tunne-elämän voimakkuus ja asioiden syvällinen käsittely näyttäisi aineiston perusteella vaikuttavan erityisherkkien alttiuteen kuormittua muita herkemmin.
Tutkimushenkilöiden omat herkkyyden ominaisuudet ovat selvästi osa myös heidän opettajuuttaan. Tutkimushenkilöt kertovat hyötyvänsä herkkyydestään etenkin arjessaan oppilaiden kanssa: oppilaiden tunnetilojen ja tarpeiden tunnistaminen auttaa heitä muuttamaan pedagogista toimintaa, sekä myös huomioimaan kaikki, etenkin hiljaisemmat, oppilaat empaattisesti ja hyvän kautta. Osalle on myös tyypillistä liikuttua opetuksen aikana. Tunneherkkyys ja sosiaalinen herkkyys ovat etuna myös vuorovaikutuksessa muun henkilökunnan sekä vanhempien kanssa.
Tutkimushenkilöille on tyypillistä tehdä paljon töitä vapaa-aikana, sillä toisaalta he haluavat tarjota oppilailleen mahdollisimman hyvää opetusta, ja toisaalta taipumus suunnitella ja pohtia asioita syvemmin vie paljon aikaa. Tutkimustulosten perusteella herkkyyden suurin haaste on kuormitusalttius, mikä korostuu sellaisessa ympäristössä, jossa on työyhteisön eripuraa, huonoa johtamista sekä kohtuutonta työmäärää, jolloin työstä palautuminen on hankalaa. Osalle tutkimushenkilöistä työympäristön meluisuus ja työpäivän aikana koetut tunnereaktiot kuormittavat niin, että kotona tarvitsee täyden hiljaisuuden tai päivälevon. Monet tutkimushenkilöt ovat jo käyneet läpi työuupumuksen, ja tilanne on rauhoittunut vasta työpaikan vaihdolla ja työn keventämisellä.
Katariina Kauppila
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen kandidaatin tutkielmaan ”Erityisherkkien opettajien kertomuksia herkkyytensä vaikutuksista opettajan työhön”.
Lähteet
Heiskanen, H. 2014. Työelämän psykologiaa: Erityisherkkänä työelämässä. https://heliheiskanen.fi/erityisherkkana-tyoelamassa/
Satri, J. 2014. Sisäinen lepatus. Herkän ihmisen tietokirja. 2. painos. Helsinki: Basam Books.
Kommentit
Lähetä kommentti