Kasvatuksen tuulia

One of the most impactful modern-day events has been the coronavirus outbreak and the subsequent global pandemic of 2019. Aside from the notable health detriments, Covid19 has also impacted the educational system of most countries when forcing the closure of educational institutions due to safety reasons. For some students and teachers, dealing with the switch to online/remote learning was not an easy transition which in turn garnered some criticism about the quality of the practices and mechanisms used during this time. My thesis aims to investigate the status of online education, discuss its pros and cons; and ultimately identify and define the main competences that teachers should possess to impart online education efficiently. All the data would be collected and analyzed from a Ulapland international students’ perspective and code based on the TPACK theoretical by Mishra and Koehler (2006).  TPACK is a theoretical model that categorized three different areas of knowledge (Technolog

Keväällä 2020 suomalaiset peruskoulut suljettiin koronapandemian vuoksi, ja opetus järjestettiin tänä aikana pääosin etäopetuksena. Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen tapahtui nopeasti, ja luokanopettajilla oli uudenlainen haaste edessään pyrkiessään opettamaan oppilaita tänä poikkeuksellisena aikana. Etäopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa opettaja ja oppilaat ovat etäällä toisistaan, ja opetus voi tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta. Musiikki poikkeaa suuresta osasta muita oppiaineita siinä suhteessa, että siinä oppilaiden välinen vuorovaikutus on korostuneessa roolissa, joka näyttäytyy esimerkiksi yhteissoiton ja -laulun osa-alueilla. Juuri vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, sekä oppilaiden kesken onkin pidetty etäopetuksen suurena haasteena (Nummenmaa 2012, 13).  Keräsin tutkielmani aineiston laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla kevättalvella 2022. Haastattel

Banduran (2005) mukaan mikään ihmistoiminnan mekanismeista ei ole niin merkittävä kuin minäpystyvyys, joka tarkoittaa ihmisen uskomuksia omista kyvyistään toteuttaa käsillä oleva tehtävä (Bandura 2005, 3; Bandura 1995, 2). Minäpystyvyysuskomukset vaihtelevat niin tasoltaan, yleisyydeltään kuin voimakkuudeltaankin (Bandura 1997, 42) ja ne muodostuvat neljän informaatiolähteen eli hallinnan kokemusten, sijaiskokemusten, sanallisten suostuttelujen sekä fysiologisten ja affektiivisten tilojen kautta (Bandura 1995, 5).  Ihmiset, joilla on vahva minäpystyvyys, uskovat voittavansa esteet kehittämällä itseään ja ponnistelemalla sinnikkäästi. He eivät luovuta vaikeuksien edessä, vaan pysyvät vastoinkäymisissä sitkeinä (Bandura 2005, 4). He myös valitsevat haastavia ja kunnianhimoisia tehtäviä ja ovat niiden tavoittelemisessa periksiantamattomia (Luszczynska & Schwarzer 2005, 441). Tätä vastoin ihmiset, joilla on heikko minäpystyvyys, uskovat ponnistelujen olevan turhia vaikeuksissa ja lakka

Luontaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatusta tekevät he, jotka sen muutoinkin kokevat tärkeäksi. Mutta vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. (Gaus & Mueller 2016.) Arvojen ja asenteiden on muututtava (Mykrä 2021, 23–27), että saamme pidettyä maapallomme, elinehtomme, elinkelpoisena jatkossakin (Värri 2018, 108–109). Koulutuksella voimme vaikuttaa tulevaisuuden toimijoihin ja tehtäviin ratkaisuihin (Gaus & Mueller 2016). Tarvitsemme oppilaita, jotka oppivat toimimaan ratkaisujen puolesta, yhteistyössä toimien ja globaalisti elinolot huomioiden. Tarvitsemme opettajia, jotka osaavat opettaa laaja-alaisia tulevaisuuden tietoja ja taitoja. (Korhonen, Lavonen, Kukkonen, Sormunen & Juuti 2016, 216.) Tarvitsemme myös inhimillisyyttä, motivaatiota ja sinnikkyyttä oppilaille, sitoutumista sekä selviytymisen taitoja (Uusitalo-Malmivaara 2016, 132–136). Tehtävä on haastava ja vaatii opettajilta paljon osaamista (Cantell, Aarnio-Linnavuori & Tani 2020, 148–149). Yksi ope