Keväällä 2020 suomalaiset peruskoulut suljettiin koronapandemian vuoksi, ja opetus järjestettiin tänä aikana pääosin etäopetuksena. Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen tapahtui nopeasti, ja luokanopettajilla oli uudenlainen haaste edessään pyrkiessään opettamaan oppilaita tänä poikkeuksellisena aikana. Etäopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa opettaja ja oppilaat ovat etäällä toisistaan, ja opetus voi tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti.
Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta. Musiikki poikkeaa suuresta osasta muita oppiaineita siinä suhteessa, että siinä oppilaiden välinen vuorovaikutus on korostuneessa roolissa, joka näyttäytyy esimerkiksi yhteissoiton ja -laulun osa-alueilla. Juuri vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, sekä oppilaiden kesken onkin pidetty etäopetuksen suurena haasteena (Nummenmaa 2012, 13).
Keräsin tutkielmani aineiston laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla kevättalvella 2022. Haastatteluihin osallistui neljä luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Suoritin aineiston analyysin käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Fenomenografisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erilaisista arkisista ilmiöistä, ja siinä pyritään kuvailemaan ja ymmärtämään näitä kokonaisuuksia, sekä selvittämään niiden yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia (Huusko & Paloniemi 2006, 163.)
Tutkimuksen tulokset jakautuivat kolmeen eri kategoriaan: musiikin etäopetuksen toteutukseen, musiikin etäopetukseen vaikuttaneisiin tekijöihin sekä poikkeusajan vaikutukseen musiikinopetukseen. Musiikinopetusta toteutettiin toisistaan hyvin poikkeavilla tavoilla, joko samanaikaisesti niin, että kaikki oppilaat sekä opettajat olivat virtuaalisen oppimisalustan äärellä, tai niin, että opettaja suunnitteli ja tuotti oppilaille materiaaleja ja oh-jeita musiikinopetukseen, ja jakoi nämä ohjeet jollain virtuaalisella alustalla. Aineistossa käytettiin myös edellä mainittujen lisäksi niiden yhdistelmiä. Musiikintunneille ominaista yhteissoittoa tai -laulua ei toteutettu etäopetuksen aikana, vaikka opettajat kuvasivatkin antaneensa erilaisia laulu- ja rytmiharjoituksia oppilaille opeteltavaksi. Sen sijaan musiikintuntien toteutuksessa korostuivatkin kirjalliset tehtävät liittyen esimerkiksi musiikinhistoriaan.
Yhteissuunnittelua pidettiin poikkeusaikana tärkeänä, ja sitä oli toteutettu enemmän verrattuna normaaliin tilanteeseen. Oppimisen arviointi osoittautui kaksiteräiseksi miekaksi: toisaalta opettajat pitivät arviointia haasteellisena, ja eivät antaneet etäopetuksen aikaisille suorituksille suurta painoarvoa kevään todistuksessa, sillä he eivät pystyneet aina näkemään, mitä oppilas oli itseasiassa tehnyt. Toisaalta arviointia saatettiin pitää myös helpompana normaaliin tilanteeseen verrattuna, sillä opetuksen järjestäjä oli voinut antaa ohjeistuksen, ettei etäopetuksen aikaista opetusta tarvitse arvioida ollenkaan.
Koetuista haasteista huolimatta musiikin etäopetuksesta löytyi myös hyviä käytänteitä lähiopetukseen. Laajentuneet työtavat ja materiaalit, jotka oli hankittu etäopetusperiodin aikana, olivat myös oivia lisiä lähiopetukseen. Myös opettajien tieto- ja viestintäteknologi-nen osaaminen oli kehittynyt etäopetuksen aikana.
Mikko Tervo
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus on kirjoitettu ’’– se oli vähä semmost, et herran haltuun, että mitä siel toisessa päässä tapahtuu...’’ – Luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta -pro gradu -tutkielman pohjalta.
Lähteet:
Huusko, Mira & Paloniemi, Susanna 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162–173. Luettavissa www-muodossa osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/347949020_Fenomenografia_laadullisena_tutkimussuuntauksena_kasvatustieteissa
Nummenmaa, Minna 2012. Oppimisympäristötutkimus – Etäopetus Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Luettavissa www-muodossa osoitteessa: https://blog.edu.turku.fi/etaopetusfi/files/2017/01/oppimisympc3a4ristc3b6t-tutkimus-etc3a4opetus-suomessa.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti