Siirry pääsisältöön

Musiikinopetusta toteutettiin hyvin erilaisin tavoin etäopetuksessa

Keväällä 2020 suomalaiset peruskoulut suljettiin koronapandemian vuoksi, ja opetus järjestettiin tänä aikana pääosin etäopetuksena. Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen tapahtui nopeasti, ja luokanopettajilla oli uudenlainen haaste edessään pyrkiessään opettamaan oppilaita tänä poikkeuksellisena aikana. Etäopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa opettaja ja oppilaat ovat etäällä toisistaan, ja opetus voi tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti.

Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta. Musiikki poikkeaa suuresta osasta muita oppiaineita siinä suhteessa, että siinä oppilaiden välinen vuorovaikutus on korostuneessa roolissa, joka näyttäytyy esimerkiksi yhteissoiton ja -laulun osa-alueilla. Juuri vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, sekä oppilaiden kesken onkin pidetty etäopetuksen suurena haasteena (Nummenmaa 2012, 13). 

Keräsin tutkielmani aineiston laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla kevättalvella 2022. Haastatteluihin osallistui neljä luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Suoritin aineiston analyysin käyttäen fenomenografista analyysimenetelmää. Fenomenografisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erilaisista arkisista ilmiöistä, ja siinä pyritään kuvailemaan ja ymmärtämään näitä kokonaisuuksia, sekä selvittämään niiden yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia (Huusko & Paloniemi 2006, 163.)

Tutkimuksen tulokset jakautuivat kolmeen eri kategoriaan: musiikin etäopetuksen toteutukseen, musiikin etäopetukseen vaikuttaneisiin tekijöihin sekä poikkeusajan vaikutukseen musiikinopetukseen. Musiikinopetusta toteutettiin toisistaan hyvin poikkeavilla tavoilla, joko samanaikaisesti niin, että kaikki oppilaat sekä opettajat olivat virtuaalisen oppimisalustan äärellä, tai niin, että opettaja suunnitteli ja tuotti oppilaille materiaaleja ja oh-jeita musiikinopetukseen, ja jakoi nämä ohjeet jollain virtuaalisella alustalla. Aineistossa käytettiin myös edellä mainittujen lisäksi niiden yhdistelmiä. Musiikintunneille ominaista yhteissoittoa tai -laulua ei toteutettu etäopetuksen aikana, vaikka opettajat kuvasivatkin antaneensa erilaisia laulu- ja rytmiharjoituksia oppilaille opeteltavaksi. Sen sijaan musiikintuntien toteutuksessa korostuivatkin kirjalliset tehtävät liittyen esimerkiksi musiikinhistoriaan.

Yhteissuunnittelua pidettiin poikkeusaikana tärkeänä, ja sitä oli toteutettu enemmän verrattuna normaaliin tilanteeseen. Oppimisen arviointi osoittautui kaksiteräiseksi miekaksi: toisaalta opettajat pitivät arviointia haasteellisena, ja eivät antaneet etäopetuksen aikaisille suorituksille suurta painoarvoa kevään todistuksessa, sillä he eivät pystyneet aina näkemään, mitä oppilas oli itseasiassa tehnyt. Toisaalta arviointia saatettiin pitää myös helpompana normaaliin tilanteeseen verrattuna, sillä opetuksen järjestäjä oli voinut antaa ohjeistuksen, ettei etäopetuksen aikaista opetusta tarvitse arvioida ollenkaan.

Koetuista haasteista huolimatta musiikin etäopetuksesta löytyi myös hyviä käytänteitä lähiopetukseen. Laajentuneet työtavat ja materiaalit, jotka oli hankittu etäopetusperiodin aikana, olivat myös oivia lisiä lähiopetukseen. Myös opettajien tieto- ja viestintäteknologi-nen osaaminen oli kehittynyt etäopetuksen aikana.


Mikko Tervo

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus on kirjoitettu ’’– se oli vähä semmost, et herran haltuun, että mitä siel toisessa päässä tapahtuu...’’ – Luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta -pro gradu -tutkielman pohjalta.


Lähteet: 

Huusko, Mira & Paloniemi, Susanna 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162–173. Luettavissa www-muodossa osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/347949020_Fenomenografia_laadullisena_tutkimussuuntauksena_kasvatustieteissa

Nummenmaa, Minna 2012. Oppimisympäristötutkimus – Etäopetus Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Luettavissa www-muodossa osoitteessa: https://blog.edu.turku.fi/etaopetusfi/files/2017/01/oppimisympc3a4ristc3b6t-tutkimus-etc3a4opetus-suomessa.pdf


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla