Kasvatuksen tuulia

Lasten ja nuorten liikkuminen ja erityisesti liikkumattomuus ovat olleet esillä jo pidemmän aikaa. Vuosina 2020–2021 koimme koronapandemian myötä ajanjakson, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen oli kiellettyä, eivätkä esimerkiksi harrastustoiminnat olleet käynnissä laisinkaan. Kyseinen ajanjakso oli raskas jokaiselle, mutta erityisesti sen vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat puhuttaneet. Esimerkiksi Kokon, Husun, Martinin, Villbergin, Tokolan, Vähä-Ypyän ja Vasankarin (2023) pitkittäistutkimus kertoo, että 7–15-vuotiaiden nuorten liikkuminen väheni merkittävästi tuona aikana.  Pro gradu –tutkielmamme käsittelee koronapandemian aikana toteutettua etäjakson aikaista liikkumista. Koronapandemian vuoksi Rovaniemen kouluissa oltiin kahtena peräkkäisenä keväänä, vuosina 2020 ja 2021, etäopetuksessa. Liikkumisrajoitusten myötä jokaisen suomalaisen arki muuttui nopeasti. Myös korkeakoulut ja yliopistot pysähtyivät keväällä 2020 kokonaan ja jouduimme rajoittamaan jopa läheisten kanssa kohtaamist

Suomen pienet ja keskisuuret kunnat sekä kaupungit ovat kärsineet tappiollisesta muuttoliikenteestä ja asukasluvun laskusta jo 2000-luvun vaihteesta lähtien. Tämä aiheuttaa niin keskisuurten kuin pienten kuntien ja kaupunkien lukioille vaikeuksia toteuttaa opetusta niin, että myönnetyt resurssit hyödynnettäisiin kokonaisuudessaan ja toiminta olisi kannattavaa. Koulutus nähdään valtion tasolla tärkeänä kilpailukykyä edistävänä tekijänä (Sahlberg & Oldroyd 2010, 281). Länsimaissa on kuitenkin kohdattu haasteita ylläpitää laajoja kouluverkostoja ja säätötoimenpiteiden tarpeeseen on vastattu muun muassa keskittämällä ja tehostamalla oppilaitoksia (Virtanen & Riukula 2021, 31). Pienten kuntien strategioissa erityisesti palveluiden järjestäminen ja kehittäminen nähdään yhtenä elinvoimaa kehittävistä tekijöistä ja voimavaroja keskitetään erityisesti koulutus- sekä liikuntapalveluihin. (Kurvinen, Jolkkonen, Lemponen ja Kahila 2022, 47, 49.) Osa kunnista turvautuu poikkeukselliseen opin

Urheilu on osa suomalaista yhteiskuntaa ja siihen suhtaudutaan positiivisesti sekä sen välittäviä arvoja pidetään yleisesti hyväksyttävinä (Aaltonen 2016).  Eri urheilulajeissa kamppaillaan usein huippu-urheilun siirtymävaiheessa ilmenevän urheilun lopettamisen kanssa, kun juniorikauden jälkeen urheiluun panostaminen vähenee huomattavasti, eikä aikuisiässä ole välttämättä mahdollisuutta keskittyä pelkästään urheiluun. (Stambulova & Wylleman 2012). Miten ne pelaajat pärjäävät arjessaan, jotka ovat päättäneet yhdistää urheilun ja opiskelun? Tässä yhteydessä tarkoitan kaksoisuralla tavoitteellisen kilpaurheilun sekä opiskelun ja akateemisen uran yhdistämistä. Kaksoisura sekä sen englannin kielinen vastine ”The dual career of an athlete” on ollut tutkielmani keskeisin käsite. Kaksoisura käsite rakentuu täysipäiväisen opiskelun sekä harjoittelun ja kilpailun yhdistämiselle. Kaksoisura- käsite voi koostua myös työurasta ja urheilusta, mutta olen kiinnostunut opiskelun ja urheilun yhteens

Monilukutaito-käsite herättää haasteita, sillä angloamerikkalainen perinne korostaa monilukutaitoa erityisesti sen pedagogisen lähestymistavan kautta. Usein kirjallisuudessa monilukutaitoa tarkastellaan enemmän opetusmenetelmänä kuin oppimistuloksina tai -taitoina. Kuitenkin osa tutkijoista näkee monilukutaidon viestintätaitojen kokonaisuutena, kuten Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Palsa & Ruokamo 2015). Kansainvälinen monilukutaitomääritelmä sisältää multimodaalisuuden ja sosiaalisen monimuotoisuuden (Cope & Kalantzis 2015; Kupiainen ym. 2015). Suomalaisissa opetussuunnitelmissa painotetaan enemmän kulttuurista moninaisuutta (Palsa & Ruokamo 2015). Monilukutaito-käsitteen laajuus ja tulkinnanvaraisuus voivat aiheuttaa vaikeuksia opettajille sen ymmärtämisessä ja siinä, miten sitä tulisi edistää päivittäisessä opetustyössä. Toisaalta käsitteen laaja soveltamismahdollisuus voi olla myös vahvuus tarjoten opettajille joustavuutta sen käytössä erilaisissa