Suomen pienet ja keskisuuret kunnat sekä kaupungit ovat kärsineet tappiollisesta muuttoliikenteestä ja asukasluvun laskusta jo 2000-luvun vaihteesta lähtien. Tämä aiheuttaa niin keskisuurten kuin pienten kuntien ja kaupunkien lukioille vaikeuksia toteuttaa opetusta niin, että myönnetyt resurssit hyödynnettäisiin kokonaisuudessaan ja toiminta olisi kannattavaa. Koulutus nähdään valtion tasolla tärkeänä kilpailukykyä edistävänä tekijänä (Sahlberg & Oldroyd 2010, 281). Länsimaissa on kuitenkin kohdattu haasteita ylläpitää laajoja kouluverkostoja ja säätötoimenpiteiden tarpeeseen on vastattu muun muassa keskittämällä ja tehostamalla oppilaitoksia (Virtanen & Riukula 2021, 31). Pienten kuntien strategioissa erityisesti palveluiden järjestäminen ja kehittäminen nähdään yhtenä elinvoimaa kehittävistä tekijöistä ja voimavaroja keskitetään erityisesti koulutus- sekä liikuntapalveluihin. (Kurvinen, Jolkkonen, Lemponen ja Kahila 2022, 47, 49.)
Osa kunnista turvautuu poikkeukselliseen opintotarjontaan, edistyksellisiin välineisiin, ilmaisiin koulukirjoihin tai vastaaviin rahallisiin etuihin. Vuonna 2007 Sallan lukiossa aloitettiin kansainvälinen rajalukiotoiminta. Aluksi toiminta oli kouluvierailuja rajan molemmin puolin sekä yhteistä oppimista. Vähitellen toiminta kehittyi suuremmaksi ja venäläisiä opiskelijoita haki Sallan lukioon tutkinto-opiskelijoiksi. Sallan lukion opiskelijamäärä kasvoi nopeasti vuosien aikana ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 2012. Vuonna 2022 Sallan lukioon haki ennätysmäärä opiskelijoita ja ensimmäistä kertaa vuosiin lukion ensimmäinen vuosiluokka muodostettiin kaksisarjaiseksi (Siivikko & Siponmaa 9.8.2022).
Pro gradu -tutkielmassamme kuvailemme Sallan lukion kansainvälistymisen tarinaa toiminnassa mukana olleiden henkilöiden silmin. Tutkimuskysymyksemme on ‘’Millainen on Sallan lukion kansainvälisen toiminnan tarina?’’. Tutkimusaineistomme koostui kolmen asiantuntijan teemahaastatteluista. Analysoimme aineistoa ensin narratiivien analyysin avulla ja sen jälkeen teemoittelua hyödyntäen. Narratiivien analyysissa hyödynsimme kategorisoimiseen Heikkisen (2018, 148) kuvaamaa kerronnallisen tutkimuksen pääkäsitteistöä. Käsitteistön mukaan tarinan katsotaan muodostuvan neljästä osasta: tapahtumapaikoista, tekijöistä sekä teoista ja sattumuksista. Tarinan voidaan katsoa hahmottuvan siihen kuuluvien elementtien avulla.
Teemoittelemalla mainintoja peruskäsitteistä saimme muodostettua Sallan lukion kansainvälisen toiminnan tarinan. Tarina sijoittuu Sallan kuntaan ja huomattavaa sen tapahtumapaikassa on ollut kunnan pienuus sekä maantieteellinen sijainti. Toimintaan osallistuneita henkilöitä, eli tekijöitä, oli useita mutta merkittävin heistä on Sallan kunnan sivistysjohtaja. Tuloksissa eniten esiin noussut teko oli selkeästi suunnitelmallinen strategiatyö. Toimintaa oli alusta asti tukenut vahva tavoitteellinen suunnittelu ja ympäristötekijöiden jatkuva havainnointi. Jotta toimintaa on voitu kasvattaa halutulla tavalla, on tarvittu jatkuvaa motivaatiota uudistaa ja kasvattaa toimintaa. Intentionaalisten tekojen lisäksi sattumusten osalta tarinalle merkityksellistä on ollut muun muassa väestön vähenemisen vaikutus toimintaan.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan siis mainita Sallan lukion tapahtumaympäristön ja toimintaan vahvasti sitoutuneiden henkilöiden merkitys toiminnan rakentumiseen ja kasvuun. Tämän lisäksi myös sattumusten merkitys sekä tarinan ajallinen sijoittuminen 2000-luvulle näkyivät tutkimuksemme tuloksissa. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimustietoa koulutuksen järjestämisen arvoperusteisuudesta kunnan strategiassa sekä koulun ja kunnan henkilökunnan sitoutuneisuuden merkityksestä toiminnalle.
Ninni Heinaro & Emmi Holmström, Lapin yliopisto
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaamme ‘’Kansainvälistyvä Sallan lukio- Narratiivinen tapaustutkimus Sallan lukion kansainvälisen toiminnan kehittymisestä’’.
Lähteet:
Heikkinen, H. 2018. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa: Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS- kustannus. 145–160.
Kurvinen, A., Jolkkonen, A., Lemponen, V. & Kahila, P. 2022. Pienten kuntien strategiat ja luovat ratkaisut. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 114. Luettavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2022/09/tutkimusjulkaisu_114_pienten_kuntien_strategiat_ja_luovat_ratkaisut.pdf . Viitattu: 3.9.2023.
Sahlberg, P., & Oldroyd, D. 2010. Pedagogy for Economic Competitiveness and Sustainable Development. European Journal of Education, 45(2). 280–299.
Siivikko, J. & Siponmaa, S. 9.8.2022. Sallan lukio voitti eloonjäämistaistelun: tänä syksynä hakijaryntäys – nyt oppisopimuksella ammattitutkinto kaupan päälle. Luettavissa: https://yle.fi/a/3-12561203 Viitattu: 22.10.2023.
Virtanen, H. & Riukula, K. 2021. The Effect of Access to Post-Compulsory Education: Evidence from Structural Breaks in School Supply. ETLA Working Papers No 85.Luettavissa: http://pub.etla.fi/ETLA-Working-Papers-85.pdf. Viitattu: 24.10.2023.
Kommentit
Lähetä kommentti