Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ulapland international students’ experiences of online education during the Covid19 lockdown

One of the most impactful modern-day events has been the coronavirus outbreak and the subsequent global pandemic of 2019. Aside from the notable health detriments, Covid19 has also impacted the educational system of most countries when forcing the closure of educational institutions due to safety reasons. For some students and teachers, dealing with the switch to online/remote learning was not an easy transition which in turn garnered some criticism about the quality of the practices and mechanisms used during this time. My thesis aims to investigate the status of online education, discuss its pros and cons; and ultimately identify and define the main competences that teachers should possess to impart online education efficiently. All the data would be collected and analyzed from a Ulapland international students’ perspective and code based on the TPACK theoretical by Mishra and Koehler (2006).  TPACK is a theoretical model that categorized three different areas of knowledge (Technolog
Uusimmat tekstit

Musiikinopetusta toteutettiin hyvin erilaisin tavoin etäopetuksessa

Keväällä 2020 suomalaiset peruskoulut suljettiin koronapandemian vuoksi, ja opetus järjestettiin tänä aikana pääosin etäopetuksena. Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen tapahtui nopeasti, ja luokanopettajilla oli uudenlainen haaste edessään pyrkiessään opettamaan oppilaita tänä poikkeuksellisena aikana. Etäopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa opettaja ja oppilaat ovat etäällä toisistaan, ja opetus voi tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta. Musiikki poikkeaa suuresta osasta muita oppiaineita siinä suhteessa, että siinä oppilaiden välinen vuorovaikutus on korostuneessa roolissa, joka näyttäytyy esimerkiksi yhteissoiton ja -laulun osa-alueilla. Juuri vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, sekä oppilaiden kesken onkin pidetty etäopetuksen suurena haasteena (Nummenmaa 2012, 13).  Keräsin tutkielmani aineiston laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla kevättalvella 2022. Haastattel

9.-luokkalaisten yleinen minäpystyvyys ja sen lähteet

Banduran (2005) mukaan mikään ihmistoiminnan mekanismeista ei ole niin merkittävä kuin minäpystyvyys, joka tarkoittaa ihmisen uskomuksia omista kyvyistään toteuttaa käsillä oleva tehtävä (Bandura 2005, 3; Bandura 1995, 2). Minäpystyvyysuskomukset vaihtelevat niin tasoltaan, yleisyydeltään kuin voimakkuudeltaankin (Bandura 1997, 42) ja ne muodostuvat neljän informaatiolähteen eli hallinnan kokemusten, sijaiskokemusten, sanallisten suostuttelujen sekä fysiologisten ja affektiivisten tilojen kautta (Bandura 1995, 5).  Ihmiset, joilla on vahva minäpystyvyys, uskovat voittavansa esteet kehittämällä itseään ja ponnistelemalla sinnikkäästi. He eivät luovuta vaikeuksien edessä, vaan pysyvät vastoinkäymisissä sitkeinä (Bandura 2005, 4). He myös valitsevat haastavia ja kunnianhimoisia tehtäviä ja ovat niiden tavoittelemisessa periksiantamattomia (Luszczynska & Schwarzer 2005, 441). Tätä vastoin ihmiset, joilla on heikko minäpystyvyys, uskovat ponnistelujen olevan turhia vaikeuksissa ja lakka

Ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatuksen tärkeät pilarit alakoulussa

Luontaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen kasvatusta tekevät he, jotka sen muutoinkin kokevat tärkeäksi. Mutta vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. (Gaus & Mueller 2016.) Arvojen ja asenteiden on muututtava (Mykrä 2021, 23–27), että saamme pidettyä maapallomme, elinehtomme, elinkelpoisena jatkossakin (Värri 2018, 108–109). Koulutuksella voimme vaikuttaa tulevaisuuden toimijoihin ja tehtäviin ratkaisuihin (Gaus & Mueller 2016). Tarvitsemme oppilaita, jotka oppivat toimimaan ratkaisujen puolesta, yhteistyössä toimien ja globaalisti elinolot huomioiden. Tarvitsemme opettajia, jotka osaavat opettaa laaja-alaisia tulevaisuuden tietoja ja taitoja. (Korhonen, Lavonen, Kukkonen, Sormunen & Juuti 2016, 216.) Tarvitsemme myös inhimillisyyttä, motivaatiota ja sinnikkyyttä oppilaille, sitoutumista sekä selviytymisen taitoja (Uusitalo-Malmivaara 2016, 132–136). Tehtävä on haastava ja vaatii opettajilta paljon osaamista (Cantell, Aarnio-Linnavuori & Tani 2020, 148–149). Yksi ope

Arviointitavan merkitys oppilaan motivoitumiselle liikkumaan

Yhteiskunnassa on huoli lasten vähäisestä liikkumisesta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) liikunnanopetuksen yksi tehtävä on lasten kasvaminen liikuntaan ja liikunnan avulla. Opetushallitus on uudistanut liikunnanopetuksen sisältöjä ja arviointikriteerejä viimeisimmissä opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014).   Tutkimuksessa selvitin, onko todistuksen arvioinnilla vaikutusta oppilaiden motivaatioon liikkua. Erityisesti kiinnosti arvioinnin vaikutus vapaa-ajan liikuntaan. Rajasin motivaation osuuden teoreettisessa viitekehyksessä sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisessä motivaatiossa motivoidutaan tekemisestä ilman ulkoista palkkiota (Jaakkola 2015, 111). Oppilaat, joiden motivaatioon liikkua ei vaikuta arviointi tai muu palkkio, ovat sisäisesti motivoituneita. Ulkoisesti motivoinut henkilö tarvitsee palkkion. Palkkio voi olla palkka, toisten ihmisten arvostus tai arvosana (Hokkanen ym. 2008, 34). Nämä rajaukset toivat selkeämmin esille arvioinnin vaiku

Etäopiskelu vaatii opiskelijalta itsekuria ja vuorovaikutustaitoja

Etäopiskelu saapui yllättäen opiskelijoiden arkeen kaikilla koulutusasteilla Covid-19-pandemian myötä. Yhteiset oppitunnit vaihtuivat kotiopintoihin etäyhteyksineen ja itsenäisine tehtävineen. On sanomattamakin selvää, että etäopiskelu sopii osalle opiskelijoista paremmin kuin toisille. Oman työn kontrollointi ja johtaminen vaatii melkoista itsekuria meiltä kaikilta, puhumattakaan nuorista, joilla ei välttämättä ole vielä tällaisia valmiuksia. Itsekurin lisäksi etäopinnoissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Kommunikointi opettajan ja opiskelijan välillä sekä opiskelijoiden keskinäisessä kanssa käymisessä voi olla merkittävässä roolissa opintojen onnistumisessa. Tutkin pro gradu -tutkielmassani toisen asteen matkailualan opiskelijoiden etäopiskelukokemuksia ammatillisen kasvun näkökulmasta. Valitsin tutkimukseeni matkailualan, sillä pandemia on vaikuttanut siihen monin tavoin esimerkiksi rajojen sulkeutumisena ja asiakasryhmien muuttumisena. Tarkastelin ammatillista kasvua reflektion sek

Onnistunut inkluusio edellyttää dialogia kodin ja koulun välillä

Inkluusiolla tarkoitetaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista osallisuutta kaikkien oppilaiden kesken. Inklusiivisessa koulussa kaikki opiskelevat yhdessä yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta. Oppilaalla tulee olla opiskeluun riittävät tukitoimet lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä. (Takala 2016 13, 16; Lindh & Sinkkonen 2009, 177.) Yhteiskunnan muuttuminen inklusiivisempaan suuntaan edellyttää myös koulutuksen muuttumista sen mukana. Inklusiivinen kasvatus vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja mahdollistaa koulun, opetuksen ja oppimisen kehittymisen sekä oppilaiden erilaisiin, muuttuviin ja todellisiin tarpeisiin vastaamisen. (Arnaiz Sánches 2012, 35.)  Koulun toimintakulttuurin muutosten lisäksi onnistuakseen inklusiivinen kasvatus edellyttää yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Luottamuksellinen suhde opettajan ja vanhempien välillä on hyvän yhteistyön elinehto, mikä on puolestaan edellytys oppilaan asioiden myönteiselle etenemiselle (Lakkala, Turunen, Laitinen & Kauppi 20