Siirry pääsisältöön

Mistä varhaiskasvatusyksikön johtajat saavat osaamista talousjohtamiseen?

Viimeisen vuosikymmenen aikana varhaiskasvatus ja sen johtaminen ovat kokeneet merkittäviä koulutuspoliittisia muutoksia niin hallinnollisesti kuin rakenteellisesti. Vuonna 2013 varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallintaan, mikä johti uudistuksiin varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Samaan aikaan kuntien taloudelliset paineet ovat johtaneet pienempien päiväkotien yhdistämiseen suuremmiksi yksiköiksi, mikä on osaltaan lisännyt varhaiskasvatusyksikön johtajien vastuuta. Lakimuutoksen myötä myös johtajan kelpoisuusvaatimuksia päivitettiin, mikä on johtanut johtajan tehtävän eriytymiseen opettajan työstä. (Fonsén ja muut, 2022.) Muun muassa näiden muutosten myötä johtajuuden vaatimukset ovat kasvaneet, joten voidaankin kysyä, millaista osaamista johtajat työnsä tueksi tarvitsevat. (Sydänmaanlakka, 2015).

Varhaiskasvatuksen johtamista on tutkittu useissa väitöskirjatutkimuksissa eri näkökulmista, mutta kunnallisessa varhaiskasvatusyksikössä toteutettava talousjohtaminen ja siihen tarvittava osaaminen on jäänyt vähemmälle tarkastelulle. Fonsén ja kumppanit (2022) esittivät tutkimuksessaan, että kasvatusalan johtajien johtamistaitoihin keskittyvä koulutus on ollut vähäistä tehtävän vaatimaan johtamisosaamiseen nähden ja he kuvaavat, että johtamisen kehittämistarpeita tulisi tutkia lisää, jotta kasvatuksen ja koulutuksen alalle voidaan kehittää toimivia johtamisen käytänteitä.

Oman pro gradu -tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitä talousjohtaminen pitää sisällään varhaiskasvatusyksikön johtajan työssä, minkälaista osaamista varhaiskasvatusyksiköiden johtajat kertovat talousjohtamiseen tarvitsevansa sekä mistä he ovat siihen osaamista saaneet. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat Espoon ja Turun kaupungin varhaiskasvatusyksiköiden johtajat. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla viideltä yksikön johtajalta kevään 2025 aikana. Haastattelujen pohjalta muodostunutta aineistoa tarkasteltiin fenomenografisen analyysin keinoin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kunnallisessa varhaiskasvatuksessa talousjohtaminen koostuu useista osa-alueista, joista keskeisimpiä ovat kunnan talousohjaus, budjetin seuranta ja erityisesti henkilöstöjohtaminen. Johtajat olivat yhtä mieltä henkilöstöjohtamisen tärkeydestä ja merkityksestä talousjohtamiselle. Heidän näkemyksissään korostui ajatus, jossa henkilöstöjohtaminen kulkee käsikädessä päivittäisen talousjohtamisen kanssa ja on siten tärkeimmässä roolissa budjettitavoitteiden saavuttamisessa. Ilman vahvaa henkilöstöjohtamista ei budjetissa pysyminen ole mahdollista. Tutkimuksen tuloksissa näkyi myös eroja yksiköiden johtajien näkemysten välillä. Muutamat johtajista kokivat, ettei heillä ole riittävää ymmärrystä kunnan talousprosesseista, ja samaan aikaan he pohtivat omaan työhönsä liittyviä suuria vastuita sekä sitä kautta syntyviä epävarmuuksia.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että talousjohtamiseen tarvittava osaaminen ei ole syntynyt muodollisen kelpoisuuden antavan tutkinnon kautta. Tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajien kohdalla se on rakentunut pääsääntöisesti työkokemuksen, jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja työssäoppimisen keinoin. Keskeisimpinä osaamista vahvistavina tekijöinä tutkimuksen perusteella voidaan sanoa olevan talousasiantuntijoilta saatu perehdytys ja apu sekä johtajien kesken vallitseva kollegiaalinen tuki. Tulokset osoittivat myös, että johtajien asenteella ja motivaatiolla on vaikutusta osaamiseen sekä osaamisen rakentumiseen. Ne johtajat, jotka kuvasivat olevansa luontaisesti kiinnostuneita talousasioista, arvioivat myös osaamisensa talousjohtamisen saralla olevan riittävää nykyisessä tehtävässään.

Osaamista ja sen kehittymistä haastavina tekijöinä tutkimuksen perustella voidaan sanoa olevan kiire, koulutusten puute sekä kohdennetun tiedon löytäminen. Jos varhaiskasvatusyksiköiden johtajien osaamista talousjohtamisen saralla halutaan kehittää, on tärkeä tunnistaa myös osaamisen kehittämisen esteet.

 

Elli Holma

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede

Tämä blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Sehän lävistää kaikki osa-alueet jollain tavalla se talous - Talousjohtamiseen tarvittava osaaminen kunnallisten varhaiskasvatusyksikön johtajien näkemysten mukaan”.

 

Lähteet:

Fonsén, E., Ahtiainen, R., Kiuru, L., Lahtero, T., Hotulainen, R. & Kallioniemi, A. (2022) Kasvatus- ja opetusalan johtajien näkemyksiä omasta johtamisosaamisestaan ja sen kehittämistarpeista. Työelämän tutkimus- arbetslivforskning 20(1) 2022. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/95779/68128

Sydänmaanlakka, P. (2015). Älykäs julkinen johtaminen. Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...