Siirry pääsisältöön

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella. Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää, että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi. Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä, että psykologiset perustarpeet (autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan, tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana, saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle, jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan.

Pro gradu -tutkimuksessani tutkin, millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta eri pedagogisissa menetelmissä. Tutkimuksen kohteena olevat pedagogiset menetelmät käänteinen oppiminen, simulaatio ja etäopiskelussa case-oppiminen ovat tällä hetkellä käytettyjä hoitotyön opiskelussa.

Tein tutkimuksen laadullisena teemahaastattelututkimuksena, johon haastattelin seitsemää sairaanhoitaja- ja/tai terveydenhoitajaopiskelijaa eräästä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta. Haastattelun teemoina olivat käänteinen oppiminen, simulaatio ja etäopiskelussa case-oppiminen. Alateemoina olivat autonomia, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus sekä ammatillinen kasvu. Aineiston analysoin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tarkoituksena ei ollut kehittää teoriaa, vaan tarkastella sitä eri kontekstista käsin.

Tutkimustulosten mukaan hoitotyön opiskelijat kokivat, että kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa pedagogisissa menetelmissä autonomia toteutuu pääosin hyvin ja sisäistä motivaatiota oppimiseen oli runsaasti. Haastatteluissa korostui jokaisen sisäinen motivaatio opiskella hoitajaksi. Tuloksissa nousi esille, että käänteinen oppiminen ja simulaatio koettiin pääosin mieleiseksi. Simulaatiossa toiset kokivat simuloinnin mielekkäämmäksi ja toiset puolestaan tarkkailijan roolin. Etäopiskelussa case-oppimisesta osa haastateltavista toi esille, että niitä oli välillä liikaa ja, että toisten caseihin ei välttämättä ollut tarpeeksi motivaatiota perehtyä sen enempää kuin luennolla käytiin läpi.

Tuloksissa kyvykkyydestä käänteisessä oppimisessa haastateltavat kokivat, että haasteista pystyttiin suoriutumaan, mutta oma toiminta ja sisäinen motivaatio vaikutti paljon siihen, miten panosti itsenäiseen opiskeluun. Simulaatiossa myös koettiin, että niistä suoriudutaan, vaikka esimerkiksi jännityksen tunteita saattoi ilmetä. Oma reflektio ja palaute olivat tärkeässä roolissa. Etäopiskelussa case-oppimisessa haastateltavat kokivat tehtävien pääosin olevan hallittavissa, mutta myös haasteita saattoi ilmetä. Usko omiin kykyihin joutui välillä koetukselle.

Tulosten mukaan suurin osa haastateltavista koki käänteisessä oppimisessa yhteenkuuluvuuden toteutuvan osallisuuden ja hyvän ilmapiirin kautta. Myös simulaatiossa yhteenkuuluvuus toteutui, ilmapiiri kuvattiin sallivaksi ja kunnioittavaksi. Etäopiskelussa case-oppimisessa esille nousi ryhmän välinen yhteistyö, jos siinä oli haasteita, vaikutti se myös yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Osallisuus vaihteli myös ryhmän mukaan, ryhmähenki koettiin kuitenkin hyväksi.

Tutkimustulosten mukaan ammatillista kasvua kuvattiin tapahtuvan kaikissa pedagogisissa menetelmissä. Ammatillista kasvua kuvattiin tapahtuvan esimerkiksi oivallusten ilmenemisenä, ryhmätyötaitojen kehittymisenä ja teorian yhdistämisenä käytäntöön.

Tekemästäni Pro gradu -tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa. On tärkeää, että psykologiset perustarpeet täyttyvät eri pedagogisissa menetelmissä, sillä se tukee myös ammatillista kasvua ja opintoihin sitoutumista.


Maiju Moilanen

Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto.

Kirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaanHoitotyön opiskelijoiden kokemuksia psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta eri pedagogisissa menetelmissä”. Tutkielman ohjaajana toimi Lauri Lantela.


Lähteet:

Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2008. Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology, 49(3), 182-185. Osoitteessa: https://doi.org/10.1037/a0012801

Keva. 2023. Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Saatavilla www-muodossa: https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa/

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2024. Hyvinvointialueilla vakava pula hoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Tiedote. Osoitteessa: https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2024/hyvinvointialueilla-vakava-pula-laak%C3%A4reista-ja-sosiaalityontekijoista 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...