Kasvatuksen tuulia

Pro gradu -tutkielmassani tutkin soveltavan liikunnan merkitystä toimintarajoitteisten ihmisten hyvinvointiin heidän itsensä kokemana. Soveltavalla liikunnalla tutkimuksessani tarkoitettiin vammaisille ihmisille järjestettyä liikuntaa. Tukea tarvitsevien ihmisten liikunnan merkityksestä heidän hyvinvointiinsa on tutkittu vähän, jonka vuoksi oli perusteltua tutkia kyseistä aihetta. Tutkimuksessani teoreettinen viitekehys koostui erilaisista vammaisuuden lähestymistavoista sekä Martha Nussbaumin kehittelemästä toimintamahdollisuusteoriasta, jonka perusperiaate on, että yhteiskunnan tulisi taata jokaiselle ihmiselle mahdollisuus toteuttaa omia toimintakykyjään niin, että elämä olisi kaikille tasa-arvoista. Tutkimukseni oli laadullinen etnografinen tapaustutkimus, jossa aineistonhankintamenetelmänä hyödynsin havainnointia ja haastattelua. Tutkimuskysymykseni oli: millainen merkitys soveltavalla liikunnalla on toimintarajoitteisten ihmisten toimintamahdollisuuksien toteutumiseen? Tutkimusky

Koululaisten oppimistulokset ja oppimistulosten lasku ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Selvityksessään Ukkola ja Metsämuuronen (2023) toteavat oppilaiden oppimistulosten laskeneen. Erityisen huolestuttavia ovat oppilaiden kasvavat erot oppimisessa. Oppimiserot alkavat kasvaa heti ensimmäisen luokan alussa. (Ukkola & Metsämuuronen 2023, 134–136.) Jo ensimmäisen luokan alussa oppilaille on myös muodostunut positiivisesti, negatiivisesti tai jollain muulla tavalla painottuneita motivationaalisia taipumuksia (Viljaranta, Aunola & Hirvonen 2016, 369–370). Pro gradu -tutkielmassani tutkin oppilaiden tavoiteorientaatioita. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin motivaatiota ja tavoiteorientaatioita sekä motivaation muodostumista koulukontekstissa. Tavoiteorientaatio kuvaa yksilön toimintaa ohjaavia motivaationaalisia taipumuksia ja pyrkii kuvaamaan yksilön motivaation laatua ja suuntaa. (Tuominen, Pulkka, Tapola & Niemivirta 2017, 82.) Oppilaiden tavoiteo

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Läpi opintojeni olen ollut kiinnostunut osaamisen kehittämisestä erilaisissa työyhteisöissä, mutta niin myös minua 2020-luvulla valmistuvaa ympäröivä työelämä. Osaamisen kehittämisen vaatimus on huomattavissa jo pelkästään työpaikkailmoituksista: rakenteet ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen organisaatiossa sekä toive työntekijän halusta osaamisen kehittämiseen toistuvat ilmoituksissa vääjäämättä. Tosin taustalla ei ole vain trendi vaan nopeasti muuttuvien toimintaympäristöjen synnyttämä vaatimus. Koulutusta haastetaan vakiintuneena osaamisen kehittämisen muotona, sillä tutkintojen kerryttämä tietotaito vanhenee aiempaa nopeammin. Tämä sysää osaltaan painetta jatkuvalle oman osaamisen päivittämiselle. Työelämä vaatii tiedon rinnalle aktiivista itsensä kehittämistä, joustavuutta, ideointia ja ajatuksen muuttamista. Aiempia osaamisen kehittämisen menetelmiä tehokkaampana tapana nähdään uuden tiedon luominen vuorovaikutuksellisessa ja verkostomaisessa yhteistyössä. (Kokkinen 2020; K

Koulussa tapahtuva väkivalta on puhuttanut mediassa ja sitä on tutkittu viime vuosina runsaasti. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n teettämissä työolobarometreissa oppilaan aiheuttamat väkivaltakokemukset ovat olleet viime vuosina kasvussa (Golnick & Ilves 2021, 22). Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan käyttämistä, joka tarkoittaa laiminlyöntiä, itsemurhaa, fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa (WHO 2002, 5).  Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, eikä niihin vaikuttaminen ole aina yksinkertaista. Väkivaltatilanteiden hallintaan ja jälkipuintiin voidaan kuitenkin vaikuttaa koulun organisaation sisällä.  Pro gradu -tutkielmassani selvitin, millaisia kokemuksia alakoulun henkilöstöllä on oppilaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Väkivaltaisen tilanteen hallintaan ja jälkipuintiin liittyy monenlaisia tekijöitä, ja tutkin myös niitä tutkielmassani. Nämä tekijät voivat vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Jokaisen

Unesta ja älylaitteista on tullut viime vuosien aikana globaalisti yksi tärkeä keskustelunaihe. Älylaitteita on ollut maailmassa jo kauan, mutta viime vuosikymmeninä varsinkin älypuhelimien suosion kasvu on muuttanut tapaa, joilla iltaisin älylaitetta käytetään. Nuorten keskuudessa suosituksi tavaksi 2020–luvulla on tullut älylaitteiden käyttäminen ennen nukkumaanmenoa. Älylaitteen pienen koon vuoksi se on helppo ottaa mukaan sänkyyn ja sen kanssa nukkuminen on uusi normaali. Sosiaalinen media ja internet ovat tehneet älylaitteiden sisällöstä interaktiivista sekä sosiaalisesti merkityksellistä. (Sandman, 2020.) Tutkimukset ovat osoittaneet älylaitteiden käytön olevan yhteydessä unitottumuksiin (Wethington, Pan & Sherry, 2013). Univajeeseen ja unettomuuteen on kotimaisesti sekä kansainvälisesti etsitty syitä älylaitteiden käytöstä. On esitetty, että älylaitteet saattavat vaikuttaa negatiivisesti uneen kolmella tavalla: Älylaitteiden käyttöä voi olla haastava lopettaa illalla ennen n

Koulukiusaaminen on valitettavan ajankohtainen ilmiö, joka puhututtaa niin arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa kuin myös yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikka edellisten vuosien tilastojen perusteella koulukiusaaminen on ollut  tasaisessa laskussa, ovat äärimmäisen julmat kouluväkivaltatapahtumat lisääntyneet (Salmivalli 2021). Koulukiusaamiseen liittyy erilaisia tekijöitä, jotka osaltaan joko edesauttavat tai ennaltaehkäisevät kiusaamistoimintaa. Koulukiusaamisessa on yksinkertaisimmillaan kyse vallan väärinkäytöstä. Koulukiusaamisella tarkoitetaan lapseen tai nuoreen kohdistuvaa vahingoittamista, loukkaamista tai syrjintää (Salmivalli 2016). Koulukiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, jossa tapahtumaan osallistuneilla yksilöillä on rooleineen suuri vaikutus kiusaamistoiminnan jatkuvuuteen. Koulukiusaamismuodot jaotellaan karkeasti epäsuoriin sekä suoriin fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kiusaamismuotoihin. Nykypäivän teknologia on mahdollistanut kiusaamismuotojen monipuolistumise

Yliopistojen keskeisin tavoite on opiskelijoiden hyvä työllistyminen yliopisto-opintojen jälkeen (Penttinen, Skaniakos & Lairio 2011, 14). Korkeakoulusta ammattiin valmistuvan urapolku on suhteellisen selvä, kun taas generalistiselta alalta valmistuva saattaa kokea epävarmuutta tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista (Vuorinen & Valkonen 2007, 12). Yliopistotutkinnon lisäksi muuttuva työelämä herättää kysymyksiä työllistymisen sekä vaadittavien työelämätaitojen osalta (Rouhelo 2008, 81–82). Rouhelo (2008) tarkoittaa generalistilla sellaisilta akateemisilta aloilta valmistuneita, joiden opinnot eivät anna spesifiä ammattipätevyyttä, vaan yleisiä valmiuksia työelämään. Generalistin ohella käytetään myös termiä yleistutkinnon suorittanut. Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata ja selvittää generalistialoilta valmistuneiden kasvatus- ja kauppatieteiden opiskelijoiden kokemuksia yliopisto-opintojen vaikutuksesta yleisten työelämätaitojen kehittymiseen ja vahvistumiseen. Lisäksi h

Nuorten korkeakoulutettujen aikuisten suusta kuulee poikkeuksetta, että organisaatioita tulisi vaihtaa nopeissa muutaman vuoden sykleissä, mikäli haluaa kehittyä osaajana ja edetä urallaan. Nuoret kor-keakoulutetut ovat nykypäivänä hanakasti vaihtamassa organisaatioita riippumatta siitä, miten he or-ganisaatioiden palveluksessa tällä hetkellä viihtyvät. Voidaan siis todeta, nuorten korkeakoulutettujen organisaatiositoutuminen on lyhytkestoista, siitä huolimatta, että organisaatiositoutumisen käsitteellä tarkoitetaan pitkäaikaista, vakaata ja kestävää kiinnittymistä työtä tarjoavaa organisaatioon (Hallberg 2006, 120).  Pro gradu -tutkielmassani selvitin, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten korkeakoulutettujen aikuisten or-ganisaatiositoutumiseen ja kuinka he kokevat oman organisaatiositoutumisensa. Tutkimukseni teoreet-tisena viitekehyksenä toimii Meyer ja Allenin (1991) kehittämä Three Component Model -teoria (TCM -teoria), joka mallintaa organisaatiositoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Työn ja vapaa-ajan rajaaminen opettajan työssä voi olla haastavaa. OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajat tekevät paljon töitä niin sanotun normaalin työajan ulkopuolella, kuten iltaisin ja viikonloppuisin (Golnick & Ilves 2021). Palautumisen kannalta kykenemättömyys erottaa työaika ja vapaa-aika toisistaan on haitallista, sillä se estää psykologista irrottautumista ja rentoutumista ja saattaa aiheuttaa työssä uupumista (Kinnunen, Rantanen, de Bloom, Mauno, Feldt & Korpela 2016.) OAJ:n alanvaihtokyselyn (2021) mukaan alanvaihtoa harkitsevien opettajien määrä on enemmän kuin tuplaantunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Kyselyn perusteella opettajat harkitsevat alanvaihtoa työn kuormittavuuden ja työmäärän lisääntymisen vuoksi. Kun töitä ei ehdi tehdä arkena, jää viikonlopuille tuntien suunnittelua ja muita työtehtäviä (OAJ 2021.) Kuva: Karolina Grabowska / Creative Commons CC0 / Pexels Pro gradu –tutkielmassani selvitin sitä, miten ala-asteen luokanopettajat rajaavat ty

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä oli tärkeä tutkia, koska oppimisen tuen tarve on lisääntynyt. Tilastokeskuksen (2022) tiedotteen mukaan yhä useampi peruskoulun oppilas sai oppimisen tukea vuonna 2021. Jo lain tasolla (perusopetuslaki 1998) koulut on velvoitettu tekemään yhteistyötä kotien kanssa.  Kun laki perusopetuslain muuttamisesta (2010) tuli voimaan vuoden ensimmäisenä päivänä 2011, se velvoitti opetuksen järjestäjän ottamaan käyttöön kolmiportaisen tukijärjestelmän. Lain taustalla oli ajatus siitä, että luomalla muita tuen muotoja oppilaiden tarve erityiseen tukeen vähenee (Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta 2009, 7).  Aikaisempaan kirjallisuuteen tutustumisen perusteella päädyin siihen, että täydennän kodin ja koulun välistä yhteistyötä oppimisen tukemisen tarkastelutavalla. Miten yhteistyö sitten määritellään tässä tutkimuksessa? Tästä tulikin ensimmäinen käsite graduuni. Yhteistyö nähdään molemminpuolisena dynaamisena prosessina, jossa os