Työn ja vapaa-ajan rajaaminen opettajan työssä voi olla haastavaa. OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajat tekevät paljon töitä niin sanotun normaalin työajan ulkopuolella, kuten iltaisin ja viikonloppuisin (Golnick & Ilves 2021). Palautumisen kannalta kykenemättömyys erottaa työaika ja vapaa-aika toisistaan on haitallista, sillä se estää psykologista irrottautumista ja rentoutumista ja saattaa aiheuttaa työssä uupumista (Kinnunen, Rantanen, de Bloom, Mauno, Feldt & Korpela 2016.) OAJ:n alanvaihtokyselyn (2021) mukaan alanvaihtoa harkitsevien opettajien määrä on enemmän kuin tuplaantunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Kyselyn perusteella opettajat harkitsevat alanvaihtoa työn kuormittavuuden ja työmäärän lisääntymisen vuoksi. Kun töitä ei ehdi tehdä arkena, jää viikonlopuille tuntien suunnittelua ja muita työtehtäviä (OAJ 2021.)
 |
| Kuva: Karolina Grabowska / Creative Commons CC0 / Pexels |
Pro gradu –tutkielmassani selvitin sitä, miten ala-asteen luokanopettajat rajaavat työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Selvitin opettajien kokemuksia rajaamiseen vaikuttavista tekijöistä, vapaa-ajalle siirtymisen keinoista sitä, minkälaiset työtehtävät siirtyivät vapaa-ajalle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii psykologisen palautumisen ponnistelu-palautumismalli, jolla perustelen psykologisen työssä irrottautumisen tarvetta. Työn ja vapaa-ajan rajanhallinnan teoreettisena viitekehyksenä toimii boundary –teoria, joka käsittää fyysisen, ajallisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden rajanhallinnassa (mm. Nippert-Eng 1996; Salin, Otonkorpi-Lehto & Hakovirta 2021). Boundary-teorian avulla tutkimuksessa tarkastelen opettajien tekemää rajatyötä ja siirtymää töistä vapaa-ajalle, sekä rajan joustavuutta ja läpäisevyyttä vapaa-ajan suuntaan.
Tutkimukseni on fenomenologinen ja keskiössä ovat opettajien omat kokemukset työn ja vapaa-ajan rajaamisesta. Aineisto on kerätty tammikuussa 2023. Lähetin laadullisen kyselylomakkeen alakoulun opettajille suunnattuun sosiaalisen median ryhmään. Kyselylomakkeeseen vastasi lopulta 59 opettajaa ja analysoitavaa tekstimuotoista aineistoa oli 34 arkin verran. Vastaukset analysoin aineistolähtöisesti teemoitellen.
Tulosten perusteella opettajat tekevät vapaa-ajallaan töitä harvoin, mutta ajatukset kulkeutuvat töistä yksityiselämään useammin. Vapaa-ajalla esimerkiksi suunnitellaan ja valmistellaan opetusta, viestitään, tehdään arviointia ja asiakirjoja. Viestintään ja teknologiaan liittyvät tehtävät (erityisesti Wilmaan liittyvät) jakavat opettajat, sillä niitä rajataan vapaa-ajalta eniten. Vapaa-ajalla työskennellään joko pakosta tai omasta valinnasta. Omavalintaiseen vapaa-ajalla työskentelyyn liitetään opettajan autonomia, joka opettajien mukaan lisää työn houkuttelevuutta ja on tärkeä osa ammattia. Kuitenkin omassa työssään opettajat ovat taipuvaisia työn ja vapaa-ajan segmentointiin. Työhön liittyvät ajatukset kohdistuivat tulevaan, oppilaisiin, menneisiin ja huoliajatuksiin. Ajatukset painottuvat negatiivisiin aspekteihin, mutta myös onnistumisia ajatellaan vapaa-ajalla.
Opettajien mukaan rajaamista helpottivat muun muassa itse luodut rajat ja periaatteet, sekä sosiaaliset tekijät, kuten perhe ja kollegoiden tuki. Rajaamista vaikeuttavat sen sijaan muun muassa aikapaine ja työn aiheuttama positiivinen tai negatiivinen tunnekuorma. Aikapaine ja tunnekuorma haittaavat psykologista työstä irrottautumista. Tutkimuksen mukaan opettajat kokevat rajaamisen helpottuneen uran edetessä kokemuksen ja iän tuoman varmuuden myötä, toisaalta aiemmin koettujen uupumiskokemusten kautta. Lomalle irrottautuminen koetaan helpompana verrattuna arki-iltoihin, jotka nähdään usein työpäivän jatkeena.
Tutkimuksen perusteella opettajilla on erilaisia ajallisia, fyysisiä ja priorisointiin liittyviä keinoja vapaalle siirtymiseksi, jotka ilmenevät rituaalisina käytänteinä. Opettajat muun muassa aikatauluttavat työtä ja vapaa-aikaa, inhimillistävät tavoitteitaan ja rajaavat työntekoa fyysisesti työpaikalle säilyttämällä työnteon materiaaleja yksinomaan koululla. Työstä vapaa-ajalle siirtymisen päivittäiset rituaalit näkyvät työpaikalla, työmatkalla ja vapaa-ajalla. Rituaaleihin voi kuulua esimerkiksi luokan oven sulkeminen, äänikirjan kuuntelu työmatkalla tai kotivaatteiden vaihto.
Tulosten perusteella opettajan työn ja vapaa-ajan rajaaminen vaikuttaa pääosin hyvältä ja suurin osa toteuttaa rajausta oman segmentaatiopreferenssin mukaisesti. Yksilökohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Myös työajan rajaamiseen saatu tuki työyhteisön puolelta on vaihtelevaa ja rajanhallinta jää useimmiten opettajan omalle vastuulle. Opettajat arvostavat työn autonomiaa, mutta ymmärtävät sen tuovan vastuuta omille rajanhallinnan taidoille.
Karoliina Raappana
Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajan koulutusohjelmassa. Kirjoitus on “Ope vaihtaa vapaalle – Miten luokanopettajat rajaavat työaikaansa?” -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.
Lähteet:
Golnick, T. & Ilves, V. 2021: Opetusalan työolobarometri 2021, OAJ. Opetusalan työolobarometri 2021 (oaj.fi) Viitattu 6.5.2022
Kinnunen, U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt, T. & Korpela, K. (2016) Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan hallinnassa. Työelämän tutkimus 14 (3), 243–256. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/86993/45894
Nippert-Eng, C. 1996. Home and work: Negotiating boundaries through everyday life. Chicago: University of Chicago Press
OAJ Uutiset ja tiedotteet 2021. Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa [verkkojulkaisu]: Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa (oaj.fi) Viitattu 6.5.2023
Salin, M., Otonkorpi-Lehto, K., Hakovirta, M. & Kaittila A. 2021. Työ- ja perhe-elämän hämärtyvät rajat: suomalaisten äitien työ- ja perhe-elämän rajapintojen hallinnan stategiat korona-arjessa. Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning, 19 (4), 570–594. https://doi.org/10.37455/tt.112501
Kommentit
Lähetä kommentti