Siirry pääsisältöön

Työn ja vapaa-ajan rajanhallinta luokanopettajan työssä

Työn ja vapaa-ajan rajaaminen opettajan työssä voi olla haastavaa. OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajat tekevät paljon töitä niin sanotun normaalin työajan ulkopuolella, kuten iltaisin ja viikonloppuisin (Golnick & Ilves 2021). Palautumisen kannalta kykenemättömyys erottaa työaika ja vapaa-aika toisistaan on haitallista, sillä se estää psykologista irrottautumista ja rentoutumista ja saattaa aiheuttaa työssä uupumista (Kinnunen, Rantanen, de Bloom, Mauno, Feldt & Korpela 2016.) OAJ:n alanvaihtokyselyn (2021) mukaan alanvaihtoa harkitsevien opettajien määrä on enemmän kuin tuplaantunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Kyselyn perusteella opettajat harkitsevat alanvaihtoa työn kuormittavuuden ja työmäärän lisääntymisen vuoksi. Kun töitä ei ehdi tehdä arkena, jää viikonlopuille tuntien suunnittelua ja muita työtehtäviä (OAJ 2021.)

Kuva: Karolina Grabowska / Creative Commons CC0 / Pexels







Pro gradu –tutkielmassani selvitin sitä, miten ala-asteen luokanopettajat rajaavat työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Selvitin opettajien kokemuksia rajaamiseen vaikuttavista tekijöistä, vapaa-ajalle siirtymisen keinoista sitä, minkälaiset työtehtävät siirtyivät vapaa-ajalle. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii psykologisen palautumisen ponnistelu-palautumismalli, jolla perustelen psykologisen työssä irrottautumisen tarvetta. Työn ja vapaa-ajan rajanhallinnan teoreettisena viitekehyksenä toimii boundary –teoria, joka käsittää fyysisen, ajallisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden rajanhallinnassa (mm. Nippert-Eng 1996; Salin, Otonkorpi-Lehto & Hakovirta 2021). Boundary-teorian avulla tutkimuksessa tarkastelen opettajien tekemää rajatyötä ja siirtymää töistä vapaa-ajalle, sekä rajan joustavuutta ja läpäisevyyttä vapaa-ajan suuntaan. 

Tutkimukseni on fenomenologinen ja keskiössä ovat opettajien omat kokemukset työn ja vapaa-ajan rajaamisesta. Aineisto on kerätty tammikuussa 2023. Lähetin laadullisen kyselylomakkeen alakoulun opettajille suunnattuun sosiaalisen median ryhmään. Kyselylomakkeeseen vastasi lopulta 59 opettajaa ja analysoitavaa tekstimuotoista aineistoa oli 34 arkin verran. Vastaukset analysoin aineistolähtöisesti teemoitellen.

Tulosten perusteella opettajat tekevät vapaa-ajallaan töitä harvoin, mutta ajatukset kulkeutuvat töistä yksityiselämään useammin. Vapaa-ajalla esimerkiksi suunnitellaan ja valmistellaan opetusta, viestitään, tehdään arviointia ja asiakirjoja. Viestintään ja teknologiaan liittyvät tehtävät (erityisesti Wilmaan liittyvät) jakavat opettajat, sillä niitä rajataan vapaa-ajalta eniten. Vapaa-ajalla työskennellään joko pakosta tai omasta valinnasta. Omavalintaiseen vapaa-ajalla työskentelyyn liitetään opettajan autonomia, joka opettajien mukaan lisää työn houkuttelevuutta ja on tärkeä osa ammattia. Kuitenkin omassa työssään opettajat ovat taipuvaisia työn ja vapaa-ajan segmentointiin. Työhön liittyvät ajatukset kohdistuivat tulevaan, oppilaisiin, menneisiin ja huoliajatuksiin. Ajatukset painottuvat negatiivisiin aspekteihin, mutta myös onnistumisia ajatellaan vapaa-ajalla.

Opettajien mukaan rajaamista helpottivat muun muassa itse luodut rajat ja periaatteet, sekä sosiaaliset tekijät, kuten perhe ja kollegoiden tuki. Rajaamista vaikeuttavat sen sijaan muun muassa aikapaine ja työn aiheuttama positiivinen tai negatiivinen tunnekuorma. Aikapaine ja tunnekuorma haittaavat psykologista työstä irrottautumista. Tutkimuksen mukaan opettajat kokevat rajaamisen helpottuneen uran edetessä kokemuksen ja iän tuoman varmuuden myötä, toisaalta aiemmin koettujen uupumiskokemusten kautta. Lomalle irrottautuminen koetaan helpompana verrattuna arki-iltoihin, jotka nähdään usein työpäivän jatkeena.

Tutkimuksen perusteella opettajilla on erilaisia ajallisia, fyysisiä ja priorisointiin liittyviä keinoja vapaalle siirtymiseksi, jotka ilmenevät rituaalisina käytänteinä. Opettajat muun muassa aikatauluttavat työtä ja vapaa-aikaa, inhimillistävät tavoitteitaan ja rajaavat työntekoa fyysisesti työpaikalle säilyttämällä työnteon materiaaleja yksinomaan koululla. Työstä vapaa-ajalle siirtymisen päivittäiset rituaalit näkyvät työpaikalla, työmatkalla ja vapaa-ajalla. Rituaaleihin voi kuulua esimerkiksi luokan oven sulkeminen, äänikirjan kuuntelu työmatkalla tai kotivaatteiden vaihto.

Tulosten perusteella opettajan työn ja vapaa-ajan rajaaminen vaikuttaa pääosin hyvältä ja suurin osa toteuttaa rajausta oman segmentaatiopreferenssin mukaisesti. Yksilökohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Myös työajan rajaamiseen saatu tuki työyhteisön puolelta on vaihtelevaa ja rajanhallinta jää useimmiten opettajan omalle vastuulle. Opettajat arvostavat työn autonomiaa, mutta ymmärtävät sen tuovan vastuuta omille rajanhallinnan taidoille. 


Karoliina Raappana

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajan koulutusohjelmassa. Kirjoitus on “Ope vaihtaa vapaalle – Miten luokanopettajat rajaavat työaikaansa?” -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.


Lähteet:

Golnick, T. & Ilves, V. 2021: Opetusalan työolobarometri 2021, OAJ. Opetusalan työolobarometri 2021 (oaj.fi) Viitattu 6.5.2022    

Kinnunen, U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt, T. & Korpela, K. (2016) Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan hallinnassa. Työelämän tutkimus 14 (3), 243–256.   https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/86993/45894

Nippert-Eng, C. 1996. Home and work: Negotiating boundaries through everyday life. Chicago: University of Chicago Press

OAJ Uutiset ja tiedotteet 2021. Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa [verkkojulkaisu]: Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa (oaj.fi) Viitattu 6.5.2023

Salin, M., Otonkorpi-Lehto, K., Hakovirta, M. & Kaittila A. 2021. Työ- ja perhe-elämän hämärtyvät rajat: suomalaisten äitien työ- ja perhe-elämän rajapintojen hallinnan stategiat korona-arjessa. Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning, 19 (4), 570–594. https://doi.org/10.37455/tt.112501


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla