Kasvatuksen tuulia

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia rehtoreilla oli korona-kriisin johtamiseen. Vuonna 2019 havaittiin Kiinassa keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi varmistui aiemmin tuntematon koronavirus. Tätä tautia kutsutaan nimellä COVID-19. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.) Virus levisi nopeasti ympäri maailmaa. Sen leviämistä ei tunnettu eikä vaikutusta ihmisiin tiedetty. Suomen hallitus linjasi 16.3.2020, että koulujen ja oppilaitosten tilat suljetaan ja lähiopetus keskeytetään. Koulussa oli kuitenkin järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelivät kriittisillä aloilla. (Valtioneuvosto 2020.) Koulut siirtyivät etäopetukseen hallituksen päätöksen mukaisesti. Opettajat joutuivat muuttamaan opetustaan ja materiaaliaan etäopetukseen sopivaksi. Oppilaat puolestaan joutuivat opettelemaan, miten opiskellaan etäopetuksessa. Rehtorit johtivat koulujaan ja tekivät isojakin linjauksia sekä pää

Pro gradu -tutkielmassani selvitin luokanopettajien kokemuksia ammatillisesta identiteetistä ja sen yhteyksistä opettajan toimintaan sosiaalisessa mediassa. Hyödynsin tutkielmassani kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja fenomenologista tutkimusotetta. Laadin aineistonkeruuta varten Microsoft Forms -ohjelmalla sähköisen kyselylomakkeen, jonka jaoin opettajien Facebook -ryhmään, Alakoulun Aarreaittaan. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 luokanopettajaa.  Ammatillinen identiteetti määrittelee yksilön samaistumista ammattiinsa ja kuvailee sitä, ”mitä hän on” (Kumpula 2013, 20–23). Opettajan ammatillinen identiteetti kehittyy kokemusten ja kokemuksellisten tulkintojen pohjalta (Stenberg 2016, 27). Identiteetin osa-alueet voidaan jakaa henkilökohtaisiin, sosiaalisiin sekä ammatillisiin identiteettitekijöihin (Day & Kington 2008, 11). Identiteetin osa-alueet esiintyivät myös opettajien kokemuksissa ammatillisen identiteetin ja sosiaalisen median yhteyksiä tutkittaessa ja nämä ovat nimetty jatk

Tein pro gradu -tutkielmani koulutuksen rooleista nuorten aikuisten syrjäytymisessä ja toteutin sen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutus voi eh-käistä nuorten aikuisten syrjäytymistä ja miten koulutus voi edistää nuorten aikuisten syrjäytymistä. Tutkimuskohteina olivat Pohjoismaissa asuvat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset. Kuvailevan kirjalli-suuskatsauksen kautta pyrin kokoamaan yhteen aiempien tutkimusten tuloksia ja vertailemaan niitä. Tämän prosessin lopullisena päämääränä oli tuottaa uutta tutkimustietoa aiheestani. Tutkimusaineisto koostui lopulta 15 tutkimuksessa, jotka oli julkaistu vuosien 2010–2022 välillä. Koulutuksen syrjäytymistä ehkäiseviksi teemoiksi muodostuivat 1) nuorten aikuisten ohjaus ja tuki koulutusjärjestelmätasolla; 2) koulutus osallisuuden vahvistajana; 3) nuorten aikuisten kokemus omasta toimijuudestaan; 4) koulutuksen arvostus sekä sopiva koulutustaso. Koulutuksen syrjäyty-mistä edistäviksi teemoiksi muodos

Tein pro gradu-tutkielmani koulukiusaamisen ehkäisystä opettajan näkökulmasta. Tutkimuskohteena olivat vantaalaiset opettajat ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui 22 opettajaa vantaalaisista ala-, ylä-, ja yhtenäiskouluista. Tutkimushenkilöt toimivat luokan-, erityisluokan-, resurssi, ja aineenopettajina. Lisäksi tutkimukseen osallistui myös laaja-alaisia erityisopettajia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, pääasiallisesti laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää opettajien ajatuksia ja kokemuksia kiusaamisen ehkäisykeinoista sekä miten opettajat kehittäisivät keinoja ehkäistä koulukiusaamista. Vaikka kyselylomakkeella oli useampi avoin kysymys, voidaan todeta, että opettajilla oli sukupuolesta, työuran pituudesta tai toimenkuvasta huolimatta hyvin samankaltaisia ajatuksia ja keinoja kiusaamista vastaan. Seuraavassa avaan tutkimukseni tuloksien pääkohdat. Kallmanin, Hanin ja Vanderbiltin (2021) mukaan koulukiusaamin

Lapsuudella ja nuoruudella on paljon merkitystä liikuntaan kasvamisen ja kasvattamisen suhteen ja laajemmin se vaikuttaa kansanterveyteen ja hyvinvointiin. (Lehmuskallio 2011, 25.) Myös liikunnan harrastamisen ja koulussa menestymisen väliltä on löydetty merkittävä positiivinen yhteys (Jaakkola 2012, 53.) Kun tiedetään liikunnan huomattavat vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen, on syytä tutkia vaikuttajia lasten liikunta-aktiivisuuden taustalla. Valmentaja on ystävien ja vanhempien ohella tärkein lasten ja nuorten liikuntakiinnostuksen lisääjä (Lehmuskallio 2011, 24), joten valmennussuhdetta tutkimalla ja kehittämällä voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia koko yhteiskunnassa. Viime vuosina mediassa on käyty keskustelua urheiluvalmentajan vastuusta ja eettisyydestä esimerkiksi 15-vuotiaan Kamila Valijevan dopingkäryn yhteydessä (ks. Yle Urheilu 11.2.2022) sekä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen valmentajan Paasi Mustosen valmennuskulttuurista, jota tätä kirjoittaes

Hyvinvoinnin merkitys on vuosien saatossa ottanut yhä enemmän tilaa tutkimuksen kentällä. Tuoreen kouluterveyskyselyn (2021) mukaan lapset ja nuoret voivat koulussa pääosin hyvin. (Helakorpi & Kivimäki 2021). On kuitenkin merkittävää myös se, että puolestaan Suomen koulujen Pisa-tulokset, ovat vähitellen heikentyneet.  Eri oppimisympäristöjen avulla voimme tukea oppilaiden koulussa kokemaa hyvinvointia. Ihmisen hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota kokonaisuutena ja niiden eri osa-alueet liittyvät vahvasti toisiinsa. (Juuti & Vuorela 2015). Paljon keskustelua viime vuosina on herättänyt myös se, tukevatko suuret oppilasryhmät oppilaiden koulunkäyntiä vai heikentävätkö ne oppilaiden motivaatiota.  Pro gradu -tutkielmassani tutkin monimenetelmäisellä tutkimusotteella eri oppimisympäristöjen yhteyttä oppilaiden hyvinvointiin suuressa opetusryhmässä. Tutkimuksen aineisto koostui verkkokyselyistä, jotka 4.lk- 5.lk:n oppilaat täyttivät. Aineisto kerättiin harkinnanvaraisella otanna