Lapsuudella ja nuoruudella on paljon merkitystä liikuntaan kasvamisen ja kasvattamisen suhteen ja laajemmin se vaikuttaa kansanterveyteen ja hyvinvointiin. (Lehmuskallio 2011, 25.) Myös liikunnan harrastamisen ja koulussa menestymisen väliltä on löydetty merkittävä positiivinen yhteys (Jaakkola 2012, 53.) Kun tiedetään liikunnan huomattavat vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen, on syytä tutkia vaikuttajia lasten liikunta-aktiivisuuden taustalla. Valmentaja on ystävien ja vanhempien ohella tärkein lasten ja nuorten liikuntakiinnostuksen lisääjä (Lehmuskallio 2011, 24), joten valmennussuhdetta tutkimalla ja kehittämällä voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia koko yhteiskunnassa. Viime vuosina mediassa on käyty keskustelua urheiluvalmentajan vastuusta ja eettisyydestä esimerkiksi 15-vuotiaan Kamila Valijevan dopingkäryn yhteydessä (ks. Yle Urheilu 11.2.2022) sekä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen valmentajan Paasi Mustosen valmennuskulttuurista, jota tätä kirjoittaessa vielä tutkitaan Suomen urheilun eettisessä keskuksessa (ks. Hirvonen & Saarinen 12.10.2022).
Tutkimukseni tarkoituksena oli kuvata kilpaurheilijoiden kokemuksia ja käsityksiä valmennussuhteesta, erityisesti hyvän valmennuksen ja valmennussuhteen näkökulmasta. Tutkimus syntyi tavoitteesta toimia ikään kuin ohjenuorana sille, miten valmentajan kannattaa urheilijan näkökulmasta toimia, mitä toiminnasta seuraa ja millaista tulosta tällaisella toiminnalla voi odottaa. Aineisto koostui viiden tutkimushenkilön haastatteluista. Merkittävimpänä kriteerinä tutkimushenkilöiden valinnalle pidin pitkää kilpaurheilutaustaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmennussuhteilla on suuri vaikutus pitkälle elämään myös harrastuksen loppumisen jälkeen. Tutkittavat toivat esille valmennuksen positiivisia vaikutuksia nykypäivään, joita olivat liikuntatottumukset ja liikunnan ilo, hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä rutiinien luominen. Negatiiviseksi vaikutukseksi valmennussuhteesta koettiin haasteet itseohjautuvuudessa autoritäärisen valmennustyylin seurauksena.
Hyvää valmennussuhdetta edistävät tekijät ovat valmentajan helppo lähestyttävyys, urheilijan kohtaaminen, valmentajan urheilu- ja osaaminen sekä toivottujen tulosten saavuttaminen urheilun ja muun elämän kontekstissa. Urheilun kontekstissa tulokset nähtiin urheilijan tai joukkueen oman potentiaalin saavuttamisena ja muun elämän kontekstissa mainittiin muun muassa ryhmätyötaitoja ja arjen taitoja. Huomioitavaa on, että muun elämän kontekstin tuloksia pidettiin yleisesti merkittävämpänä. Valmentajan koettiin kykenevän vahvistamaan urheilijassa työmoraaliin, pitkäjänteisyyteen ja ahkeruuteen liittyviä luonteenpiirteitä, jotka taas omalta osaltaan lisää kasvun asennetta eli growth mindsetia (ks. Dweck 1946). Kasvun asenteella taas on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia oppimiseen (Dweck, Walton & Cohen 2014, 5–6.), joten välillisesti valmennussuhde voi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Hyvää valmennussuhdetta vaikeuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat puutteet valmentajan osaamisessa, negatiivisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen sekä painon tarkkailu.
Hyvän valmentajan piirteiksi mainittiin valmentajan taito kuunnella urheilijaa sekä tunteiden että urheilun kontekstissa, oman persoonansa näyttäminen valmentamisessa, osaavuus tai motivoituneisuus oppimaan valmentamisesta, urheilijoiden tunteminen ja huomioiminen sekä auktoriteettina toimiminen, joka toteutuu muun muassa realistisella tavoitteiden asettamisella yhdessä urheilijan kanssa. On huomioitavaa, että vaikka kaikki mainitsivat valmentajan oman persoonan näkymisen olevan merkittävä hyvän valmentajan piirre, erittelivät tutkittavat silti useampia erilaisia itseään miellyttäviä persoonallisuuspiirteitä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmentaminen on hyvin vaativaa ja monipuolista työtä, joka edellyttää osaamista monelta osa-alueelta, mutta myös humoristista, helposti lähestyttävää ja valovoimaista persoonaa. Kynnys valmentajaksi lähtemiselle voi olla korkea, mikäli odotukset ovat korkealla. Tästä syystä haastan miettimään ratkaisuja valmennuksen ja valmentajien kehittämiselle seuratasolla, esimerkiksi koulutuksen ja valmennustiimien avulla.
Alina Juutinen
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus on kirjoitettu ”Valmentajalta voi oppia niin paljon.” Narratiivinen tutkimus kilpaurheilijoiden valmennussuhteista -pro gradu -tutkielman pohjalta.
Lähteet
Dweck, C. S. 2017. Mindset. Updated edition. London: Robinson.
Dweck, C. S., Walton, G. M. & Cohen, G. L. (2014). Academic tenacity. Mindsets and skills that promote long-term learning. Bill and Melinda Gates Foundation. Luettavissa osoitteessa: https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED576649.pdf (Luettu 6.10.2022).
Hirvonen & Saarinen 12.10.2022. Peräti 16 Naisleijonien pelaajaa valitti Pasi Mustosen käytöksestä – Noora Räty avaa suunsa: "Vaikka olisin ollut olympialaisissa, olisin tässä mukana". Yle. Osoitteessa https://yle.fi/urheilu/3-12656478 (luettu 2.11.2022)
Jaakkola, T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. Teoksessa Kujala T., Krause C.M., Sajaniemi N., Silven M., Jaakkola T., Nyyssölä (toim.) Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Helsinki: Opetushallitus. 53–63. Osoitteessa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/138958_aivot_oppimisen_valmiudet_ja_koulunkaynti.pdf (luettu 5.5.2021)
Lehmuskallio, M. 2011. Ei VilleGalle vaan vertaiset valmentajat ja vanhemmat: Lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. Liikunta ja tiede, 48(6), pp. 24–31.
Yle Urheilu 11.2.2022. Vahvistus: Venäläinen taitoluistelija Kamila Valijeva, 15, on jäänyt kiinni dopingin käytöstä. Osoitteessa: https://yle.fi/urheilu/3-12312760 (Luettu 31.3.2022)
Kommentit
Lähetä kommentti