Viime vuosikymmeninä koulujärjestelmä on muuttunut merkittävästi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Lisäksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Taustalla voidaan nähdä useampia syitä, kuten tilastotekniset ja kuntoutuksellis- hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, lisääntynyt tutkimustieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen (Jahnukainen 2006, 122–129; Opetusministeriö 2007, 42–43). Tuen tarpeen lisääntyminen on suunnannut katseet entistä tarkemmin myös opettajien osaamiseen ja valmiuksiin. Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta on havaittu alueellisia eroja kolmiportaisen tuen toteutuksessa. Myös tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen moninaisuudessa on huomattu eroavaisuuksia (Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2013; Lintuvuori, Jahnukainen & Hautamäki, 2017, 320–335; Lintuvuori & Vainikainen 2018, 67–74; Nykänen 2021, 140–184). Tutkimuksemme tarkoi