Siirry pääsisältöön

Kolmiportaisen tuen toteutuksessa on kehittämisen varaa Rovaniemen peruskouluissa

Viime vuosikymmeninä koulujärjestelmä on muuttunut merkittävästi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Lisäksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Taustalla voidaan nähdä useampia syitä, kuten tilastotekniset ja kuntoutuksellis- hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, lisääntynyt tutkimustieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen (Jahnukainen 2006, 122–129; Opetusministeriö 2007, 42–43). Tuen tarpeen lisääntyminen on suunnannut katseet entistä tarkemmin myös opettajien osaamiseen ja valmiuksiin. 

Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta on havaittu alueellisia eroja kolmiportaisen tuen toteutuksessa. Myös tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen moninaisuudessa on huomattu eroavaisuuksia (Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2013; Lintuvuori, Jahnukainen & Hautamäki, 2017, 320–335; Lintuvuori & Vainikainen 2018, 67–74; Nykänen 2021, 140–184). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten Rovaniemen kaupungin opettajat, rehtorit ja koulunjohtajat arvioivat kolmiportaisen tuen toteutumisen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koulun johdon ja opettajien kokemuksia resurssien riittävyydestä sekä niiden kohdentumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tuenkäytänteitä voidaan kehittää sekä yhtenäistää Rovaniemen kaupungin kouluissa. Tutkimus on osa laajempaa kaupungin toteuttamaa selvitystä, jossa tarkastellaan eri toimijoiden näkemyksiä tuen toteutumisesta.  Selvitys toteutettiin lukuvuonna 2021–2022 osana Oppimisen tuen ja inkluusion kehittämisen -hanketta. (Rovaniemen kaupunki 2021.)

Aineisto kerättiin maaliskuun 2022 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen kyselylomake lähetettiin kaikille opettajille, rehtoreille sekä koulunjohtajille, jotka työskentelevät Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 1.–9.-luokilla. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 152 vastaajaa. Tutkimukseen osallistuville lähetettiin kattava kysely, jossa tutkimusaihetta käsiteltiin sekä määrällisten että avokysymysten avulla. Menetelmältään tutkimus edustaa määrällistä tutkimusta. 

Tutkimuksemme tulokset vahvistivat osittain aikaisempien vastaavanlaisten tutkimusten tuloksia, joita on toteutettu eri paikkakunnilla (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Pulkkinen, Jahnukainen & Pirttimaa 2015; Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry 2017; Vainikainen, Lintuvuori, Paananen, Eskelinen, Kirjavainen, Hienonen, Jahnukainen, Thuneberg, Asikainen, Suhonen, Alijoki, Sajaniemi, Reunamo, & Hotulainen 2018; Ståhlberg, Kupiainen, Rämä, Lintuvuori & Hotulainen 2019; Lintuvuori & Rämä 2022). Rovaniemen selvityksen mukaan kolmiportaisen tuen toteutuksessa on vielä kehittämisen varaa vaikkakin monet asiat uusissa käytänteissä koetaan paikallisesti toimiviksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä kysymyksissä opettajat arvioivat tehostetun ja erityisen tuen rajan huomattavasti selkeämpänä verrattuna yleisen ja tehostetun tuen rajaan. Lisäksi osa vastaajista koki epäselvyyttä pedagogisten asiakirjojen laadinnassa tuen päätösten yhteydessä.

Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että aikaa kuluu tällä hetkellä liikaa erilaisten asiakirjojen täyttämiseen, eikä itse tuen tarjoamiseen koeta olevan tarpeeksi resursseja. Oppilaiden tarpeiden kohtaamiseksi kentälle kaivataan kipeästi lisää henkilöstöresursseja sekä pienempiä luokkakokoja. Etenkin resurssiopettajia sekä avustavaa henkilöstöä kaivattaisiin lisää. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää ja selkiyttää. Nämä osaltaan vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia sekä osoittavat, että yhteiskunnallinen keskustelu erityisen tuen tilanteesta on tarpeellista.


Nora Laitila ja Hannah Lumila

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta


Kirjoitus perustuu kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmaan “Kolmiportaisen tuen toteutuminen Rovaniemen kaupungin peruskouluissa”



Lähteet: 

Jahnukainen, M. 2006. Erityisopetuksen tarve ja muutos. Teoksessa Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 119–131.

Kirjavainen, T. Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. 2013. Erityisopetuksen muutostrendit perusopetuksessa 2000-luvulla. Teoksessa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2013. Tuloksellisuustarkastuskertomus Erityisopetus perusopetuksessa. Saatavilla www-muodossa:https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/26094308/erityisopetus-perusopetuksessa-8-2013.pdf (luettu 26.1.2022)

Lintuvuori, M., Jahnukainen, M., & Hautamäki, J. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vaihtelu kunnissa - Alueellinen tasa-arvo perusopetuksessa. Kasvatus, 48(4), 320–335.  

Lintuvuori, M. & Rämä, I. 2022. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163896/OKM_2022_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 28.6.2022)   

Lintuvuori, M. & Vainikainen, M.-P. 2018. Alueelliset erot. Teoksessa M.- P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, ... & R. Hotulainen, Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. (s. 74) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppuraportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 20.2.2022)

Nykänen, H. 2021. Veteen piirretty viiva: Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa. Oulun yliopisto. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526229287.pdf (Luettu 20.3.2022)  

Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry. 2017. Erityisopetuksen tila ja kehittämistarpeet oppilaiden oikeuksien ja opettajien hyvinvoinnin näkökulmasta. http://publish.kuopio.fi/kokous/2018483675-6-2.PDF (Luettu 24.5.2022)  

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2 Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75235/okm02.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 15.3.2022)

Opetusministeriö. 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47

Pulkkinen, J., Jahnukainen, M. & Pirttimaa, R. 2015. oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa – rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 2015, Vol 25, No. 3. Niilo Mäki -säätiö. Saatavilla www-muodossa: https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/09/Pulkkinen.pdf  

Rovaniemen kaupunki. 2021. Oppilaiden hyvinvointia lisätään myös valtionavustuksilla – Lukuvuosina 2021–22 Rovaniemen hankesalkun kokonaispotti on yli 1,4 miljoonaa euroa. Saatavilla www-muodossa: https://www.rovaniemi.fi/news/Oppilaiden-hyvinvointia-lisataan-myos-valtionavustuksilla---Lukuvuosina-2021-22-Rovaniemen-hankesalkun-kokonaispotti-on-yli-1,4-miljoonaa-euroa/ii2vmqij/2c3e33be-ce2c-4955-80d0-d7df33644ab0 (Luettu 25.4.2022)  

Ståhlberg, L. Kupiainen, S. Rämä, I. Lintuvuori, M. & Hotulainen, R. 2019. Kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vantaalla 2018: Selvitys tuen toimivuudesta ja riittävyydestä varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus, Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312153/144870_oppimisen_ja_kasvatuksen_tuen_selvitys_2019_raportti1_0.pdf?sequence=1 (Luettu 23.5.2022)  

Vainikainen, M.-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. 2018. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämis- tarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa:  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppu-raportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 23.4.2022)  



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla