Siirry pääsisältöön

Kolmiportaisen tuen toteutuksessa on kehittämisen varaa Rovaniemen peruskouluissa

Viime vuosikymmeninä koulujärjestelmä on muuttunut merkittävästi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Lisäksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Taustalla voidaan nähdä useampia syitä, kuten tilastotekniset ja kuntoutuksellis- hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, lisääntynyt tutkimustieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen (Jahnukainen 2006, 122–129; Opetusministeriö 2007, 42–43). Tuen tarpeen lisääntyminen on suunnannut katseet entistä tarkemmin myös opettajien osaamiseen ja valmiuksiin. 

Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta on havaittu alueellisia eroja kolmiportaisen tuen toteutuksessa. Myös tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen moninaisuudessa on huomattu eroavaisuuksia (Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2013; Lintuvuori, Jahnukainen & Hautamäki, 2017, 320–335; Lintuvuori & Vainikainen 2018, 67–74; Nykänen 2021, 140–184). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten Rovaniemen kaupungin opettajat, rehtorit ja koulunjohtajat arvioivat kolmiportaisen tuen toteutumisen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koulun johdon ja opettajien kokemuksia resurssien riittävyydestä sekä niiden kohdentumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tuenkäytänteitä voidaan kehittää sekä yhtenäistää Rovaniemen kaupungin kouluissa. Tutkimus on osa laajempaa kaupungin toteuttamaa selvitystä, jossa tarkastellaan eri toimijoiden näkemyksiä tuen toteutumisesta.  Selvitys toteutettiin lukuvuonna 2021–2022 osana Oppimisen tuen ja inkluusion kehittämisen -hanketta. (Rovaniemen kaupunki 2021.)

Aineisto kerättiin maaliskuun 2022 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen kyselylomake lähetettiin kaikille opettajille, rehtoreille sekä koulunjohtajille, jotka työskentelevät Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 1.–9.-luokilla. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 152 vastaajaa. Tutkimukseen osallistuville lähetettiin kattava kysely, jossa tutkimusaihetta käsiteltiin sekä määrällisten että avokysymysten avulla. Menetelmältään tutkimus edustaa määrällistä tutkimusta. 

Tutkimuksemme tulokset vahvistivat osittain aikaisempien vastaavanlaisten tutkimusten tuloksia, joita on toteutettu eri paikkakunnilla (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Pulkkinen, Jahnukainen & Pirttimaa 2015; Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry 2017; Vainikainen, Lintuvuori, Paananen, Eskelinen, Kirjavainen, Hienonen, Jahnukainen, Thuneberg, Asikainen, Suhonen, Alijoki, Sajaniemi, Reunamo, & Hotulainen 2018; Ståhlberg, Kupiainen, Rämä, Lintuvuori & Hotulainen 2019; Lintuvuori & Rämä 2022). Rovaniemen selvityksen mukaan kolmiportaisen tuen toteutuksessa on vielä kehittämisen varaa vaikkakin monet asiat uusissa käytänteissä koetaan paikallisesti toimiviksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä kysymyksissä opettajat arvioivat tehostetun ja erityisen tuen rajan huomattavasti selkeämpänä verrattuna yleisen ja tehostetun tuen rajaan. Lisäksi osa vastaajista koki epäselvyyttä pedagogisten asiakirjojen laadinnassa tuen päätösten yhteydessä.

Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että aikaa kuluu tällä hetkellä liikaa erilaisten asiakirjojen täyttämiseen, eikä itse tuen tarjoamiseen koeta olevan tarpeeksi resursseja. Oppilaiden tarpeiden kohtaamiseksi kentälle kaivataan kipeästi lisää henkilöstöresursseja sekä pienempiä luokkakokoja. Etenkin resurssiopettajia sekä avustavaa henkilöstöä kaivattaisiin lisää. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää ja selkiyttää. Nämä osaltaan vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia sekä osoittavat, että yhteiskunnallinen keskustelu erityisen tuen tilanteesta on tarpeellista.


Nora Laitila ja Hannah Lumila

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta


Kirjoitus perustuu kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmaan “Kolmiportaisen tuen toteutuminen Rovaniemen kaupungin peruskouluissa”



Lähteet: 

Jahnukainen, M. 2006. Erityisopetuksen tarve ja muutos. Teoksessa Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 119–131.

Kirjavainen, T. Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. 2013. Erityisopetuksen muutostrendit perusopetuksessa 2000-luvulla. Teoksessa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2013. Tuloksellisuustarkastuskertomus Erityisopetus perusopetuksessa. Saatavilla www-muodossa:https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/26094308/erityisopetus-perusopetuksessa-8-2013.pdf (luettu 26.1.2022)

Lintuvuori, M., Jahnukainen, M., & Hautamäki, J. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vaihtelu kunnissa - Alueellinen tasa-arvo perusopetuksessa. Kasvatus, 48(4), 320–335.  

Lintuvuori, M. & Rämä, I. 2022. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163896/OKM_2022_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 28.6.2022)   

Lintuvuori, M. & Vainikainen, M.-P. 2018. Alueelliset erot. Teoksessa M.- P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, ... & R. Hotulainen, Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. (s. 74) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppuraportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 20.2.2022)

Nykänen, H. 2021. Veteen piirretty viiva: Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa. Oulun yliopisto. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526229287.pdf (Luettu 20.3.2022)  

Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry. 2017. Erityisopetuksen tila ja kehittämistarpeet oppilaiden oikeuksien ja opettajien hyvinvoinnin näkökulmasta. http://publish.kuopio.fi/kokous/2018483675-6-2.PDF (Luettu 24.5.2022)  

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2 Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75235/okm02.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 15.3.2022)

Opetusministeriö. 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47

Pulkkinen, J., Jahnukainen, M. & Pirttimaa, R. 2015. oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa – rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 2015, Vol 25, No. 3. Niilo Mäki -säätiö. Saatavilla www-muodossa: https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/09/Pulkkinen.pdf  

Rovaniemen kaupunki. 2021. Oppilaiden hyvinvointia lisätään myös valtionavustuksilla – Lukuvuosina 2021–22 Rovaniemen hankesalkun kokonaispotti on yli 1,4 miljoonaa euroa. Saatavilla www-muodossa: https://www.rovaniemi.fi/news/Oppilaiden-hyvinvointia-lisataan-myos-valtionavustuksilla---Lukuvuosina-2021-22-Rovaniemen-hankesalkun-kokonaispotti-on-yli-1,4-miljoonaa-euroa/ii2vmqij/2c3e33be-ce2c-4955-80d0-d7df33644ab0 (Luettu 25.4.2022)  

Ståhlberg, L. Kupiainen, S. Rämä, I. Lintuvuori, M. & Hotulainen, R. 2019. Kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vantaalla 2018: Selvitys tuen toimivuudesta ja riittävyydestä varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus, Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312153/144870_oppimisen_ja_kasvatuksen_tuen_selvitys_2019_raportti1_0.pdf?sequence=1 (Luettu 23.5.2022)  

Vainikainen, M.-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. 2018. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämis- tarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa:  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppu-raportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 23.4.2022)  



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...