Siirry pääsisältöön

Kolmiportaisen tuen toteutuksessa on kehittämisen varaa Rovaniemen peruskouluissa

Viime vuosikymmeninä koulujärjestelmä on muuttunut merkittävästi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Lisäksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Taustalla voidaan nähdä useampia syitä, kuten tilastotekniset ja kuntoutuksellis- hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, lisääntynyt tutkimustieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen (Jahnukainen 2006, 122–129; Opetusministeriö 2007, 42–43). Tuen tarpeen lisääntyminen on suunnannut katseet entistä tarkemmin myös opettajien osaamiseen ja valmiuksiin. 

Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta on havaittu alueellisia eroja kolmiportaisen tuen toteutuksessa. Myös tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen moninaisuudessa on huomattu eroavaisuuksia (Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2013; Lintuvuori, Jahnukainen & Hautamäki, 2017, 320–335; Lintuvuori & Vainikainen 2018, 67–74; Nykänen 2021, 140–184). Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten Rovaniemen kaupungin opettajat, rehtorit ja koulunjohtajat arvioivat kolmiportaisen tuen toteutumisen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koulun johdon ja opettajien kokemuksia resurssien riittävyydestä sekä niiden kohdentumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tuenkäytänteitä voidaan kehittää sekä yhtenäistää Rovaniemen kaupungin kouluissa. Tutkimus on osa laajempaa kaupungin toteuttamaa selvitystä, jossa tarkastellaan eri toimijoiden näkemyksiä tuen toteutumisesta.  Selvitys toteutettiin lukuvuonna 2021–2022 osana Oppimisen tuen ja inkluusion kehittämisen -hanketta. (Rovaniemen kaupunki 2021.)

Aineisto kerättiin maaliskuun 2022 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen kyselylomake lähetettiin kaikille opettajille, rehtoreille sekä koulunjohtajille, jotka työskentelevät Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 1.–9.-luokilla. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 152 vastaajaa. Tutkimukseen osallistuville lähetettiin kattava kysely, jossa tutkimusaihetta käsiteltiin sekä määrällisten että avokysymysten avulla. Menetelmältään tutkimus edustaa määrällistä tutkimusta. 

Tutkimuksemme tulokset vahvistivat osittain aikaisempien vastaavanlaisten tutkimusten tuloksia, joita on toteutettu eri paikkakunnilla (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Pulkkinen, Jahnukainen & Pirttimaa 2015; Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry 2017; Vainikainen, Lintuvuori, Paananen, Eskelinen, Kirjavainen, Hienonen, Jahnukainen, Thuneberg, Asikainen, Suhonen, Alijoki, Sajaniemi, Reunamo, & Hotulainen 2018; Ståhlberg, Kupiainen, Rämä, Lintuvuori & Hotulainen 2019; Lintuvuori & Rämä 2022). Rovaniemen selvityksen mukaan kolmiportaisen tuen toteutuksessa on vielä kehittämisen varaa vaikkakin monet asiat uusissa käytänteissä koetaan paikallisesti toimiviksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä kysymyksissä opettajat arvioivat tehostetun ja erityisen tuen rajan huomattavasti selkeämpänä verrattuna yleisen ja tehostetun tuen rajaan. Lisäksi osa vastaajista koki epäselvyyttä pedagogisten asiakirjojen laadinnassa tuen päätösten yhteydessä.

Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että aikaa kuluu tällä hetkellä liikaa erilaisten asiakirjojen täyttämiseen, eikä itse tuen tarjoamiseen koeta olevan tarpeeksi resursseja. Oppilaiden tarpeiden kohtaamiseksi kentälle kaivataan kipeästi lisää henkilöstöresursseja sekä pienempiä luokkakokoja. Etenkin resurssiopettajia sekä avustavaa henkilöstöä kaivattaisiin lisää. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää ja selkiyttää. Nämä osaltaan vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia sekä osoittavat, että yhteiskunnallinen keskustelu erityisen tuen tilanteesta on tarpeellista.


Nora Laitila ja Hannah Lumila

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta


Kirjoitus perustuu kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmaan “Kolmiportaisen tuen toteutuminen Rovaniemen kaupungin peruskouluissa”



Lähteet: 

Jahnukainen, M. 2006. Erityisopetuksen tarve ja muutos. Teoksessa Sakari Karvonen (toim.) Onko sukupuolella väliä? Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 119–131.

Kirjavainen, T. Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. 2013. Erityisopetuksen muutostrendit perusopetuksessa 2000-luvulla. Teoksessa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2013. Tuloksellisuustarkastuskertomus Erityisopetus perusopetuksessa. Saatavilla www-muodossa:https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/26094308/erityisopetus-perusopetuksessa-8-2013.pdf (luettu 26.1.2022)

Lintuvuori, M., Jahnukainen, M., & Hautamäki, J. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vaihtelu kunnissa - Alueellinen tasa-arvo perusopetuksessa. Kasvatus, 48(4), 320–335.  

Lintuvuori, M. & Rämä, I. 2022. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163896/OKM_2022_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 28.6.2022)   

Lintuvuori, M. & Vainikainen, M.-P. 2018. Alueelliset erot. Teoksessa M.- P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, ... & R. Hotulainen, Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. (s. 74) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppuraportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 20.2.2022)

Nykänen, H. 2021. Veteen piirretty viiva: Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa. Oulun yliopisto. Saatavilla www-muodossa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526229287.pdf (Luettu 20.3.2022)  

Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry. 2017. Erityisopetuksen tila ja kehittämistarpeet oppilaiden oikeuksien ja opettajien hyvinvoinnin näkökulmasta. http://publish.kuopio.fi/kokous/2018483675-6-2.PDF (Luettu 24.5.2022)  

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2 Saatavilla www-muodossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75235/okm02.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 15.3.2022)

Opetusministeriö. 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47

Pulkkinen, J., Jahnukainen, M. & Pirttimaa, R. 2015. oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa – rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 2015, Vol 25, No. 3. Niilo Mäki -säätiö. Saatavilla www-muodossa: https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/09/Pulkkinen.pdf  

Rovaniemen kaupunki. 2021. Oppilaiden hyvinvointia lisätään myös valtionavustuksilla – Lukuvuosina 2021–22 Rovaniemen hankesalkun kokonaispotti on yli 1,4 miljoonaa euroa. Saatavilla www-muodossa: https://www.rovaniemi.fi/news/Oppilaiden-hyvinvointia-lisataan-myos-valtionavustuksilla---Lukuvuosina-2021-22-Rovaniemen-hankesalkun-kokonaispotti-on-yli-1,4-miljoonaa-euroa/ii2vmqij/2c3e33be-ce2c-4955-80d0-d7df33644ab0 (Luettu 25.4.2022)  

Ståhlberg, L. Kupiainen, S. Rämä, I. Lintuvuori, M. & Hotulainen, R. 2019. Kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Vantaalla 2018: Selvitys tuen toimivuudesta ja riittävyydestä varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen. Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus, Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312153/144870_oppimisen_ja_kasvatuksen_tuen_selvitys_2019_raportti1_0.pdf?sequence=1 (Luettu 23.5.2022)  

Vainikainen, M.-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. 2018. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämis- tarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla www-muodossa:  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppu-raportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 23.4.2022)  



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...