Nykyajan työmaailma vaatii valmistuvilta opiskelijoilta geneerisiä valmiuksia. Geneeristen taitojen oppiminen tapahtuu samanarvoisesti niin yliopistokoulutuksessa kuin työelämässä (Virtanen & Tynjälä 2019, 881). Geneeristen taitojen oppimisen suhteen kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus ovat etuasemassa, sillä niiden koulutusohjelmat ovat rakennettu vastaamaan generalistialan vaatimuksia (Karhu ym. 2014, 47). Generalistialalle tyypillistä on se, että tutkinnolla ei saa pätevyyttä tiettyyn ammattiin, vaan sillä voi työskennellä eri ammattinimikkeiden alla eri sektoreissa. Tällöin myös generalistialojen koulutusohjelmat pitävät sisällään geneeristen taitojen oppimista. Kun tutkii näiden kolmen koulutusohjelman tutkintorakenteista, voi niistä huomata generalistialan piirteitä. Osana kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen maisterivaiheen opintoja on pakollinen harjoittelu. Harjoittelun pituus on 3kk ja se kattaa noin 8 % koko maisteritutkinnon opinnoi