Koulutuksessa inkluusio nähdään ihmisoikeutena ja perustana oikeudenmukaisemmalle ja tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle. (Forlin, Loreman, Chambers, Sharma & Deppeler, 2014). Inkluusio ajaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon asiaa. Koulutuksen kentällä se pyrkii edesauttamaan sitä, että jokaisella olisi samanlaiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä. Inkluusio tarkoittaa, että erilaisia kykyjä omaavat lapset oppivat, leikkivät ja työskentelevät yhdessä (Tančić & Pavlović, 2023).
Pro gradu -tutkielmani oli diskursiivinen analyysi ja tavoitteena oli tutkia, minkälaista todellisuutta ja kuvaa inkluusiosta luodaan kirjoitetulla kielellä Helsingin Sanomien artikkeleissa vuosina 2020–2022. Helsingin Sanomissa vuosina 2020–2022 inkluusiosta kirjoitettiin moneen eri sävyyn. Esille nousivat sekä kielteinen että myönteinen sävy inkluusiota kohtaan. Myös inkluusion ongelmat tuotiin esille monessa artikkelissa. Artikkeleissa myös määriteltiin inkluusiota sekä kirjoitettiin inkluusion mahdollisuuksista ja siitä, kuinka sitä voisi mahdollisesti kehittää kohti parempaa.
Inkluusion kielteisen sävyn diskurssissa nousivat esille inkluusion toimimattomuus, opettajien pätevyys, oppilaiden tuki ja hyvinvointi. Inkluusion toimimattomuuteen liitettiin vahvasti resurssipula eli rahanpuute inkluusion laadukkaaseen toteutukseen. Opettajien erityispedagoginen osaaminen ja pätevyys toimia inklusiivisessa luokassa herätti osassa kirjoittajista huolta. Esille nostettiin myös oppilaiden tuki ja huoli oppilaan riittävästä tuen saamisesta ja inkluusion mahdollisista kielteisiä vaikutuksia oppilaan hyvinvointiin.
Myönteinen sävy inkluusiosta toi esiin näkökulmia sen toimivuudesta ja siitä, kuinka sitä on jo onnistuttu toteuttamaan hyvin tuloksin. Inkluusion onnistumiseen liitettiin riittävät resurssit ja opettajien sitoutuminen inklusiiviseen opetukseen.
Inkluusiosta löydettiin paljon ongelmia. Erityisesti puutteelliset resurssit nostettiin ongelmien keskiöön, minkä vuoksi laadukas inkluusio jää toteutumatta eikä opettajien jaksamista välttämättä huomioida.
Artikkeleissa kirjoittajan perehtyneisyyttä asiaan vahvisti se, että monessa artikkelissa inkluusiota oli määritelty. Inkluusiota määriteltiin muun muassa seuraavanlaisesti: ”Inkluusiolla tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten opettamista aivan tavallisissa luokissa. Sen tavoitteena on oppilaiden keskinäinen tasa-arvo niin, ettei ketään luokitella ominaisuuksien tai taipumusten mukaan.” (HS 26.9.2022) ja ”Inkluusio tarkoittaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista” (HS 12.11.2022).
Inkluusiossa nähtiin mahdollisuuksia ja toivoa siitä, että se voidaan saada toimimaan. Esiin nostettiin, kuinka merkittävää on puuttua ongelmiin niiden ilmetessä sekä opettajien kuunteleminen. ”Inkluusio voi toimia, kun tukea on riittävästi ja ongelmiin puututaan ajoissa.” ”—Kuunnelkaa meitä ja arvostakaa ammattitaitoamme päätöksenteossa.” (HS 21.9.2022.) Inkluusion kannalta tärkeänä nähdään henkilökunnan osaaminen, pedagogiset menetelmät, resurssit ja resurssien suuntaaminen (Loukomies & Laine 2023, 17). Inkluusio on laaja kokonaisuus, joka vaatii onnistuakseen monta eri palasta. Inkluusio herättää ajatuksia puolesta ja vastaan. Tulevaisuudessa inkluusio tulee mahdollisesti kehittymään kohti parempaa, jolloin sen toteutus tulee olemaan laadukkaampaa ja oppilaiden tarpeisiin paremmin vastaavaa.
Selina Hakala
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani Inkluusio Helsingin Sanomissa vuosina 2020–2022.
Lähteet
Loukomies A. & Laine S. 2023. Inkluusio onnistuu! Näin rakennat inklusiivisen toimintakulttuurin. PS-kustannus.
Tančić, N. & Pavlović, A. 2023. INCLUSIVE CULTURE AS A PEDAGOGICAL DIMENSION OF SUCCESSFUL EDUCATIONAL INCLUSION. (PDF) Inclusive Culture as a Pedagogical Dimension of Successful Educational Inclusion (researchgate.net)
HS 21.9.2022 ”Me opettajat olemme viestineet inkluusion ongelmista jo vuosia, mutta meitä ei ole kuunneltu” HS 26.9.2022 ”Paheksuttu inkluusio onnistui espoolaisessa koulussa – Nyt oivalluksia saavutaan ihmettelemään ulkomailta asti”
HS 12.11.2022 ”Jokainen oppilas on oikeutettu tarvitsemaansa yksilölliseen tukeen”
Kommentit
Lähetä kommentti