Kasvatuksen tuulia

Nykypäivän lapset viettävät yhä vähemmän aikaa luonnossa. Suurin osa suomalaislapsista asuu kaupunkialueilla tai taajamissa, josta luontoon pääseminen ei välttämättä ole niin helppoa. Koululla on tärkeä rooli lapsen luontosuhteen vahvistamisessa ja tukemisessa. Kaikki lapset eivät kouluarjen ulkopuolella vietä riittävästi aikaa luonnossa, jolloin luontosuhteen muodostuminen jää hyvin heikoksi. Koululla on tärkeä tehtävä tarjota lapsille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tulee toteuttaa koulun sisätilojen lisäksi myös luonnossa. Luonnossa olemisella on paljon positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin. Suomessa luontokasvatus on kasvatustieteen kentällä melko uusi ilmiö, joten siitä on tehty hyvin vähän tutkimusta. Luontokasvatuksen käsite ei ole vielä täysin vakiintunut. Tässä blogissa tarkastelemme pro gradu -tutkielmamme keskeisiä tutkimustuloksia. Tutkielmamme käsittelee luonto

Aika kulkee kuin siivillä ja innostus tuikkii silmistä! Saksofonin soittaminen on luovaa ja innostavaa tekemistä. Kun koronapandemia rantautui Suomeen, musiikinopetus siirtyi muun opetuksen tavoin verkkoon. Aikuisoppijoiden musiikin opiskelua alettiin toteuttaa online-ympäristössä, jossa opetuksen ja yhteissoittamisen välittää digitaalinen teknologia. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja opiskelun aikana koetusta flow-ilmiöstä. Blogiteksti perustuu Pro Gradu -tutkielmaani. Psykologi Csikszentmihalyi (1975) tutki 1970-luvulla urheilijoiden ja muusikoiden flow-kokemuksia. Csikszentmihalyin (1990, 110) mukaan flow-kokemus on mahdollista saavuttaa musiikkia kuuntelemalla, mutta todennäköisemmin flow-tila saavutetaan instrumenttia soittamalla. Flow-kokemus kytkeytyy tiiviisti musiikkiin ja flow-ilmiötä on aiemmin tutkittu muun muassa musiikin opettamisessa (ks. Torres-Delgado 2017) ja musiikin opiskelussa (ks. Bernard 20

Koronaviruksen aiheuttamalla pandemialla on ollut maailmanlaajuiset vaikutukset. Pandemia muutti suomalaisten elämää, sillä sen myötä Suomessa jouduttiin ottamaan käyttöön erilaisia toimenpiteitä ja rajoituksia. Yhteiskunnallisen poikkeustilanteen vaikutukset näkyivät erityisesti lapsiperheissä. Yhteiskunnalliset muutokset ja vallitsevat olosuhteet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja arkeen (Sekki & Korvela 2014, 213), minkä takia lapsiperheiden tutkiminen on tärkeää. Perheiden korona-ajan arkea tutkimalla voidaan saada selville, millä tavoin arki muuttui, millaisia käytänteitä ja järjestelyjä arkeen luotiin sekä miten etätyö, lastenhoito ja etäkoulu sujuivat kotona. Pro gradu -tutkielmassamme halusimme selvittää, millaista lapsiperheiden arki oli keväällä 2020 niissä perheissä, joissa vanhemmat siirtyivät etätyöhön sekä lapset etäkouluun tai kotihoitoon. Tutkimme aihetta niiden vanhempien näkökulmasta, jotka olivat poikkeustilanteen aikana etätyössä joko kokonaan tai osittain.

Nuorten liikuntatottumukset ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa paljon. Liikuntaa harrastavien määrä on pysynyt lähes samana, mutta erot liikuntaa harrastavien ja heitä passiivisempien nuorten välillä ovat kasvaneet, mikä johtaa pitkällä tarkastelujaksolla nykyistä heikompaan kansanterveyteen. Vähän liikkuvilla nuorilla merkittävä osuus päivittäisestä liikunta-aktiivisuudesta tulee koululiikunnan sekä välituntien aikana. Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä moniin eri kroonisiin sairauksiin ja näin ollen synnyttää valtiolle paljon terveydenhuoltokustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää virittää varhaisessa vaiheessa kipinä liikunnallisuutta kohtaa, mikä useasti jatkuu pitkälle aikuisikään asti. Liikuntaan liittyviä tutkimuksia on tehty suuria määriä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää oppilaiden antamia merkityksiä ja käyttää niitä konkreettisten liikunta-aktiivisuutta kehittävien keinojen muodostamiseksi. Tutkielman aineiston keräsimme ryhmähaastattelulla. Haastattelu

Työhyvinvointi ja arjen hyvinvointi ovat tällä hetkellä yhteiskunnassamme ajankohtaisia aiheita, jotka esiintyvät uutisissa ja erilaisissa tutkimuksissa. Olemme eläneet koronapandemian keskellä kohta kaksi vuotta ja kyseisenä poikkeusaikana jokainen ihminen ja jokainen organisaatio on sopeutunut parhaansa mukaan vallitsevaan tilanteeseen. Useat työntekijät ovat tehneet etätöitä ja osa ihmisistä on jatkanut työntekoa työpaikoilla muuttuneissa olosuhteissa. Tämä pandemia-aika on koskettanut työntekijöiden lisäksi muita ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä. Omasta hyvinvoinnista on siksi oleellista pitää huolta. Tässä blogissa tarkastelen pro- graduni keskeisiä tutkimustuloksia. Tutkielmani käsittelee asiantuntijoiden työhyvinvointia ja työhyvinvointia tarkastellaan tutkielmassa Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien teorian ja Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian näkökulmista ja kyseisten teorioiden työhyvinvoinnin osatekijöitä soveltaen. Tavoitteenani oli selv

Luokanopettajien työaika, työmäärä ja työhyvinvointi ovat herättäneet keskustelua jo pitkään. Luokanopettajan työssä on varsinaisen opetuksen lisäksi paljon muutakin tekemistä, muun muassa opetuksen suunnittelu ja arviointi, oppilaiden tuen tarpeiden huomiointi sekä yhteydenpito oppilaiden huoltajien kanssa. Nämä tehtävät tehdään oppituntien ulkopuolisella ajalla eli opettajan tulee itse löytää kyseisten työtehtävien hoitamiselle sopiva aika ja paikka. Tämä tuottaa omat hankaluutensa työn ja vapaa-ajan rajaamiselle. Tutkin pro gradu -tutkielmassani, miten luokanopettajat rajaavat työ- ja vapaa-aikaansa ja mitkä seikat puolestaan haittaavat niiden rajaamista. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynsin fenomenologista tutkimusotetta. Toteutin tutkimusaineistonkeruun verkkokyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa oli taustatietojen osalta monivalintakysymyksiä, mutta varsinaisiin tutkimuskysymyksiin hain vastauksia avointen kysymysten avulla. Jaoin kyselyn maaliskuussa 2020 F