Siirry pääsisältöön

Luontokasvatus alkuopetuksessa

Nykypäivän lapset viettävät yhä vähemmän aikaa luonnossa. Suurin osa suomalaislapsista asuu kaupunkialueilla tai taajamissa, josta luontoon pääseminen ei välttämättä ole niin helppoa. Koululla on tärkeä rooli lapsen luontosuhteen vahvistamisessa ja tukemisessa. Kaikki lapset eivät kouluarjen ulkopuolella vietä riittävästi aikaa luonnossa, jolloin luontosuhteen muodostuminen jää hyvin heikoksi. Koululla on tärkeä tehtävä tarjota lapsille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tulee toteuttaa koulun sisätilojen lisäksi myös luonnossa. Luonnossa olemisella on paljon positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin.

Suomessa luontokasvatus on kasvatustieteen kentällä melko uusi ilmiö, joten siitä on tehty hyvin vähän tutkimusta. Luontokasvatuksen käsite ei ole vielä täysin vakiintunut. Tässä blogissa tarkastelemme pro gradu -tutkielmamme keskeisiä tutkimustuloksia. Tutkielmamme käsittelee luontokasvatusta alkuopetuksessa. Sen tarkoituksena oli selvittää miten alkuopetuksen luokanopettajat käsittävät luontokasvatuksen ja millaisia kokemuksia heillä on luontokasvatuksen hyödyntämisestä alkuopetuksessa. Tutkimusaineiston olemme keränneet haastattelemalla 14 alkuopetuksessa työskentelevää luokanopettaa ympäri Suomen. Tutkimuksemme aineiston analysoimme teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulosten mukaan luokanopettajien käsitykset luontokasvatuksesta vastaavat pitkälti jo olemassa olevaa teoriaa. Luokanopettajat käsittävät luontokasvatuksen luonnossa toimimisena, jonka keskeisenä tavoitteena on luontosuhteen vahvistaminen. Luokanopettajien käsityksissä nousi esille, että luontokasvatuksessa keskeistä on oppiminen luonnossa, oppiminen luonnosta ja toimiminen luonnon puolesta. Oppimisella luonnossa tarkoitetaan opetuksen toteuttamista luonnonympäristössä kuten metsässä. Oppimisella luonnosta tarkoitetaan oppimista omasta lähiympäristöstä ja arkipäiväisistä luonnonilmiöistä. Toimimisella luonnon puolesta tarkoitetaan lapsen kiinnostuksen herättelyä luonnon kunnioittamiseen ja arvostamiseen keskittymällä oman lähiluonnon hyvinvointiin.

Luokanopettajien kokemukset luontokasvatuksen hyödyntämisestä kietoutuvat luontosuhteen tukemisen ympärille. Tutkimustulosten mukaan luontokasvatus tukee erityisesti kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä oppimismotivaatiota. Se tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön toteuttaa luontokasvatusta tarjoten oppilaille ikimuistoisia kokemuksia ja elämyksiä.

Luokanopettajat hyödyntävät luontokasvatusta monipuolisesti opetuksessaan. Tutkimustuloksissa nousi esille, että luontokasvatusta voidaan hyödyntää alkuopetuksen jokaisessa oppiaineessa. Yleisimmin luontokasvatusta toteutetaan hyödyntämällä luontoa yhtenä oppimisympäristönä ja tuomalla luonnon elementtejä opetukseen esimerkiksi hyödyntämällä opetuksessa luonnonmateriaaleja. Matematiikan tunneilla luonnonmateriaaleja hyödynnetään esimerkiksi laskuvälineinä tai luokittelun harjoittelussa. Kuvataiteen sekä käsityön tunneilla luonnonmateriaaleista tehdään taidetta. Luontoon mennään joskus suomen kielen tunneilla vain lukemaan, kun toisilla tunneilla siellä harjoitellaan kirjaimien muodostamista luonnonmateriaaleilla. Ympäristöopin tunneilla luonnossa harjoitellaan paljon lajintuntemusta sekä tutkijantaitoja. Luokanopettajien kokemusten mukaan luontokasvatusta voi hyödyntää laajasti ja vain opettajan oma mielikuvitus on rajana.

Tutkimuksesta esiin noussut huomionarvoinen seikka on opettajien antama merkitys reflektiolle luontokasvatuksen toiminnan jälkeen. Luontokasvatusta toteuttaessa on tärkeää käydä läpi kokemuksia ja opittuja asioita itse toiminnan jälkeen esimerkiksi valokuvien avulla, jotta opitut asiat eivät jää kokemusten varjoon. Toinen huomionarvoinen seikka on opettajien näkemys siitä, että luontokasvatusta voidaan toteuttaa myös menemättä paikan päälle luontoon. Luontokasvatusta on myös luokassa toteutettu toiminta, jossa on mukana luonnon elementtejä.

Iida Tuomi ja Kiira Wirén

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaan luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia luontokasvatuksen hyödyntämisestä alkuopetuksessa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...