Siirry pääsisältöön

”Soittotunti lentää yleensä siivillä”. Aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja flow-ilmiöstä

Aika kulkee kuin siivillä ja innostus tuikkii silmistä! Saksofonin soittaminen on luovaa ja innostavaa tekemistä. Kun koronapandemia rantautui Suomeen, musiikinopetus siirtyi muun opetuksen tavoin verkkoon. Aikuisoppijoiden musiikin opiskelua alettiin toteuttaa online-ympäristössä, jossa opetuksen ja yhteissoittamisen välittää digitaalinen teknologia. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja opiskelun aikana koetusta flow-ilmiöstä. Blogiteksti perustuu Pro Gradu -tutkielmaani.

Psykologi Csikszentmihalyi (1975) tutki 1970-luvulla urheilijoiden ja muusikoiden flow-kokemuksia. Csikszentmihalyin (1990, 110) mukaan flow-kokemus on mahdollista saavuttaa musiikkia kuuntelemalla, mutta todennäköisemmin flow-tila saavutetaan instrumenttia soittamalla. Flow-kokemus kytkeytyy tiiviisti musiikkiin ja flow-ilmiötä on aiemmin tutkittu muun muassa musiikin opettamisessa (ks. Torres-Delgado 2017) ja musiikin opiskelussa (ks. Bernard 2009).

Tutkimustulosteni mukaan musiikin aikuisoppijat tavoittivat online-opiskelun aikana flow-kokemuksia erityisesti musiikin improvisaatiossa ja yhteissoittamisen aikana. Aikuisoppijoiden mukaan aika online-opiskelussa kuluu ”silmänräpäyksessä,” mikä sopii flow-kokemuksen ulottuvuuteen ajantajun hämärtymisestä. Csikszentmihalyin (2007, 55) mukaan ajantaju hämärtyy, kun yksilö on täysin uppoutunut toimintaan.

Aikuisoppijat kokivat vuorovaikutuksen ”yllättävän syvänä” ja soittotunnin jälkeen heidän motivaationsa oli korkealla. Online-opiskelu koettiin samanlaisena kuin kontaktiopetus. Aikuisoppijat kokivat online-opiskelun autenttisena materiaalien käyttämisen, palautteen saamisen ja oppimisen suhteen. Tulokset vastasivat aiempien online-opiskeluun liittyvien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan online-opiskelu koetaan hyvin samanlaisena kuin kontaktiopiskelu (Anderson 2008, 343).

Tutkimustulokseni vastasivat myös Csikszentmihalyin (1997; 1988; 1990; 2007) esittämän flow-kokemuksen teoriaa, jonka mukaan flow-kokemuksen syntymistä tukevat muun muassa haasteiden ja taitojen tasapaino ja välitön palaute (Csikszentmihalyi 2007, 54-69). Lisäksi keskeistä on se, ettei koeta ahdistusta tai stressiä (Csikszentmihalyi 1988, 260-261). Aikuisoppijoiden online-opiskelun aikana kokemia flow-kokemuksia mitattiin laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä. Yhdeksän aikuisoppijaa kymmenestä koki flow-kokemuksia online-opiskelun aikana, mikä on mielestäni innostava tulos.

Aikuisoppijat kuvasivat, että flow-kokemus tavoitettiin erityisesti yhteissoiton ja improvisaation aikana, mikä voi kertoa siitä, että flow voidaan kokea myös kollektiivisesti. Jaettua flow-kokemusta ovat tutkineet aiemmin Bakker (2003), Hart & Di Blasi (2015) ja Hytönen (2011).

Tutkimustulosten ja aiemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että musiikin aikuisoppijoilla on hyvä flow.

Sini P. Vilonen (2021)

Lähteet:

Bakker, A. (2003). Flow among music teachers and their students: The crossover of peak experiences. Journal of Vocational Behavior 66 (2005) 26–44. Elsevier.

Bernard, R. (2009). Music making, transcendence, flow, and music education. International Journal of Education & the Arts, 10(14).

Csikszentmihalyi, M. (1975). Beyond Boredom and Anxiety. Experiencing Flow in Work and Play. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Csikszentmihalyi, M. (1988). Optimal Experience: Psychological Studies of Flow in Consciousness. Selega, I. (toim.) Cambridge: Cambridge University Press.

Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. United States of America: Harper & Row.

Delle Fave, A. (2004). A Feeling of Well-being In Learning and Teaching. A Learning Zone. Sharing Representations and Flow in Collaborative Learning Environment. Tokoro, M. & Steels, L. (toim.). Amsterdam: IOS Press.

Hart, E. & Di Blasi, Z. (2015). Combined flow in musical jam sessions: A pilot qualitative study. Psychology of Music. Vol. 43(2) 275 –290. Sage.

Hytönen, E. (2011). Flown vietävänä. Huippukokemukset työskentelymotivaation
rakentajana jazzissa. Kulttuurintutkimus 2 8 ( 2 0 1 1 ) : 4 , 3 1 – 4 4.

Torres-Delgado, G. (2017). Instric motivation and flow condition on the music teaches´s performance. Research in Pedagogy, Vol. 7, Issue 1.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla