Siirry pääsisältöön

”Soittotunti lentää yleensä siivillä”. Aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja flow-ilmiöstä

Aika kulkee kuin siivillä ja innostus tuikkii silmistä! Saksofonin soittaminen on luovaa ja innostavaa tekemistä. Kun koronapandemia rantautui Suomeen, musiikinopetus siirtyi muun opetuksen tavoin verkkoon. Aikuisoppijoiden musiikin opiskelua alettiin toteuttaa online-ympäristössä, jossa opetuksen ja yhteissoittamisen välittää digitaalinen teknologia. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja opiskelun aikana koetusta flow-ilmiöstä. Blogiteksti perustuu Pro Gradu -tutkielmaani.

Psykologi Csikszentmihalyi (1975) tutki 1970-luvulla urheilijoiden ja muusikoiden flow-kokemuksia. Csikszentmihalyin (1990, 110) mukaan flow-kokemus on mahdollista saavuttaa musiikkia kuuntelemalla, mutta todennäköisemmin flow-tila saavutetaan instrumenttia soittamalla. Flow-kokemus kytkeytyy tiiviisti musiikkiin ja flow-ilmiötä on aiemmin tutkittu muun muassa musiikin opettamisessa (ks. Torres-Delgado 2017) ja musiikin opiskelussa (ks. Bernard 2009).

Tutkimustulosteni mukaan musiikin aikuisoppijat tavoittivat online-opiskelun aikana flow-kokemuksia erityisesti musiikin improvisaatiossa ja yhteissoittamisen aikana. Aikuisoppijoiden mukaan aika online-opiskelussa kuluu ”silmänräpäyksessä,” mikä sopii flow-kokemuksen ulottuvuuteen ajantajun hämärtymisestä. Csikszentmihalyin (2007, 55) mukaan ajantaju hämärtyy, kun yksilö on täysin uppoutunut toimintaan.

Aikuisoppijat kokivat vuorovaikutuksen ”yllättävän syvänä” ja soittotunnin jälkeen heidän motivaationsa oli korkealla. Online-opiskelu koettiin samanlaisena kuin kontaktiopetus. Aikuisoppijat kokivat online-opiskelun autenttisena materiaalien käyttämisen, palautteen saamisen ja oppimisen suhteen. Tulokset vastasivat aiempien online-opiskeluun liittyvien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan online-opiskelu koetaan hyvin samanlaisena kuin kontaktiopiskelu (Anderson 2008, 343).

Tutkimustulokseni vastasivat myös Csikszentmihalyin (1997; 1988; 1990; 2007) esittämän flow-kokemuksen teoriaa, jonka mukaan flow-kokemuksen syntymistä tukevat muun muassa haasteiden ja taitojen tasapaino ja välitön palaute (Csikszentmihalyi 2007, 54-69). Lisäksi keskeistä on se, ettei koeta ahdistusta tai stressiä (Csikszentmihalyi 1988, 260-261). Aikuisoppijoiden online-opiskelun aikana kokemia flow-kokemuksia mitattiin laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä. Yhdeksän aikuisoppijaa kymmenestä koki flow-kokemuksia online-opiskelun aikana, mikä on mielestäni innostava tulos.

Aikuisoppijat kuvasivat, että flow-kokemus tavoitettiin erityisesti yhteissoiton ja improvisaation aikana, mikä voi kertoa siitä, että flow voidaan kokea myös kollektiivisesti. Jaettua flow-kokemusta ovat tutkineet aiemmin Bakker (2003), Hart & Di Blasi (2015) ja Hytönen (2011).

Tutkimustulosten ja aiemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että musiikin aikuisoppijoilla on hyvä flow.

Sini P. Vilonen (2021)

Lähteet:

Bakker, A. (2003). Flow among music teachers and their students: The crossover of peak experiences. Journal of Vocational Behavior 66 (2005) 26–44. Elsevier.

Bernard, R. (2009). Music making, transcendence, flow, and music education. International Journal of Education & the Arts, 10(14).

Csikszentmihalyi, M. (1975). Beyond Boredom and Anxiety. Experiencing Flow in Work and Play. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Csikszentmihalyi, M. (1988). Optimal Experience: Psychological Studies of Flow in Consciousness. Selega, I. (toim.) Cambridge: Cambridge University Press.

Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. United States of America: Harper & Row.

Delle Fave, A. (2004). A Feeling of Well-being In Learning and Teaching. A Learning Zone. Sharing Representations and Flow in Collaborative Learning Environment. Tokoro, M. & Steels, L. (toim.). Amsterdam: IOS Press.

Hart, E. & Di Blasi, Z. (2015). Combined flow in musical jam sessions: A pilot qualitative study. Psychology of Music. Vol. 43(2) 275 –290. Sage.

Hytönen, E. (2011). Flown vietävänä. Huippukokemukset työskentelymotivaation
rakentajana jazzissa. Kulttuurintutkimus 2 8 ( 2 0 1 1 ) : 4 , 3 1 – 4 4.

Torres-Delgado, G. (2017). Instric motivation and flow condition on the music teaches´s performance. Research in Pedagogy, Vol. 7, Issue 1.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...