Siirry pääsisältöön

”Soittotunti lentää yleensä siivillä”. Aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja flow-ilmiöstä

Aika kulkee kuin siivillä ja innostus tuikkii silmistä! Saksofonin soittaminen on luovaa ja innostavaa tekemistä. Kun koronapandemia rantautui Suomeen, musiikinopetus siirtyi muun opetuksen tavoin verkkoon. Aikuisoppijoiden musiikin opiskelua alettiin toteuttaa online-ympäristössä, jossa opetuksen ja yhteissoittamisen välittää digitaalinen teknologia. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa aikuisoppijoiden myönteisiä kokemuksia musiikin online-opiskelusta ja opiskelun aikana koetusta flow-ilmiöstä. Blogiteksti perustuu Pro Gradu -tutkielmaani.

Psykologi Csikszentmihalyi (1975) tutki 1970-luvulla urheilijoiden ja muusikoiden flow-kokemuksia. Csikszentmihalyin (1990, 110) mukaan flow-kokemus on mahdollista saavuttaa musiikkia kuuntelemalla, mutta todennäköisemmin flow-tila saavutetaan instrumenttia soittamalla. Flow-kokemus kytkeytyy tiiviisti musiikkiin ja flow-ilmiötä on aiemmin tutkittu muun muassa musiikin opettamisessa (ks. Torres-Delgado 2017) ja musiikin opiskelussa (ks. Bernard 2009).

Tutkimustulosteni mukaan musiikin aikuisoppijat tavoittivat online-opiskelun aikana flow-kokemuksia erityisesti musiikin improvisaatiossa ja yhteissoittamisen aikana. Aikuisoppijoiden mukaan aika online-opiskelussa kuluu ”silmänräpäyksessä,” mikä sopii flow-kokemuksen ulottuvuuteen ajantajun hämärtymisestä. Csikszentmihalyin (2007, 55) mukaan ajantaju hämärtyy, kun yksilö on täysin uppoutunut toimintaan.

Aikuisoppijat kokivat vuorovaikutuksen ”yllättävän syvänä” ja soittotunnin jälkeen heidän motivaationsa oli korkealla. Online-opiskelu koettiin samanlaisena kuin kontaktiopetus. Aikuisoppijat kokivat online-opiskelun autenttisena materiaalien käyttämisen, palautteen saamisen ja oppimisen suhteen. Tulokset vastasivat aiempien online-opiskeluun liittyvien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan online-opiskelu koetaan hyvin samanlaisena kuin kontaktiopiskelu (Anderson 2008, 343).

Tutkimustulokseni vastasivat myös Csikszentmihalyin (1997; 1988; 1990; 2007) esittämän flow-kokemuksen teoriaa, jonka mukaan flow-kokemuksen syntymistä tukevat muun muassa haasteiden ja taitojen tasapaino ja välitön palaute (Csikszentmihalyi 2007, 54-69). Lisäksi keskeistä on se, ettei koeta ahdistusta tai stressiä (Csikszentmihalyi 1988, 260-261). Aikuisoppijoiden online-opiskelun aikana kokemia flow-kokemuksia mitattiin laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä. Yhdeksän aikuisoppijaa kymmenestä koki flow-kokemuksia online-opiskelun aikana, mikä on mielestäni innostava tulos.

Aikuisoppijat kuvasivat, että flow-kokemus tavoitettiin erityisesti yhteissoiton ja improvisaation aikana, mikä voi kertoa siitä, että flow voidaan kokea myös kollektiivisesti. Jaettua flow-kokemusta ovat tutkineet aiemmin Bakker (2003), Hart & Di Blasi (2015) ja Hytönen (2011).

Tutkimustulosten ja aiemman tutkimuksen sekä kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että musiikin aikuisoppijoilla on hyvä flow.

Sini P. Vilonen (2021)

Lähteet:

Bakker, A. (2003). Flow among music teachers and their students: The crossover of peak experiences. Journal of Vocational Behavior 66 (2005) 26–44. Elsevier.

Bernard, R. (2009). Music making, transcendence, flow, and music education. International Journal of Education & the Arts, 10(14).

Csikszentmihalyi, M. (1975). Beyond Boredom and Anxiety. Experiencing Flow in Work and Play. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Csikszentmihalyi, M. (1988). Optimal Experience: Psychological Studies of Flow in Consciousness. Selega, I. (toim.) Cambridge: Cambridge University Press.

Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. United States of America: Harper & Row.

Delle Fave, A. (2004). A Feeling of Well-being In Learning and Teaching. A Learning Zone. Sharing Representations and Flow in Collaborative Learning Environment. Tokoro, M. & Steels, L. (toim.). Amsterdam: IOS Press.

Hart, E. & Di Blasi, Z. (2015). Combined flow in musical jam sessions: A pilot qualitative study. Psychology of Music. Vol. 43(2) 275 –290. Sage.

Hytönen, E. (2011). Flown vietävänä. Huippukokemukset työskentelymotivaation
rakentajana jazzissa. Kulttuurintutkimus 2 8 ( 2 0 1 1 ) : 4 , 3 1 – 4 4.

Torres-Delgado, G. (2017). Instric motivation and flow condition on the music teaches´s performance. Research in Pedagogy, Vol. 7, Issue 1.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...