Koronaviruksen aiheuttamalla pandemialla on ollut maailmanlaajuiset vaikutukset. Pandemia muutti suomalaisten elämää, sillä sen myötä Suomessa jouduttiin ottamaan käyttöön erilaisia toimenpiteitä ja rajoituksia. Yhteiskunnallisen poikkeustilanteen vaikutukset näkyivät erityisesti lapsiperheissä. Yhteiskunnalliset muutokset ja vallitsevat olosuhteet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja arkeen (Sekki & Korvela 2014, 213), minkä takia lapsiperheiden tutkiminen on tärkeää. Perheiden korona-ajan arkea tutkimalla voidaan saada selville, millä tavoin arki muuttui, millaisia käytänteitä ja järjestelyjä arkeen luotiin sekä miten etätyö, lastenhoito ja etäkoulu sujuivat kotona.
Pro gradu -tutkielmassamme halusimme selvittää, millaista lapsiperheiden arki oli keväällä 2020 niissä perheissä, joissa vanhemmat siirtyivät etätyöhön sekä lapset etäkouluun tai kotihoitoon. Tutkimme aihetta niiden vanhempien näkökulmasta, jotka olivat poikkeustilanteen aikana etätyössä joko kokonaan tai osittain. Keräsimme aineiston sosiaalisessa mediassa kyselylomakkeella, johon vastasivat vanhemmat, joilla oli huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi.
Tutkimuksen tuloksissa saimme selville, että lapsiperheiden arki muuttui monin eri tavoin koronapandemian myötä. Arki rakennettiin perheissä eri tavoin, ja monet aikaisemmat toiminnot jäivät pois perheiden arjesta. Vanhempien näkemykset arjen ajankäytöstä vaihtelivat. Suurin osa koki korona-ajan arjen kiireettömämmäksi, kun taas joidenkin vanhempien mielestä uusi arki oli kiireellisempää. Perheiden yhdessäolo lisääntyi, mutta sen seurauksena vanhemmilla oli vähemmän vanhempien keskinäistä aikaa sekä omaa aikaa. Koska läheisiltä saatu konkreettinen lastenhoitoapu vähentyi keväällä 2020, aiheutti tämä myös vanhempien yhteisen ja oman ajan puutetta.
Useimmat vanhemmista kokivat etätyöskentelyn pääosin myönteisesti. Etätyöskenteleminen lähti sujumaan, kun vanhemmat onnistuivat luomaan uuteen arkeen heidän perheillensä sopivia järjestelyjä ja käytänteitä. Etätyön etuna oli, että vanhemmilla oli paremmat mahdollisuudet joustaa ajankäytössä sekä vaikuttaa omiin työaikoihin. Useimmissa perheissä todettiin arjen kotitöiden määrän lisääntyneen, mutta samalla niiden tekeminen koettiin helpommaksi etätyöskentelyn myötä. Etätyöskentelyn haasteena oli työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Erityisen haasteelliseksi vanhemmat kokivat työn ja perheen yhdistämisen, ja vanhemmat kokivat syyllisyyttä, etteivät olleet tarpeeksi läsnä lapsilleen. Vanhempien mielestä oli haastavaa olla yhtä aikaa sekä hyvä vanhempi että työntekijä. Vanhempien välinen kommunikaatio auttoi yhteensovittamaan työn ja vanhemmuuden, ja useissa perheissä vanhemmat työskentelivät vuorotellen. Myös etäkoulu aiheutti lapsiperheiden arkeen uudenlaisia haasteita. Monet vanhemmat kertoivat opetuksen jääneen heidän harteilleen, jolloin vanhemmat joutuivat omien töidensä lisäksi opettamaan lapsiaan sekä tukemaan heidän koulunkäyntiään enemmän kuin aikaisemmin.
Lapsiperheissä luotiin erilaisia tapoja selviytyä ja toimia korona-ajan arjessa. Erityisesti perheen yhdessä oleminen, yhteinen kommunikoiminen ja arjen organisointi auttoivat perheitä selviytymään. Myös yhteydenpito perheen ulkopuolisten kanssa koettiin tärkeäksi selviytymisen kannalta ja muihin pidettiin yhteyttä pääasiallisesti etäyhteyksien avulla.
Inka Isola & Pauliina Leivo
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan ”Lapsiperheiden arki koronapandemian keskellä”.
Lähteet:
Sekki, Sanna & Korvela, Pirjo 2014. Rytmihäiriöitä lapsiperheiden arjessa – arjen rytmittämisen haasteet ajelehtivassa arjessa. Teoksessa Pirjo Korvela & Terttu Tuomi- Gröhn (toim.) Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. Www-muodossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229930/Arjen_rakentuminen_kokonaan.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 12.10.2021.)
Pro gradu -tutkielmassamme halusimme selvittää, millaista lapsiperheiden arki oli keväällä 2020 niissä perheissä, joissa vanhemmat siirtyivät etätyöhön sekä lapset etäkouluun tai kotihoitoon. Tutkimme aihetta niiden vanhempien näkökulmasta, jotka olivat poikkeustilanteen aikana etätyössä joko kokonaan tai osittain. Keräsimme aineiston sosiaalisessa mediassa kyselylomakkeella, johon vastasivat vanhemmat, joilla oli huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi.
Tutkimuksen tuloksissa saimme selville, että lapsiperheiden arki muuttui monin eri tavoin koronapandemian myötä. Arki rakennettiin perheissä eri tavoin, ja monet aikaisemmat toiminnot jäivät pois perheiden arjesta. Vanhempien näkemykset arjen ajankäytöstä vaihtelivat. Suurin osa koki korona-ajan arjen kiireettömämmäksi, kun taas joidenkin vanhempien mielestä uusi arki oli kiireellisempää. Perheiden yhdessäolo lisääntyi, mutta sen seurauksena vanhemmilla oli vähemmän vanhempien keskinäistä aikaa sekä omaa aikaa. Koska läheisiltä saatu konkreettinen lastenhoitoapu vähentyi keväällä 2020, aiheutti tämä myös vanhempien yhteisen ja oman ajan puutetta.
Useimmat vanhemmista kokivat etätyöskentelyn pääosin myönteisesti. Etätyöskenteleminen lähti sujumaan, kun vanhemmat onnistuivat luomaan uuteen arkeen heidän perheillensä sopivia järjestelyjä ja käytänteitä. Etätyön etuna oli, että vanhemmilla oli paremmat mahdollisuudet joustaa ajankäytössä sekä vaikuttaa omiin työaikoihin. Useimmissa perheissä todettiin arjen kotitöiden määrän lisääntyneen, mutta samalla niiden tekeminen koettiin helpommaksi etätyöskentelyn myötä. Etätyöskentelyn haasteena oli työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Erityisen haasteelliseksi vanhemmat kokivat työn ja perheen yhdistämisen, ja vanhemmat kokivat syyllisyyttä, etteivät olleet tarpeeksi läsnä lapsilleen. Vanhempien mielestä oli haastavaa olla yhtä aikaa sekä hyvä vanhempi että työntekijä. Vanhempien välinen kommunikaatio auttoi yhteensovittamaan työn ja vanhemmuuden, ja useissa perheissä vanhemmat työskentelivät vuorotellen. Myös etäkoulu aiheutti lapsiperheiden arkeen uudenlaisia haasteita. Monet vanhemmat kertoivat opetuksen jääneen heidän harteilleen, jolloin vanhemmat joutuivat omien töidensä lisäksi opettamaan lapsiaan sekä tukemaan heidän koulunkäyntiään enemmän kuin aikaisemmin.
Lapsiperheissä luotiin erilaisia tapoja selviytyä ja toimia korona-ajan arjessa. Erityisesti perheen yhdessä oleminen, yhteinen kommunikoiminen ja arjen organisointi auttoivat perheitä selviytymään. Myös yhteydenpito perheen ulkopuolisten kanssa koettiin tärkeäksi selviytymisen kannalta ja muihin pidettiin yhteyttä pääasiallisesti etäyhteyksien avulla.
Inka Isola & Pauliina Leivo
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan ”Lapsiperheiden arki koronapandemian keskellä”.
Lähteet:
Sekki, Sanna & Korvela, Pirjo 2014. Rytmihäiriöitä lapsiperheiden arjessa – arjen rytmittämisen haasteet ajelehtivassa arjessa. Teoksessa Pirjo Korvela & Terttu Tuomi- Gröhn (toim.) Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. Www-muodossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229930/Arjen_rakentuminen_kokonaan.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 12.10.2021.)
Kommentit
Lähetä kommentti