Tunnetaidoista ja niissä ilmenevistä puutteista puhutaan nykyään paljon. Puutokset tunnetaidoissa voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, aggressiivisuutena sekä vaikeutena ilmaista ja sietää omia tunteita. (Jääskinen & Pelliccioni 2017, 5.) Tunnetaidot- ja vuorovaikutustaidot kuuluvat suurempaan kokonaisuuteen. Ne vaikuttavat yksilön kokonaiskehitykseen, motivaatioon, oppimiseen sekä stressin kokemiseen ja sen säätelyyn (Sandberg 2021, 175–176). Hyviin tunnetaitoihin kuuluu kyky nimetä ja tunnistaa muissa ihmisissä ja itsessä herääviä tunteita, tunteiden turvallinen ja ymmärrettävä ilmaisu, tunteiden syiden hahmottaminen, kyky säädellä omia tunteita sekä empatiataidot (Jääskinen & Pelliccioni 2017; Peltonen 2005). Luokanopettajaopinnoissa olen itse voinut huomata sen, kuinka opettajan työ on paljon kasvattamista, ja tunnetaitoihin liittyvää ohjausta, jota tapahtuu kouluissa joka päivä.
Metsäpellon ja kollegoiden (2021) tutkimuksessa analysoitiin Jyväskylän ja Turun yliopistojen luokanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmatekstejä. Tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi tunnetaitoja ei juurikaan sisälly luokanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan. (Metsäpelto, Heikkilä, Hangelin, Mikkilä-Erdmann, Poikkeus, & Warinowski 2021.) Tämä tutkimus sekä omat kokemukseni luokanopettajakoulutuksessa saivat minut myös pohtimaan, millaista tunnekasvatusosaamista opiskelijoille ehtii muodostua opintojen aikana. Opettajan omat tunnetaidot ovat nimittäin merkittävä perusta oppilaiden tunnetaitojen tukemisessa (Sandberg 2021, 194). Päätinkin tutkia, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on alkuopetusikäisten oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä.
Päätutkimuskysymykseni olivat: Millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä alkuopetuksessa ja Millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on omasta tunnekasvatusosaamisestaan. Haastattelin kuutta esi- ja alkuopetuksen sivuaineen käynyttä luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimukseni fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi kuvauskategoria, joka sisältää seitsemän eri kategoriaa (taulukko 1).
Taulukko 1 kuvauskategoria luokanopettajaopiskelijoiden käsityksistä
Ensimmäinen kuvaskategorian kategoria on nimeltään Alkuopetusikäisten oppilaiden tunnetaitojen kehittämisessä huomioitavat seikat. Tutkimustulosten mukaan pitäisi tunnetaitojen harjoittelussa ottaa huomioon esimerkiksi oppilaiden osaaminen, oppilaan kokemusmaailma, sekä oppilaan kohtaaminen. Haastateltavat ilmaisivat myös, että oppilaat voivat olla eri vaiheissa tunnetaidoissakin, mikä tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Kategoriassa Harjoiteltavat tunnetaidot luokanopettajaopiskelijat ilmaisivat, mitä asioita heidän mukaansa kuuluu tunnetaitoihin ja mitä tunnetaitoja he kuvasivat tunnetaitojen harjoitteluun liittyvän. Tulosten mukaan esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja tunteiden nimeäminen käsitettiin kuuluvaksi tunnetaitoihin.
Kategoria, Tunnetaitojen harjoittelu ja kehitys, sisältää haastateltavien näkemyksiä muun muassa siitä, millä tavoin alkuopetusikäisten tunnetaitoja voidaan harjoitella, millaiset tilanteet kouluarjessa kehittävät tunnetaitoja, ja mihin oppiaineisiin tunnetaitoja voidaan liittää. Tuloksissa esitellyistä tunnetaitoja kehittävistä asioista mainittakoon esimerkiksi draamaharjoitukset, konfliktitilanteet ja niiden sopiminen sekä keskustelu ja sanallistaminen.
Kuvauskategoria, Pedagogiikka, koostuu käsitysryhmistä, jotka kuvaavat opetuksen suunnitteluun, organisointiin ja struktuuriin, opetuskäytänteisiin sekä tunnetaitomateriaalien hyödyntämiseen liittyviä käsityksiä. Kuvauskategoriaan Haasteet on koottu haastateltavien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita alkuopetusikäisellä oppilaalla voi olla tunnetaidoissa, ja mitkä asiat voivat olla opettajan näkökulmasta haasteellisia. Esimerkkinä tämän kategorian tuloksista on käsitys siitä, että oppilailla voi olla haasteita tunteiden nimeämisessä sekä syyseuraussuhteiden ymmärtämisessä. Viimeinen kuvauskategoria, Opiskelijoiden tunnekasvatusosaaminen ja sen kehitys, kuvastaa haastateltavien käsityksiä omasta tunnekasvatusosaamisestaan. Tuloksissa ilmenee niin positiivisia kuin puutteellisiakin käsityksiä haastateltavien tunnekasvatusosaamisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitojen tutkiminen on merkityksellistä. Tunnetaitojen kehittyminen vaatii harjoittelua jo pienestä pitäen, ja tunnetaitojen opettaminen vaatii myös asiantuntemusta. Tästä syystä tunnetaitoihin ja niiden harjoitteluun, sekä kasvattajien tunnekasvatusosaamiseen tulee kiinnittää huomiota.
Susanna Perälä, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä alkuopetuksessa”.
Lähteet
Jääskinen, Anne-Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Lasten Keskus.
Metsäpelto, Riitta-Leena, Heikkilä, Mirva, Hangelin, Sanna, Mikkilä-Erdmann, Mirjamaija, Poikkeus, Anna-Maija & Warinowski, Anu 2021. Osaamistavoitteet luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa: Näkökulmana Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla www-osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/78365/Metsapelto%2520et%2520al%25202021%2520OPEN%2520ACCESS%2520FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 1.2.2023.)
Peltonen, Anne 2005. Rohkeus ja pelko- ”Tuu mukaan, mua pelottaa!”. Teoksessa Anne Peltonen & Tarja Kullberg-Piilola (toim.) Tunnemuksu: Tunnetaitoja perheille ja kasvattajille. Helsinki: Lasten Keskus, 128–136.
Sanberg, Erja 2021. Pedagoginen tuki. Perusopetuksessa ja toisella asteella. Jyväskylä: PSkustannus.
Kommentit
Lähetä kommentti