Siirry pääsisältöön

Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä alkuopetuksessa.

Tunnetaidoista ja niissä ilmenevistä puutteista puhutaan nykyään paljon. Puutokset tunnetaidoissa voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, aggressiivisuutena sekä vaikeutena ilmaista ja sietää omia tunteita. (Jääskinen & Pelliccioni 2017, 5.) Tunnetaidot- ja vuorovaikutustaidot kuuluvat suurempaan kokonaisuuteen. Ne vaikuttavat yksilön kokonaiskehitykseen, motivaatioon, oppimiseen sekä stressin kokemiseen ja sen säätelyyn (Sandberg 2021, 175–176). Hyviin tunnetaitoihin kuuluu kyky nimetä ja tunnistaa muissa ihmisissä ja itsessä herääviä tunteita, tunteiden turvallinen ja ymmärrettävä ilmaisu, tunteiden syiden hahmottaminen, kyky säädellä omia tunteita sekä empatiataidot (Jääskinen & Pelliccioni 2017; Peltonen 2005). Luokanopettajaopinnoissa olen itse voinut huomata sen, kuinka opettajan työ on paljon kasvattamista, ja tunnetaitoihin liittyvää ohjausta, jota tapahtuu kouluissa joka päivä.

Metsäpellon ja kollegoiden (2021) tutkimuksessa analysoitiin Jyväskylän ja Turun yliopistojen luokanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmatekstejä. Tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi tunnetaitoja ei juurikaan sisälly luokanopettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan. (Metsäpelto, Heikkilä, Hangelin, Mikkilä-Erdmann, Poikkeus, & Warinowski 2021.) Tämä tutkimus sekä omat kokemukseni luokanopettajakoulutuksessa saivat minut myös pohtimaan, millaista tunnekasvatusosaamista opiskelijoille ehtii muodostua opintojen aikana. Opettajan omat tunnetaidot ovat nimittäin merkittävä perusta oppilaiden tunnetaitojen tukemisessa (Sandberg 2021, 194). Päätinkin tutkia, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on alkuopetusikäisten oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä.

Päätutkimuskysymykseni olivat: Millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä alkuopetuksessa ja Millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on omasta tunnekasvatusosaamisestaan. Haastattelin kuutta esi- ja alkuopetuksen sivuaineen käynyttä luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimukseni fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi kuvauskategoria, joka sisältää seitsemän eri kategoriaa (taulukko 1).

Taulukko 1 kuvauskategoria luokanopettajaopiskelijoiden käsityksistä


Ensimmäinen kuvaskategorian kategoria on nimeltään Alkuopetusikäisten oppilaiden tunnetaitojen kehittämisessä huomioitavat seikat. Tutkimustulosten mukaan pitäisi tunnetaitojen harjoittelussa ottaa huomioon esimerkiksi oppilaiden osaaminen, oppilaan kokemusmaailma, sekä oppilaan kohtaaminen. Haastateltavat ilmaisivat myös, että oppilaat voivat olla eri vaiheissa tunnetaidoissakin, mikä tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Kategoriassa Harjoiteltavat tunnetaidot luokanopettajaopiskelijat ilmaisivat, mitä asioita heidän mukaansa kuuluu tunnetaitoihin ja mitä tunnetaitoja he kuvasivat tunnetaitojen harjoitteluun liittyvän. Tulosten mukaan esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja tunteiden nimeäminen käsitettiin kuuluvaksi tunnetaitoihin.

Kategoria, Tunnetaitojen harjoittelu ja kehitys, sisältää haastateltavien näkemyksiä muun muassa siitä, millä tavoin alkuopetusikäisten tunnetaitoja voidaan harjoitella, millaiset tilanteet kouluarjessa kehittävät tunnetaitoja, ja mihin oppiaineisiin tunnetaitoja voidaan liittää. Tuloksissa esitellyistä tunnetaitoja kehittävistä asioista mainittakoon esimerkiksi draamaharjoitukset, konfliktitilanteet ja niiden sopiminen sekä keskustelu ja sanallistaminen. 

Kuvauskategoria, Pedagogiikka, koostuu käsitysryhmistä, jotka kuvaavat opetuksen suunnitteluun, organisointiin ja struktuuriin, opetuskäytänteisiin sekä tunnetaitomateriaalien hyödyntämiseen liittyviä käsityksiä. Kuvauskategoriaan Haasteet on koottu haastateltavien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita alkuopetusikäisellä oppilaalla voi olla tunnetaidoissa, ja mitkä asiat voivat olla opettajan näkökulmasta haasteellisia. Esimerkkinä tämän kategorian tuloksista on käsitys siitä, että oppilailla voi olla haasteita tunteiden nimeämisessä sekä syyseuraussuhteiden ymmärtämisessä. Viimeinen kuvauskategoria, Opiskelijoiden tunnekasvatusosaaminen ja sen kehitys, kuvastaa haastateltavien käsityksiä omasta tunnekasvatusosaamisestaan. Tuloksissa ilmenee niin positiivisia kuin puutteellisiakin käsityksiä haastateltavien tunnekasvatusosaamisesta. 

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitojen tutkiminen on merkityksellistä. Tunnetaitojen kehittyminen vaatii harjoittelua jo pienestä pitäen, ja tunnetaitojen opettaminen vaatii myös asiantuntemusta. Tästä syystä tunnetaitoihin ja niiden harjoitteluun, sekä kasvattajien tunnekasvatusosaamiseen tulee kiinnittää huomiota.


Susanna Perälä, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus


Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä oppilaiden tunnetaitojen kehittämisestä alkuopetuksessa”.


Lähteet

Jääskinen, Anne-Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Lasten Keskus.

Metsäpelto, Riitta-Leena, Heikkilä, Mirva, Hangelin, Sanna, Mikkilä-Erdmann, Mirjamaija, Poikkeus, Anna-Maija & Warinowski, Anu 2021. Osaamistavoitteet luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa: Näkökulmana Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla www-osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/78365/Metsapelto%2520et%2520al%25202021%2520OPEN%2520ACCESS%2520FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 1.2.2023.)

Peltonen, Anne 2005. Rohkeus ja pelko- ”Tuu mukaan, mua pelottaa!”. Teoksessa Anne Peltonen & Tarja Kullberg-Piilola (toim.) Tunnemuksu: Tunnetaitoja perheille ja kasvattajille. Helsinki: Lasten Keskus, 128–136.

Sanberg, Erja 2021. Pedagoginen tuki. Perusopetuksessa ja toisella asteella. Jyväskylä: PSkustannus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla