Monimuotoisuus on läsnä meidän kaikkien arjessa yhä enemmän ja enemmän. Monimuotoisuudella tarkoitetaan pro gradu -tutkielmassani kaikkia yksilön ominaisia piirteitä, jotka tekevät hänestä oman itsensä. Vuoden 2014 yhdenvertaisuuslaissa monimuotoisuuden kuvataan kattavan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, perhesuhteet, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen sekä kaikki muut henkilöön liittyvät tekijät (Yhdenvertaisuuslaki 135/2014). Aikaisemmin ihmisten monimuotoisuudesta tai moninaisuudesta on puhuttu termillä ”erilaisuus”, johon on liitetty pitkään kielteinen ja kahtia jakava näkemys. Haluaisin puhdistaa erilaisuuden termistä kielteiset mielleyhtymät ja nähdä sen kuvastavan pelkästään ihmisten monipuolisia ja erilaisia ominaisuuksia. Toinen ominaisuus ei ole toista parempi, vaan kaikki hyväksytään yhtäläisinä.
Keskityin pro gradu -tutkielmassani tarkastelemaan suuren suomalaisen organisaation henkilöstön käsityksiä sukupuolen ja kulttuuritaustan vaikutuksista työelämässä. Halusin ymmärtää, miten aivan tavalliset ihmiset ajattelevat yksilöllisten ominaisuuksien vaikuttavan työelämän mahdollisuuksiin ja urapolun muodostumiseen. Tutkimukseni päätutkimuskysymykseksi muodostui ”Millaisia käsityksiä työntekijöillä on sukupuolen ja kulttuuritaustan vaikutuksista työelämässä?” Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -sovelluksessa luomallani kyselylomakkeella, joka jaettiin kohdeorganisaation henkilöstölle suunnatussa yhteydenpitosovelluksessa. Kuka tahansa organisaation työntekijä, tehtävästä riippumatta sai vastata kyselyyn. Tavoitteena oli saada vastaajajoukkoon mahdollisimman monia erilaisia ihmisiä. Esitin kyselylomakkeessa erilaisia väittämiä liittyen sukupuoleen ja kulttuuritaustaan työelämässä. Vastausvaihtoehdot asetin viisiportaiseksi likertin-asteikon mukaisesti, jolloin keskimmäinen vaihtoehto kuvastaa neutraalia suhtautumista väittämään ja sen molemmilla puolilla on kaksi samaa mieltä tai eri mieltä kuvaavaa vaihtoehtoa. Pyysin ”samaa mieltä” tai ”jokseenkin samaa mieltä” vastanneita avaamaan näkemystään laajemmin kirjallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin, jotta tarkastelun keskiössä olivat ainoastaan vastaajien käsitykset.
Tutkimustulokset osoittavat, että yksilön ominaisuuksien ajatellaan vaikuttavan jonkin verran yksilön mahdollisuuksiin työelämässä. Tutkimukseen osallistuneet ovat jokseenkin eri mieltä taustan vaikutuksista työelämässä, mutta useimmat kommentoivat sukupuolen ja kulttuurisen taustan vaikuttavan ainakin jonkin verran yksilön mahdollisuuksiin. Sukupuolen nähdään olevan jokseenkin pysyvä ominaisuus, joka vaikuttaa moniin tekijöihin, kuten yksilön mielenkiintoon ja
siten ammatinvalintaan. Uralla etenemisessä sukupuoli näyttäytyy erityisen merkittävänä tekijänä. Pelkästään se, että on mies, luo kaikki mahdollisuudet edetä uralla, kun taas naiseuden ajatellaan haastavan etenemistä laajasti. Kulttuuritaustan osalta kielitaitoon liittyvät teemat koetaan merkittävinä erityisesti esihenkilötehtävissä. Vastaajien mukaan erilaisten kulttuurien kohtaaminen työssä on toisaalta mahdollisuus oppia ja toisaalta vaaranpaikka, kun esimerkiksi käsitykset työnteosta voivat erota eri kulttuurien välillä ja aiheuttaa skismaa työntekijöiden välillä. Sukupuolen ja kulttuuritaustan ajatellaan ohjaavan lähinnä yksilön ajatusmaailmaa ja mielenkiinnonkohteita, mutta ei välttämättä suoraan muovaavan ammatinvalintaa tai uralla etenemistä.
Siiri Niemi-Pynttäri, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, aikuiskasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani “Miesten työt, ne raskaammat ja naisten työt hoivatyötä”: Työntekijöiden käsityksiä sukupuolen ja kulttuuritaustan vaikutuksista työelämässä”.
Lähteet:
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Saatavissa verkossa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325.
Kommentit
Lähetä kommentti