Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia rehtoreilla oli korona-kriisin johtamiseen. Vuonna 2019 havaittiin Kiinassa keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi varmistui aiemmin tuntematon koronavirus. Tätä tautia kutsutaan nimellä COVID-19. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.) Virus levisi nopeasti ympäri maailmaa. Sen leviämistä ei tunnettu eikä vaikutusta ihmisiin tiedetty.
Suomen hallitus linjasi 16.3.2020, että koulujen ja oppilaitosten tilat suljetaan ja lähiopetus keskeytetään. Koulussa oli kuitenkin järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelivät kriittisillä aloilla. (Valtioneuvosto 2020.) Koulut siirtyivät etäopetukseen hallituksen päätöksen mukaisesti. Opettajat joutuivat muuttamaan opetustaan ja materiaaliaan etäopetukseen sopivaksi. Oppilaat puolestaan joutuivat opettelemaan, miten opiskellaan etäopetuksessa. Rehtorit johtivat koulujaan ja tekivät isojakin linjauksia sekä päätöksiä, jotka koskivat niin oppilaita kuin opettajiakin.
Rehtoreilla oli tässä tilanteessa suuri vastuu. Varsinkin alkuvaiheessa tilanne oli uusi eikä ollut mitään kokemusta toimintatavoista. Aikataulu oli nopea, vaikka oli ennakkoaavistusta tulevista toimista. Käytännön vastuu koulutuksen jatkumisesta kriisioloissa jäi pitkälti rehtoreiden harteille (Rautio 2020). Keväällä eri koulujen rehtoreilla oli hieman erilaisia käytäntöjä toimenpiteissä. Näitä sitten uutisoitiin, joka osaltaan saattoi aiheuttaa paineita kouluissa ja niiden sidosryhmissä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kolmella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla vuoden 2021 aikana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimukseen haastateltiin kolmea rehtoria. He olivat koko koronakriisin ajan rehtorin tehtävissä ja koulut olivat eri kokoisia eri puolilta Lappia. Analysoinnissa etsin yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia teemojen mukaisesti. Kiinnitin huomiota myös jaksamiseen sekä sen tukemiseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kunnat olivat varautuneet eri tavalla. Osa oli hankkinut ennen kriisin alkua materiaalia, esimerkiksi kouluille tietokoneita sekä kouluttanut opettajia. Kriisin hoitamisessa oli eroavaisuuksia siinä, miten kunta johti toimintaa ja millainen oli kunnan ja koulujen yhteistoiminta. Yhteistoiminta näkyi siinä, miten kunnan kouluilla oli säännöllisiä yhteisiä palavereita. Osassa kunnista rehtori oli suuressa roolissa, osa kunnista tuki ottamalla esimerkiksi vastuuta suunnittelusta. Kaikissa tilanteissa kuitenkin rehtori oli henkilö, jonka kautta kaikki asiat kulkivat.
Rehtorin jaksamisen kannalta kävi ilmi, että heidän työnsä kriisin aikana oli hyvin tiivistä sekä sisälsi hyvin paljon erilaisia päätöksiä. Tehtäviin kului esimerkiksi toiminnan suunnittelua, hallinnollisia päätöksiä sekä olla tukena opettajille. Kuitenkin kävi ilmi, että rehtoreiden jaksamiseen ja hyvinvointiin ei oltu kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota. Tämä olisi tärkeää, jotta kriisistä siirryttäessä toipumiseen rehtorit jaksaisivat myös tämän vaiheen. Rehtorin hyvinvointi heijastuu koko koulun jaksamiseen.
Tapio Hietakangas
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus on kirjoitettu ”Korona koulussa - kriisistä normaaliin rehtorin johtamana” pro gradu -tutkielman pohjalta.
Lähteet:
Rautio, M. 2020. Koronakevät uuvutti ja stressasi rehtoreita – Tutkija: "Huonoin yö näytti olevan kevätjuhlaa edeltävä yö". yle.fi. https://yle.fi/uutiset/3-11666011 (Luettu 2.12.2020.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koronavirus COVID-19. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19 (Luettu 13.1.2021.)
Valtioneuvosto 2020. Tiedote 140/2020. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.
Kommentit
Lähetä kommentti