Koulutus ja syrjäytyminen

Tein pro gradu -tutkielmani koulutuksen rooleista nuorten aikuisten syrjäytymisessä ja toteutin sen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutus voi eh-käistä nuorten aikuisten syrjäytymistä ja miten koulutus voi edistää nuorten aikuisten syrjäytymistä. Tutkimuskohteina olivat Pohjoismaissa asuvat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset. Kuvailevan kirjalli-suuskatsauksen kautta pyrin kokoamaan yhteen aiempien tutkimusten tuloksia ja vertailemaan niitä. Tämän prosessin lopullisena päämääränä oli tuottaa uutta tutkimustietoa aiheestani. Tutkimusaineisto koostui lopulta 15 tutkimuksessa, jotka oli julkaistu vuosien 2010–2022 välillä.

Koulutuksen syrjäytymistä ehkäiseviksi teemoiksi muodostuivat 1) nuorten aikuisten ohjaus ja tuki koulutusjärjestelmätasolla; 2) koulutus osallisuuden vahvistajana; 3) nuorten aikuisten kokemus omasta toimijuudestaan; 4) koulutuksen arvostus sekä sopiva koulutustaso. Koulutuksen syrjäyty-mistä edistäviksi teemoiksi muodostuivat: 1) nuorten aikuisten koulutuksen keskeytyminen; 2) toisen asteen koulutuksen puuttuminen; 3) työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eli NEET-nuoret; 4) toimijuuden ja resurssien rajoittuneisuus koulutuksen suhteen.

Nostan tässä blogikirjoituksessa tarkemmin esiin tutkimukseni loppupohdinnat. Tutkielmassani poh-din lopuksi James Marcian (1966) identiteettiteorian avulla sitä, millaisissa rooleissa koulutus voi näyttäytyä nuorten aikuisten identiteettien muotoutumisessa. Etsivän identiteetin tasolla oleva nuori aikuinen voi olla tutkimukseni perusteella vaiheessa, jossa hän ponnistelee tulevaisuutensa eteen, nähden koulutuksen auttavan työpaikan ja elannon turvaamisessa. Saavutetun identiteetin tasolla olevan nuori aikuinen on identiteettiteorian valossa aktiivinen toimija, joka haluaa vaikuttaa ympäril-lään oleviin asioihin. Hänen toimintansa on päämäärätietoista ja tavoitehakuista koulutuksensa ja tulevaisuutensa suhteen. 

Selkiintymättömän identiteetin tasolla oleva nuori aikuinen ei aineistoni perusteella luota omaan toi-mijuutensa ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa, vaan ajautuu usein passiiviseksi toiminnan kohteeksi. Juuri termi passiivinen leimasi tällaisia nuoria, jotka ajautuivat usein myös koulutuksen ulkopuolelle. Identiteettiteoriaan sovellettuna selkiintymättömän identiteetin tasolla oleva nuori aikuinen ei ole sitoutunut valintoihinsa, tai valintojen tekemättömyyteen, joten hänen näkemyksensä voivat vaihdel-la voimakkaasti ja hänen valintansa ovat hyvin pintapuolisia. Tyypillistä tällä tasolla olevalle nuorelle on kuitenkin se, että hän ei näe tätä itselleen haitallisena toimintana, joten hän ei myöskään pyri kor-jaamaan tätä vallitsevaa tilannetta.

Yhteenvetona tutkimukseni perusteella koulutuksella on siis sekä ehkäiseviä että edistäviä vaikutuk-sia suhteessa nuorten aikuisten syrjäytymiseen. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen, sillä koulutus ja syrjäytyminen ovat polttavia puheenaiheita nyky-yhteiskunnassamme ja ilmiöinä nekin muuttuvat aikojen kuluessa. Sekä koulutus että syrjäytyminen koskettavat koko yhteiskuntaa ja sen rakenteita, joten niitä on syytä tutkia lisää myös jatkossa ymmärtääksemme niitä paremmin. Tutkimukseni esiin-tuomia syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää paremmin käytän-nön tasolla sekä rohkaista nuoria aikuisia kouluttautumaan. Syrjäytymistä edistäviä vaikutuksia taas voitaisiin koettaa kitkeä pois, tai ainakin havaita ne aiemmin, jotta useammat nuoret aikuiset saatai-siin koulutuksen piiriin ja tätä kautta mukaan myös yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Niko Romakkaniemi

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Koulutuksen roolit nuorten aikuisten syrjäytymi-sessä – kuvaileva kirjallisuuskatsaus”