Siirry pääsisältöön

Some – kiusaajien uusi paratiisi

Tein pro gradu-tutkielmani koulukiusaamisen ehkäisystä opettajan näkökulmasta. Tutkimuskohteena olivat vantaalaiset opettajat ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui 22 opettajaa vantaalaisista ala-, ylä-, ja yhtenäiskouluista. Tutkimushenkilöt toimivat luokan-, erityisluokan-, resurssi, ja aineenopettajina. Lisäksi tutkimukseen osallistui myös laaja-alaisia erityisopettajia.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, pääasiallisesti laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää opettajien ajatuksia ja kokemuksia kiusaamisen ehkäisykeinoista sekä miten opettajat kehittäisivät keinoja ehkäistä koulukiusaamista. Vaikka kyselylomakkeella oli useampi avoin kysymys, voidaan todeta, että opettajilla oli sukupuolesta, työuran pituudesta tai toimenkuvasta huolimatta hyvin samankaltaisia ajatuksia ja keinoja kiusaamista vastaan. Seuraavassa avaan tutkimukseni tuloksien pääkohdat.

Kallmanin, Hanin ja Vanderbiltin (2021) mukaan koulukiusaaminen koskettaa maailmanlaajuisesti jopa kolmannesta kaikista lapsista. Suomessa osuus on huomattavasti pienempi (Salmivalli 2003), mutta silti koulukiusaaminen on vakava asia, johon tulee puuttua heti. Puuttuminen välittömästi olikin selvästi opettajien suosituin tapa ehkäistä kiusaamista. Toiseksi yleisin keino näytti tutkimuksessa olleen keskustelut lasten kanssa. Keskustelut nimettiinkin opettajien toimesta toiseksi toimivammaksi keinoksi ehkäistä kiusaamista. Opettajien kokemusten mukaan paras ja toimivin tapa oli luokan ryhmäyttäminen. Ryhmäyttämistä toimivampana tapana piti yli 40 % opettajista.

Yli 85 % opettajista oli sitä mieltä, että kiusaamista ei saada ehkäistyä koskaan kokonaan. Syitä tähän haettiin yhteiskunnallisen tilanteen, kiusaamisen käsitteen problematiikan, koulujen resurssien puuttumisen ja ”somekiusaamisen” kautta. Kaksi viimeistä syytä nousivatkin hyvin vahvasti tutkimustuloksista esille.

Kasvatusalaa rasittava resurssipula näkyi myös tässä tutkimuksessa opettajien vastauksissa. Yli 40 % toivoi ihmis- ja aikaresurssia kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Toiset opettajat toivoivat enemmän aikaa käsittelyille, myös yhden vastaajan mielestä aineenopettajille tulisi maksaa korvaus työajan ulkopuolelle venyneistä selvittelyistä. Toiset halusivat apukäsiä selvittelytilanteisiin tai jonkun, joka tulisi omaan luokaan siksi aikaan, kun itse selvittää kiusaamistilannetta.

Sosiaalisen median kautta tullut kiusaamisilmiö on tämän hetken selkein yksittäinen haaste kiusaamismaailmassa. Opettajat kokevat, että vapaa-ajalla tapahtuvat kiusaamiset eivät periaatteessa kuulu kouluun, mutta käytännössä ne selvitetään koulussa. Salmivallin (2021) mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta opettajat näkevät kiusaamisen siirtyneen vain opettajien silmien ulkopuolelle, median eri alustoille. Samalla opettajat kokevat, että kiusaaminen on raaistunut ja tylympää kuin ennen. Sosiaalisessa mediassa voidaan haukkua, levittää juoruja tai jakaa kuvia täysin anonyyminä.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää opettajien ja koulujen toimintatapojen toimivuutta. Muutamaa koulua lukuun ottamatta, kouluissa oli käytössä joku ulkopuolinen, kiusaamisen vastainen, ohjelma käytössä. Suosituin oli KiVa®-koulu ja toiseksi suosituin VERSO-ohjelma. Näitä käytettiin useimmassa koulussa rinnakkain. Muita konsepteja olivat Huomaa hyvä! ja Someturva. Opettajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ulkopuolisten ohjelmien toimivuuteen ja koulujen kiusaamisen vastaiseen toimintaa. Itse ihmettelen suuresti sitä, että Vantaan Kaupungin, jokaiselle koululle, ostamaa Someturva-palvelua ei mainittu kuin yhdessä vastauksessa. Someturva on palvelu, jossa ulkopuolinen yritys auttaa sosiaalisen median häirinnäksi joutuneita. Peilaten tutkimustulokseen, että opettajat kokevat ”somessa” tapahtuvan kiusaamisen olevan tämän hetken suurin ongelma, olettaisin, että tällaista palvelua tulisi hyödyntää.


Henna Toivola

Lapin yliopisto

Luokanopettajakoulutus, kasvatustieteiden tiedekunta


Blogiteksti pohjautuu pro gradu-tutkielmaani ” Koulukiusaamisen ehkäisy opettajien näkökulmasta”


Lähteet:

Kallman, J., Han, J. & Vanderbilt, D. L. 2021. What is bullying?. Clinics in Integrated Care, 5. https://doi.org/10.1016/j.intcar.2021.100046

Kiusaamisen vastainen koulu- KiVa koulu®. 2022. Saatavilla www-muodossa: https//www.kivakoulu.fi (luettu 18.10.2022)

Rosvall, M. 2021. Koulukiusaamista kitketään uusin keinoin - tutkimuksessa lapsille näytetään kuvitteellisia puhutteluvideoita ja etsitään tunnekylmiä piirteitä. Yle. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/uutiset/3-11875010

Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen – kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Someturva. 2022. Saatavilla www-muodossa: https://www.someturva.fi/

Suomen sovittelufoorumi ry. 2022. VERSO-ohjelma. Saatavilla www-muodossa: https://www.sovittelu.com/vertaissovittelu (luettu 18.10.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...