Siirry pääsisältöön

Some – kiusaajien uusi paratiisi

Tein pro gradu-tutkielmani koulukiusaamisen ehkäisystä opettajan näkökulmasta. Tutkimuskohteena olivat vantaalaiset opettajat ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2022. Tutkimukseen osallistui 22 opettajaa vantaalaisista ala-, ylä-, ja yhtenäiskouluista. Tutkimushenkilöt toimivat luokan-, erityisluokan-, resurssi, ja aineenopettajina. Lisäksi tutkimukseen osallistui myös laaja-alaisia erityisopettajia.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, pääasiallisesti laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää opettajien ajatuksia ja kokemuksia kiusaamisen ehkäisykeinoista sekä miten opettajat kehittäisivät keinoja ehkäistä koulukiusaamista. Vaikka kyselylomakkeella oli useampi avoin kysymys, voidaan todeta, että opettajilla oli sukupuolesta, työuran pituudesta tai toimenkuvasta huolimatta hyvin samankaltaisia ajatuksia ja keinoja kiusaamista vastaan. Seuraavassa avaan tutkimukseni tuloksien pääkohdat.

Kallmanin, Hanin ja Vanderbiltin (2021) mukaan koulukiusaaminen koskettaa maailmanlaajuisesti jopa kolmannesta kaikista lapsista. Suomessa osuus on huomattavasti pienempi (Salmivalli 2003), mutta silti koulukiusaaminen on vakava asia, johon tulee puuttua heti. Puuttuminen välittömästi olikin selvästi opettajien suosituin tapa ehkäistä kiusaamista. Toiseksi yleisin keino näytti tutkimuksessa olleen keskustelut lasten kanssa. Keskustelut nimettiinkin opettajien toimesta toiseksi toimivammaksi keinoksi ehkäistä kiusaamista. Opettajien kokemusten mukaan paras ja toimivin tapa oli luokan ryhmäyttäminen. Ryhmäyttämistä toimivampana tapana piti yli 40 % opettajista.

Yli 85 % opettajista oli sitä mieltä, että kiusaamista ei saada ehkäistyä koskaan kokonaan. Syitä tähän haettiin yhteiskunnallisen tilanteen, kiusaamisen käsitteen problematiikan, koulujen resurssien puuttumisen ja ”somekiusaamisen” kautta. Kaksi viimeistä syytä nousivatkin hyvin vahvasti tutkimustuloksista esille.

Kasvatusalaa rasittava resurssipula näkyi myös tässä tutkimuksessa opettajien vastauksissa. Yli 40 % toivoi ihmis- ja aikaresurssia kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Toiset opettajat toivoivat enemmän aikaa käsittelyille, myös yhden vastaajan mielestä aineenopettajille tulisi maksaa korvaus työajan ulkopuolelle venyneistä selvittelyistä. Toiset halusivat apukäsiä selvittelytilanteisiin tai jonkun, joka tulisi omaan luokaan siksi aikaan, kun itse selvittää kiusaamistilannetta.

Sosiaalisen median kautta tullut kiusaamisilmiö on tämän hetken selkein yksittäinen haaste kiusaamismaailmassa. Opettajat kokevat, että vapaa-ajalla tapahtuvat kiusaamiset eivät periaatteessa kuulu kouluun, mutta käytännössä ne selvitetään koulussa. Salmivallin (2021) mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt, mutta opettajat näkevät kiusaamisen siirtyneen vain opettajien silmien ulkopuolelle, median eri alustoille. Samalla opettajat kokevat, että kiusaaminen on raaistunut ja tylympää kuin ennen. Sosiaalisessa mediassa voidaan haukkua, levittää juoruja tai jakaa kuvia täysin anonyyminä.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää opettajien ja koulujen toimintatapojen toimivuutta. Muutamaa koulua lukuun ottamatta, kouluissa oli käytössä joku ulkopuolinen, kiusaamisen vastainen, ohjelma käytössä. Suosituin oli KiVa®-koulu ja toiseksi suosituin VERSO-ohjelma. Näitä käytettiin useimmassa koulussa rinnakkain. Muita konsepteja olivat Huomaa hyvä! ja Someturva. Opettajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ulkopuolisten ohjelmien toimivuuteen ja koulujen kiusaamisen vastaiseen toimintaa. Itse ihmettelen suuresti sitä, että Vantaan Kaupungin, jokaiselle koululle, ostamaa Someturva-palvelua ei mainittu kuin yhdessä vastauksessa. Someturva on palvelu, jossa ulkopuolinen yritys auttaa sosiaalisen median häirinnäksi joutuneita. Peilaten tutkimustulokseen, että opettajat kokevat ”somessa” tapahtuvan kiusaamisen olevan tämän hetken suurin ongelma, olettaisin, että tällaista palvelua tulisi hyödyntää.


Henna Toivola

Lapin yliopisto

Luokanopettajakoulutus, kasvatustieteiden tiedekunta


Blogiteksti pohjautuu pro gradu-tutkielmaani ” Koulukiusaamisen ehkäisy opettajien näkökulmasta”


Lähteet:

Kallman, J., Han, J. & Vanderbilt, D. L. 2021. What is bullying?. Clinics in Integrated Care, 5. https://doi.org/10.1016/j.intcar.2021.100046

Kiusaamisen vastainen koulu- KiVa koulu®. 2022. Saatavilla www-muodossa: https//www.kivakoulu.fi (luettu 18.10.2022)

Rosvall, M. 2021. Koulukiusaamista kitketään uusin keinoin - tutkimuksessa lapsille näytetään kuvitteellisia puhutteluvideoita ja etsitään tunnekylmiä piirteitä. Yle. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/uutiset/3-11875010

Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen – kohti tehokkaita toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Someturva. 2022. Saatavilla www-muodossa: https://www.someturva.fi/

Suomen sovittelufoorumi ry. 2022. VERSO-ohjelma. Saatavilla www-muodossa: https://www.sovittelu.com/vertaissovittelu (luettu 18.10.2022)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla