Opettajan ammatillinen identiteetti ja sosiaalinen media

Pro gradu -tutkielmassani selvitin luokanopettajien kokemuksia ammatillisesta identiteetistä ja sen yhteyksistä opettajan toimintaan sosiaalisessa mediassa. Hyödynsin tutkielmassani kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja fenomenologista tutkimusotetta. Laadin aineistonkeruuta varten Microsoft Forms -ohjelmalla sähköisen kyselylomakkeen, jonka jaoin opettajien Facebook -ryhmään, Alakoulun Aarreaittaan. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 luokanopettajaa. 

Ammatillinen identiteetti määrittelee yksilön samaistumista ammattiinsa ja kuvailee sitä, ”mitä hän on” (Kumpula 2013, 20–23). Opettajan ammatillinen identiteetti kehittyy kokemusten ja kokemuksellisten tulkintojen pohjalta (Stenberg 2016, 27). Identiteetin osa-alueet voidaan jakaa henkilökohtaisiin, sosiaalisiin sekä ammatillisiin identiteettitekijöihin (Day & Kington 2008, 11). Identiteetin osa-alueet esiintyivät myös opettajien kokemuksissa ammatillisen identiteetin ja sosiaalisen median yhteyksiä tutkittaessa ja nämä ovat nimetty jatkossa yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin.

Ammatillisen identiteetin yksilöllisinä tekijöinä luokanopettajien kuvauksista löytyivät minuuden kokemus, rohkeus, opettajuuteen suhtautuminen sekä ammattitaito. Opettajat liittivät minuuden kokemuksen identiteettiä määritteleväksi tekijäksi sekä korostivat sisäisten toimintamallien merkitystä. Rohkeus oman identiteetin esiin tuomiseen ja uuden kokeilemiseen nähtiin tärkeäksi. Opettajuuteen suhtautuminen ja ammattitaito kuvasivat opettajan henkilökohtaisia ammatillisia mieltymyksiä. 

Yhteisöllisenä identiteettitekijänä tunnistettiin erityisesti työyhteisön vuorovaikutus. Työkaverit koettiin erityisen tärkeiksi ammatillisen identiteetin vahvistajiksi, mutta myös oppilaiden ja vanhempien merkitys tunnistettiin. Elämän varrella hankitut kokemukset olivat yhteydessä opettajan ammatilliseen identiteettiin. Luokanopettajan ammatillista identiteettiä määrittelivät yhteiskunnallisella tasolla yhteiskunnan normit ja uskomukset, jotka heijastuivat opettajan työhön. Yleinen mielipide opettajan työstä koettiin merkitykselliseksi tekijäksi.

Opettajan rooli koettiin ammatillista identiteettiä määrittelevänä tekijänä. Tämä ei täysin sellaisenaan sisältynyt yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, vaan sai viitteitä näistä jokaisesta. Opettajan rooli voitiin toisaalta liittää minuuden käsitteeseen, mutta erottui henkilökohtaisista ominaisuuksista irrallisena työroolina. Opettajamaiset vuorovaikutustaidot esiintyivät yhteisöllisenä näkökulmana roolin tapauksessa. Rooli opettajana sai myös yhteiskunnallisia vaikutteita esimerkillisessä roolissa toimimisen sekä opettajamaisen pukeutumistyylin suhteen.

Opettajan ammatillinen identiteetti esiintyi sosiaalisessa mediassa. Yksilöllisellä tasolla opettajat kokivat sosiaalisessa mediassa tarvetta yksityisuuteen. Opettajaryhmiin kuuluminen, opettajatilien seuraaminen sekä työkavereiden kanssa yhteydenpito olivat tärkeitä yhteisöllisiä tekijöitä. Yhteiskunnallisista tekijöistä merkityksellisenä pidettiin vaikuttamista. Opettajan rooli esiintyi sosiaalisessa mediassa tilannesidonnaisena tekijänä, ja roolin taakse piiloutuminen koettiin helpoksi.

Tiia Schutskoff

Lapin Yliopisto.

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Luokanopettajan ammatillinen identiteetti ja sosiaalinen media – ”Haluan voida olla yksi turvallinen aikuinen somessa lisää ja tuoda samalla nykyistä koulumaailmaa muidenkin näkyville”.

Lähteet:

Day, Christopher & Kington, Alison 2008. Identity, well-being and effectiveness. The emotional contexts of teaching. Julkaisussa Pedagogy Culture and Society · March 2008.

Kumpula, Marjo 2013. Ammatti-identiteetin muovautuvuus ja työntekijöiden käyttämät selviytymisstrategiat vakuutusalalla. Teoksessa Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 11 (1) – 2013.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020. Seuratut yhteisöpalvelut 2020, %-osuus väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus Saatavilla: https://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tau_025_fi.html. Luettu 27.7.2022.