Siirry pääsisältöön

Oppilaiden tavoiteorientaatiot ja niiden havainnointi oppitunnilla

Koululaisten oppimistulokset ja oppimistulosten lasku ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Selvityksessään Ukkola ja Metsämuuronen (2023) toteavat oppilaiden oppimistulosten laskeneen. Erityisen huolestuttavia ovat oppilaiden kasvavat erot oppimisessa. Oppimiserot alkavat kasvaa heti ensimmäisen luokan alussa. (Ukkola & Metsämuuronen 2023, 134–136.) Jo ensimmäisen luokan alussa oppilaille on myös muodostunut positiivisesti, negatiivisesti tai jollain muulla tavalla painottuneita motivationaalisia taipumuksia (Viljaranta, Aunola & Hirvonen 2016, 369–370). Pro gradu -tutkielmassani tutkin oppilaiden tavoiteorientaatioita. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin motivaatiota ja tavoiteorientaatioita sekä motivaation muodostumista koulukontekstissa. Tavoiteorientaatio kuvaa yksilön toimintaa ohjaavia motivaationaalisia taipumuksia ja pyrkii kuvaamaan yksilön motivaation laatua ja suuntaa. (Tuominen, Pulkka, Tapola & Niemivirta 2017, 82.) Oppilaiden tavoiteorientaatioiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta opettajat voivat tukea jokaista oppilasta heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tutkimukseni oli laadullinen tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tutkimuksen kohdetta tapauksen tai tapauksien kautta. Tutkimukseni kohteena olivat tavoiteorientaatiot ja tapauksina tapausoppilaat. Tässä tutkimuksessa jaoteltiin oppilaita erilaisiin tavoiteorientaatioprofiileihin sen perusteella, millaisia tavoiteorientaatioita kukin oppilas ilmensi. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni kohdentui siihen, millaisia tavoiteorientaatioprofiileja tutkittavan oppilasryhmän oppilailta löytyi. Toisella kysymyksellä tutkin, millä tavalla oppilaan tavoiteorientaatioprofiili ilmeni oppilaan toiminnassa oppituntien aikana.

Tutkimukseen osallistui eräs suomalainen kuudesluokka. Luokassa oli yhteensä 20 oppilaista. Luokka oli niin sanottu tavallinen luokka, johon ei ollut erityisesti valikoitu oppilaita vaikkapa musiikki- tai liikuntapainotuksen perusteella. Tapaustutkimukselle on tyypillistä, että hyödynnetään useita erilaisia aineistoja. Tässä tapaustutkimuksessa hyödynnettiin aineistonkeruumenetelminä kyselylomaketta ja havainnointia. Aineistonkeruu suoritettiin siis kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisen vaiheessa aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Luokan kaikki oppilaat vastasivat kyselylomakkeen väittämiin, joiden avulla selvitettiin oppilaiden erilaisia tavoiteorientaatioita. Tutkitun luokan oppilaat sijoittuivat neljään erilaiseen tavoiteorientaatioprofiiliin: oppimissuuntautunut, menestyssuuntautunut, sitoutumaton ja välttämissuuntautunut. Jokaisesta neljästä profiilista valitsin sattumanvaraisesti yhden tapausoppilaan. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa havainnoin neljän tapausoppilaan toimintaa oppituntien aikana.

Tutkittavan luokan oppilaat voitiin jakaa neljään erilaiseen tavoiteorientaatioprofiiliin. Havainnoinnin perusteella tavoiteorientaatioiltaan erilaiset tapausoppilaat toimivat oppitunneilla eri tavoin. Oppimissuuntautuneella ja menestyssuuntautuneella tapausoppilaalla oli paljon yhtäläisyyksiä toiminnassaan. Tutkimukseni perusteella keskeisiä työskentelyn piirteitä olivat aktiivisuuden osoittaminen, hyvä keskittymiskyky, pitkäjänteinen työskentely ja omatoimisuus. Myös sitoutumattoman ja välttämissuuntautuneen tapausoppilaan toiminnassa oli samankaltaisuutta. Sitoutumattoman ja välttämissuuntautuneen tapausoppilaan keskeisinä työskentelyn piirteinä tutkimuksessani näyttäytyivät passiivisuus, keskittymisen hetkittäinen herpaantuminen ja lyhytjänteinen työskentely.

Opettajan oppitunneilla tekemillä ratkaisuilla ja sanavalinnoilla on merkitystä sille, miten eri oppilaat tulkitsevat opettajan viestejä (Tuominen ym. 2017, 92). Oppilaiden tavoiteorientaatioita ymmärtämällä ja tunnistamalla opettajien on mahdollista suunnata jokaiselle oppilaalle juuri heidän tarvitsemaansa apua ja tukea. Oikeanlaisella tuella opettajan on mahdollista tukea ja edistää oppilaiden motivaatiota ja viihtymistä oppitunneilla ja koulussa. Tällä tavoin myös edistetään oppilaiden oppimista ja yleistä hyvinvointia.


Akseli Haltia

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee luokanopettajan koulutusohjelmassa kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ”OPPILAIDEN TAVOITEORIENTAATIOT JA NIIDEN HAVAINNOINTI OPPITUNNILLA” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


Lähteet:

Tuominen, H., Pulkka, A-T., Tapola, A. & Niemivirta, M. 2017. Tavoiteorientaatiot, oppiminen ja hyvinvointi. Teoksessa K. Salmela-Aro & J-E. Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa: motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. 80–98.

Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. 2023. Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Julkaisut 1:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Viljaranta, J., Aunola, K. & Hirvonen, R. 2016. Motivation and academic performance among first-graders: A person-oriented approach. Learning and Individual Differences, 49, 366-372.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...