Oppilaiden tavoiteorientaatiot ja niiden havainnointi oppitunnilla

Koululaisten oppimistulokset ja oppimistulosten lasku ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Selvityksessään Ukkola ja Metsämuuronen (2023) toteavat oppilaiden oppimistulosten laskeneen. Erityisen huolestuttavia ovat oppilaiden kasvavat erot oppimisessa. Oppimiserot alkavat kasvaa heti ensimmäisen luokan alussa. (Ukkola & Metsämuuronen 2023, 134–136.) Jo ensimmäisen luokan alussa oppilaille on myös muodostunut positiivisesti, negatiivisesti tai jollain muulla tavalla painottuneita motivationaalisia taipumuksia (Viljaranta, Aunola & Hirvonen 2016, 369–370). Pro gradu -tutkielmassani tutkin oppilaiden tavoiteorientaatioita. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin motivaatiota ja tavoiteorientaatioita sekä motivaation muodostumista koulukontekstissa. Tavoiteorientaatio kuvaa yksilön toimintaa ohjaavia motivaationaalisia taipumuksia ja pyrkii kuvaamaan yksilön motivaation laatua ja suuntaa. (Tuominen, Pulkka, Tapola & Niemivirta 2017, 82.) Oppilaiden tavoiteorientaatioiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta opettajat voivat tukea jokaista oppilasta heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tutkimukseni oli laadullinen tapaustutkimus. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tutkimuksen kohdetta tapauksen tai tapauksien kautta. Tutkimukseni kohteena olivat tavoiteorientaatiot ja tapauksina tapausoppilaat. Tässä tutkimuksessa jaoteltiin oppilaita erilaisiin tavoiteorientaatioprofiileihin sen perusteella, millaisia tavoiteorientaatioita kukin oppilas ilmensi. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni kohdentui siihen, millaisia tavoiteorientaatioprofiileja tutkittavan oppilasryhmän oppilailta löytyi. Toisella kysymyksellä tutkin, millä tavalla oppilaan tavoiteorientaatioprofiili ilmeni oppilaan toiminnassa oppituntien aikana.

Tutkimukseen osallistui eräs suomalainen kuudesluokka. Luokassa oli yhteensä 20 oppilaista. Luokka oli niin sanottu tavallinen luokka, johon ei ollut erityisesti valikoitu oppilaita vaikkapa musiikki- tai liikuntapainotuksen perusteella. Tapaustutkimukselle on tyypillistä, että hyödynnetään useita erilaisia aineistoja. Tässä tapaustutkimuksessa hyödynnettiin aineistonkeruumenetelminä kyselylomaketta ja havainnointia. Aineistonkeruu suoritettiin siis kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisen vaiheessa aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Luokan kaikki oppilaat vastasivat kyselylomakkeen väittämiin, joiden avulla selvitettiin oppilaiden erilaisia tavoiteorientaatioita. Tutkitun luokan oppilaat sijoittuivat neljään erilaiseen tavoiteorientaatioprofiiliin: oppimissuuntautunut, menestyssuuntautunut, sitoutumaton ja välttämissuuntautunut. Jokaisesta neljästä profiilista valitsin sattumanvaraisesti yhden tapausoppilaan. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa havainnoin neljän tapausoppilaan toimintaa oppituntien aikana.

Tutkittavan luokan oppilaat voitiin jakaa neljään erilaiseen tavoiteorientaatioprofiiliin. Havainnoinnin perusteella tavoiteorientaatioiltaan erilaiset tapausoppilaat toimivat oppitunneilla eri tavoin. Oppimissuuntautuneella ja menestyssuuntautuneella tapausoppilaalla oli paljon yhtäläisyyksiä toiminnassaan. Tutkimukseni perusteella keskeisiä työskentelyn piirteitä olivat aktiivisuuden osoittaminen, hyvä keskittymiskyky, pitkäjänteinen työskentely ja omatoimisuus. Myös sitoutumattoman ja välttämissuuntautuneen tapausoppilaan toiminnassa oli samankaltaisuutta. Sitoutumattoman ja välttämissuuntautuneen tapausoppilaan keskeisinä työskentelyn piirteinä tutkimuksessani näyttäytyivät passiivisuus, keskittymisen hetkittäinen herpaantuminen ja lyhytjänteinen työskentely.

Opettajan oppitunneilla tekemillä ratkaisuilla ja sanavalinnoilla on merkitystä sille, miten eri oppilaat tulkitsevat opettajan viestejä (Tuominen ym. 2017, 92). Oppilaiden tavoiteorientaatioita ymmärtämällä ja tunnistamalla opettajien on mahdollista suunnata jokaiselle oppilaalle juuri heidän tarvitsemaansa apua ja tukea. Oikeanlaisella tuella opettajan on mahdollista tukea ja edistää oppilaiden motivaatiota ja viihtymistä oppitunneilla ja koulussa. Tällä tavoin myös edistetään oppilaiden oppimista ja yleistä hyvinvointia.

Akseli Haltia

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee luokanopettajan koulutusohjelmassa kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ”OPPILAIDEN TAVOITEORIENTAATIOT JA NIIDEN HAVAINNOINTI OPPITUNNILLA” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.

Lähteet:

Tuominen, H., Pulkka, A-T., Tapola, A. & Niemivirta, M. 2017. Tavoiteorientaatiot, oppiminen ja hyvinvointi. Teoksessa K. Salmela-Aro & J-E. Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa: motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. 80–98.

Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. 2023. Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Julkaisut 1:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Viljaranta, J., Aunola, K. & Hirvonen, R. 2016. Motivation and academic performance among first-graders: A person-oriented approach. Learning and Individual Differences, 49, 366-372.