Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30).
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevät esiopettajat Raahessa ja Kalajoella. Kohderajaus johtui omasta taustastani, sillä työskentelen päiväkodin johtajana Kalajoella ja olen työssäni huomannut opettajien kokemia haasteita muunkielisten lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta voitaisiin kehittää kohdealueen esiopetusta monikulttuurisuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselyn avulla, joka toimitettiin keväällä 2021 Kalajoella ja Raahessa kaikille kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskenteleville esiopettajille. Kohdejoukkoon kuului viisitoista esiopettajaa, joista seitsemän vastasi kyselyyn. Kysely tuotti aineistoa monipuolisesti, mutta aineistosta nousseet teemat jäivät osin pintapuolisiksi. Tästä syystä täydensin aineistoa kahdella teemahaastattelulla, joissa kaksi lomakekyselyyn vastannutta opettajaa kertoi kokemuksistaan kyselyä laajemmin. Analysoidessani aineistoa, opettajien kokemuksista nousi esiin neljä eri pääteemaa, joita lähdin käsittelemään tutkimuksessani. Nämä teemat olivat kielen merkitys, kulttuurinen konteksti, opettajien kokema tuen tarve ja resurssit sekä opettajuus. Teemoja käsiteltiin niin opetuksen, huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kuin oman opettajuuden ja sen kehittymisen kautta.
Yhteisen kielen merkitys korostui tutkimuksen aineistossa. Tämä näkyi vastauksissa niin oppimistilanteissa, opetuksessa käytetyssä materiaalissa kuin huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Esiopettajat kokivat yleisesti työmääränsä lisääntyvän, kun yhteinen kieli heidän ja oppilaan välillä puuttui tai oppilaan suomen kielen taito oli puutteellinen. Opettajat joutuivat itse tuottamaan muunkielisille oppilaille paljon materiaalia, koska valmista materiaalia ei ollut saatavilla tai materiaali ei ollut juuri kyseiselle oppilaalle sopivaa. Oman lisänsä työhön toi huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, jossa kielelliset haasteet toivat välillä opettajien työhön myös iloisia sattumia. Opettajilla oli jo paljon keinoja käytössä kielellisiin haasteisiin ja suomen kielen opettamiseen. Monia näistä opetusmenetelmistä ja materiaaleista opettajat olivat käyttäneet aiemmin suomenkielisillä lapsilla, joilla oli kielellistä tuen tarvetta.
Tutkimukseen osallistuneet esiopettajat pohtivat vastauksissaan kulttuurien moninaisuuden näkymistä heidän omassa työssään ja tavassaan opettaa. Kulttuurien moninaisuus oli myös asia, johon kohderyhmän opettajat toivoivat saavansa lisää koulutusta ja tukea. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työnantajan tarjoamaa koulutusta on tärkeä kehittää ja suunnitella monikulttuurisuuden näkökulmasta. Monikulttuurisuus tulisi nähdä rikkautena opetus- ja kasvatustyössä.
Hannamari Löf-Pentinpuro
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Varhaiskasvatuksen esiopettajien kokemuksia muunkielisten esioppilaiden opettamisesta Kalajoella ja Raahessa”.
Lähteet:
Byker, Erik Jon & Marquardt, Sheila K. 2016. Using Critical Cosmopolitanism to Globally Situate Multicultural Education in Teacher Preparation Courses. Journal of social studies education research, 7 (2), 30-50.
Tilastokeskus 2023. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat (verkkojulkaisu). Viitattu: 21.5.2023. Saantitapa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Kommentit
Lähetä kommentti