Koulussa tapahtuva väkivalta on puhuttanut mediassa ja sitä on tutkittu viime vuosina runsaasti. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n teettämissä työolobarometreissa oppilaan aiheuttamat väkivaltakokemukset ovat olleet viime vuosina kasvussa (Golnick & Ilves 2021, 22). Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan käyttämistä, joka tarkoittaa laiminlyöntiä, itsemurhaa, fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa (WHO 2002, 5). Väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, eikä niihin vaikuttaminen ole aina yksinkertaista. Väkivaltatilanteiden hallintaan ja jälkipuintiin voidaan kuitenkin vaikuttaa koulun organisaation sisällä.
Pro gradu -tutkielmassani selvitin, millaisia kokemuksia alakoulun henkilöstöllä on oppilaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Väkivaltaisen tilanteen hallintaan ja jälkipuintiin liittyy monenlaisia tekijöitä, ja tutkin myös niitä tutkielmassani. Nämä tekijät voivat vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Jokaisen väkivaltatilanteen ilmeneminen tulisi aloittaa riskien arvioinnin toteuttamisen koulun sisällä, mikä tarkoittaa turvallisuuden kehittämistä erilaisten toimenpiteiden avulla (Kyllönen & Rickman 2011, 58-59). Väkivaltatilanteiden kokonaisvaltainen käsittely auttaa siis hallitsemaan tilanteita jatkossa paremmin.
Tutkimukseeni osallistui 13 alakoulun henkilöstöön kuuluvaa työntekijää: rehtori, neljä koulunkäynninohjaajaa, viisi erityisluokanopettajaa ja kolme opettajaa. Keräsin aineiston Lapin maakunnan alueelta, mutta aiheen sensitiivisyyden vuoksi pidän osallistujat muilta osin anonyymeinä. Keräsin aineiston teemahaastattelulla. Tutkimus on laadullinen ja käytin fenomenografista tutkimusotetta.
Tulosten mukaan fyysisen väkivallan laatu oli erityisluokanopettajilla ja koulunkäynninohjaajilla monipuolisempaa kuin muulla henkilöstöllä. Tuloksissa erityisen huolestuttavaa oli teräaseen hallussapito alakouluikäisellä. Henkinen väkivalta koettiin laadultaan erilaisempana kuin fyysinen, sillä henkilöstöllä oli erilaisia käsityksiä sen määrittelyssä. Kaikista kokemuksista huolimatta tilanteisiin suhtauduttiin useimmiten ymmärtäväisesti.
Väkivaltatilanteiden hallinnassa koettiin erityisesti turvallisuus todella tärkeäksi tekijäksi. Henkilöstö koki tärkeäksi turvata ensin muut, sitten vasta itsensä. Tämä onkin yhtenäinen linjaus perusopetuslain kanssa, jonka mukaan oppilailla on taattava turvallinen oppimisympäristö (Perusopetuslaki 628/1998, 29 §). Itsensä suojaamista oli kuitenkin harjoiteltu paljon erilaisissa koulutuksissa, joita oli järjestetty koulun toimesta. Näillä koulutuksilla ei kuitenkaan aina koettu olevan suurempaa vaikutusta siihen, miten tilanteissa toimittiin. Tuloksista huomioitavaa on myös se, että suurin osa koulunkäynninohjaajista toivoi toimivallan lisäämistä. Tämä nähtiin helpottavan väkivaltatilanteissa toimimista, mutta myös oman oikeusturvan parantamista. Toisaalta toimivallan puuttuminen koettiin myös helpottavan omaa työkuormittavuutta.
Jälkipuintiin liittyvissä tekijöissä tuen saaminen koettiin suurimmaksi osaksi olevan heikkoa. Se kuitenkin nähtiin tarpeellisena, eikä tarpeellisuuteen vaikuttanut henkilön työkokemus. Tuki koettiin joka tapauksessa tärkeäksi. Huolestuttavaa oli myös uhka- ja vaaratilannelomakkeisiin suhtautuminen: niitä täytettiin kyllä, mutta niiden tuomaa hyötyä ei aina tiedostettu. Onko siis työpaikalla käyty riittävästi läpi näiden lomakkeiden merkitystä? Nämä lomakkeet ovat osa riskien arvioinnin kartoittamista, joilla kehitetään henkilöturvallisuutta (Kyllönen & Rickman 2011, 58-60).
Tulokset viittaavat siihen, että työpaikoilla olisi syytä tarkastella turvallisuuden kehittämistä ja henkilöstön tietoisuuden lisäämistä erityisesti riskien arvioinnista. Lisäksi tuen saamista ja sen merkitystä tulisi ehdottomasti lisätä työyhteisössä. Myös lasten näkökulmaa väkivaltatilanteissa olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa. Esimerkiksi rajaamistilanteet näyttäytyvät lapselle eri tavalla kuin aikuiselle. Heidän näkökulmansa voisi lisätä hallintaan liittyvien tekijöiden ymmärtämistä paremmin.
Marika Kunnari
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Se lapsi on kultainen ja se on tässä ympäristössä vaan tämmöinen” Fenomenografinen tutkimus alakoulun henkilöstön kokemuksista oppilaan väkivaltakäyttäytymisestä
Lähteet:
Golnick, T. & Ilves, V. 2021. Opetusalan työolobarometri 2021. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Saatavilla www-muodossa: https://www.oaj.fi/contentassets/14b569b3740b404f99026bc901ec75c7/oaj_opetusalan_t yoolobarometri_2021.pdf
Kyllönen, T. & Rickman, A. 2011. Henkilöturvallisuus koulussa. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Perusopetuslaki 1998.628/ 21.8.1998
World Health Organization 2002. World report on violence and health. Switzerland: WHO. Saatavilla www-muodossa: https://apps.who.int/iris/bitstream/han- dle/10665/42495/9241545615_eng.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti