Siirry pääsisältöön

Kuudesluokkalaisten unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys

Unesta ja älylaitteista on tullut viime vuosien aikana globaalisti yksi tärkeä keskustelunaihe. Älylaitteita on ollut maailmassa jo kauan, mutta viime vuosikymmeninä varsinkin älypuhelimien suosion kasvu on muuttanut tapaa, joilla iltaisin älylaitetta käytetään. Nuorten keskuudessa suosituksi tavaksi 2020–luvulla on tullut älylaitteiden käyttäminen ennen nukkumaanmenoa. Älylaitteen pienen koon vuoksi se on helppo ottaa mukaan sänkyyn ja sen kanssa nukkuminen on uusi normaali. Sosiaalinen media ja internet ovat tehneet älylaitteiden sisällöstä interaktiivista sekä sosiaalisesti merkityksellistä. (Sandman, 2020.) Tutkimukset ovat osoittaneet älylaitteiden käytön olevan yhteydessä unitottumuksiin (Wethington, Pan & Sherry, 2013). Univajeeseen ja unettomuuteen on kotimaisesti sekä kansainvälisesti etsitty syitä älylaitteiden käytöstä. On esitetty, että älylaitteet saattavat vaikuttaa negatiivisesti uneen kolmella tavalla: Älylaitteiden käyttöä voi olla haastava lopettaa illalla ennen nukkumaanmenoa, jolloin se saattaa viedä aikaa nukahtamiselta. Älylaitteista välittyvä kirkas valo voi siirtää vuorokausirytmiä myöhäisemmäksi ja hankaloittaa nukahtamista. Lisäksi älylaitteiden sisältö voi nostattaa yksilön vireystilaa ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti nukahtamiseen. (Sandman, 2020.) 

Pro gradu –tutkielmassani tutkin kuudesluokkalaisten oppilaiden unitottumusten ja älylaitteiden käytön välistä yhteyttä. Aihetta on tutkittu vuosien varrella vähän, sillä älylaitteiden yleistyminen on varsin uusi ilmiö (Kosola, Moisala & Ruokoniemi, 2019, 16). Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivat teoriat unesta ja älylaitteista sekä niiden välisestä yhteydestä. Nostan esille esimerkiksi vireystilan, teknostressin ja sinivalon. Tutkimustani ohjasi kaksi tutkimuskysymystä: 1.Minkälaisia ovat kuudesluokkalaisten unitottumukset ja älylaitteiden käyttötottumukset? 2.Minkälainen yhteys on kuudesluokkalaisten unitottumuksilla ja älylaitteiden käytöllä?  Tutkin oppilaiden älylaitteiden käyttötottumuksia ja unitottumuksia seuraavista näkökulmista: älylaitteiden käyttö sängyssä ennen nukkumaanmenoa, älylaitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa, älylaitteiden käyttötarkoitus, nukkumaanmenoaika arkisin ja viikonloppuisin, herääminen arkisin ja viikonloppuisin, oppilaan mielipide älylaitteiden käytöstä ennen nukkumaanmenoa, oppilaan arvio omasta toiminnasta älylaitteen suhteen ennen nukkumaanmenoa, älylaitteen käyttö kesken yöunen, oppilaan mielipide älylaitteista ja unesta sekä älylaitteen käytön seuraukset. Tutkimuskysymyksiin sain vastauksia kyselyllä, jonka vastaukset analysoin SPSS –ohjelmaa käyttäen. 

Tutkimukseni oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, tarkemmin määriteltynä määrällinen kyselytutkimus. Tutkimusaineiston hankin kyselylomakkeella, joka koostui 12 erilaisesta kysymyksestä. Kyselytutkimukseen osallistui 55 oppilasta, jotka olivat 12–13-vuotiaita. Oppilaat valikoituivat sattumanvaraisesti Vantaan kaupungin peruskoulusta. Tulokset esitin taulukoiden ja erilaisten kuvioiden avulla. 

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurin osa vastaajista käytti älylaitetta ennen nukkumaanmenoa ja suosituin älylaite oli puhelin, jota käytettiin. Puhelinta käytettiin kavereille juttelemiseen sekä internetissä surffaamiseen. Älylaitetta käytettiin vähiten podcastien kuuntelemiseen, lukemiseen ja tietokoneella pelaamiseen. 

Oppilaista suurin osa oli sitä mieltä, että älylaite auttaa rentoutumaan ennen nukkumaanmenoa sekä helpottaa pääsemään uneen. Kuudesluokkalasten oppilaiden mielestä älylaitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa ei heikennä unta tai vaikeuta unen saantia. Oppilaiden keskuudessa ei myöskään esiintynyt heräilyä kesken yöunen. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista laittoi älylaitteen pois oma-aloitteellisesti ennen nukkumaanmenoa eikä koe, että älylaitteen pois laittaminen olisi vaikeaa. Oppilaat kokevat hyvin vähän negatiivisia tunteita ja seurauksia älylaitteen käytön seurauksena ennen nukkumaanmenoa. Voidaan todeta, että kuudesluokkalaisten oppilaiden unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys havaittiin tutkimuksessa positiiviseksi. 


Sini Suntio 

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajan koulutusohjelmassa. Blogiteksti on “Kuudesluokkalaisten unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys” -nimiseen pro gradu –tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. 


Lähteet:

Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoiin. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

Sandman, N. Älylaitteet ja nukkuminen. Psykologilehti. Julkaistu 7.7.2020. Verkossa: https://psykologilehti.fi/alylaitteet-ja-nukkuminen

Wethington, H., Pan, L., & Sherry, B. 2013 The association of screen time, television in the bedroom, and obesity among school-aged youth: 2007 national survey pf childrens health. Vol 67, issue: 1. https://onlinelibrary-wileycom.ezproxy.ulapland.fi/doi/pdf/10.1111/josh.12067 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...