Kuudesluokkalaisten unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys

Unesta ja älylaitteista on tullut viime vuosien aikana globaalisti yksi tärkeä keskustelunaihe. Älylaitteita on ollut maailmassa jo kauan, mutta viime vuosikymmeninä varsinkin älypuhelimien suosion kasvu on muuttanut tapaa, joilla iltaisin älylaitetta käytetään. Nuorten keskuudessa suosituksi tavaksi 2020–luvulla on tullut älylaitteiden käyttäminen ennen nukkumaanmenoa. Älylaitteen pienen koon vuoksi se on helppo ottaa mukaan sänkyyn ja sen kanssa nukkuminen on uusi normaali. Sosiaalinen media ja internet ovat tehneet älylaitteiden sisällöstä interaktiivista sekä sosiaalisesti merkityksellistä. (Sandman, 2020.) Tutkimukset ovat osoittaneet älylaitteiden käytön olevan yhteydessä unitottumuksiin (Wethington, Pan & Sherry, 2013). Univajeeseen ja unettomuuteen on kotimaisesti sekä kansainvälisesti etsitty syitä älylaitteiden käytöstä. On esitetty, että älylaitteet saattavat vaikuttaa negatiivisesti uneen kolmella tavalla: Älylaitteiden käyttöä voi olla haastava lopettaa illalla ennen nukkumaanmenoa, jolloin se saattaa viedä aikaa nukahtamiselta. Älylaitteista välittyvä kirkas valo voi siirtää vuorokausirytmiä myöhäisemmäksi ja hankaloittaa nukahtamista. Lisäksi älylaitteiden sisältö voi nostattaa yksilön vireystilaa ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti nukahtamiseen. (Sandman, 2020.) 

Pro gradu –tutkielmassani tutkin kuudesluokkalaisten oppilaiden unitottumusten ja älylaitteiden käytön välistä yhteyttä. Aihetta on tutkittu vuosien varrella vähän, sillä älylaitteiden yleistyminen on varsin uusi ilmiö (Kosola, Moisala & Ruokoniemi, 2019, 16). Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimivat teoriat unesta ja älylaitteista sekä niiden välisestä yhteydestä. Nostan esille esimerkiksi vireystilan, teknostressin ja sinivalon. Tutkimustani ohjasi kaksi tutkimuskysymystä: 1.Minkälaisia ovat kuudesluokkalaisten unitottumukset ja älylaitteiden käyttötottumukset? 2.Minkälainen yhteys on kuudesluokkalaisten unitottumuksilla ja älylaitteiden käytöllä?  Tutkin oppilaiden älylaitteiden käyttötottumuksia ja unitottumuksia seuraavista näkökulmista: älylaitteiden käyttö sängyssä ennen nukkumaanmenoa, älylaitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa, älylaitteiden käyttötarkoitus, nukkumaanmenoaika arkisin ja viikonloppuisin, herääminen arkisin ja viikonloppuisin, oppilaan mielipide älylaitteiden käytöstä ennen nukkumaanmenoa, oppilaan arvio omasta toiminnasta älylaitteen suhteen ennen nukkumaanmenoa, älylaitteen käyttö kesken yöunen, oppilaan mielipide älylaitteista ja unesta sekä älylaitteen käytön seuraukset. Tutkimuskysymyksiin sain vastauksia kyselyllä, jonka vastaukset analysoin SPSS –ohjelmaa käyttäen. 

Tutkimukseni oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, tarkemmin määriteltynä määrällinen kyselytutkimus. Tutkimusaineiston hankin kyselylomakkeella, joka koostui 12 erilaisesta kysymyksestä. Kyselytutkimukseen osallistui 55 oppilasta, jotka olivat 12–13-vuotiaita. Oppilaat valikoituivat sattumanvaraisesti Vantaan kaupungin peruskoulusta. Tulokset esitin taulukoiden ja erilaisten kuvioiden avulla. 

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurin osa vastaajista käytti älylaitetta ennen nukkumaanmenoa ja suosituin älylaite oli puhelin, jota käytettiin. Puhelinta käytettiin kavereille juttelemiseen sekä internetissä surffaamiseen. Älylaitetta käytettiin vähiten podcastien kuuntelemiseen, lukemiseen ja tietokoneella pelaamiseen. 

Oppilaista suurin osa oli sitä mieltä, että älylaite auttaa rentoutumaan ennen nukkumaanmenoa sekä helpottaa pääsemään uneen. Kuudesluokkalasten oppilaiden mielestä älylaitteiden käyttö ennen nukkumaanmenoa ei heikennä unta tai vaikeuta unen saantia. Oppilaiden keskuudessa ei myöskään esiintynyt heräilyä kesken yöunen. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista laittoi älylaitteen pois oma-aloitteellisesti ennen nukkumaanmenoa eikä koe, että älylaitteen pois laittaminen olisi vaikeaa. Oppilaat kokevat hyvin vähän negatiivisia tunteita ja seurauksia älylaitteen käytön seurauksena ennen nukkumaanmenoa. Voidaan todeta, että kuudesluokkalaisten oppilaiden unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys havaittiin tutkimuksessa positiiviseksi. 

Sini Suntio 

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajan koulutusohjelmassa. Blogiteksti on “Kuudesluokkalaisten unitottumusten ja älylaitteiden käytön välinen yhteys” -nimiseen pro gradu –tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. 

Lähteet:

Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoiin. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

Sandman, N. Älylaitteet ja nukkuminen. Psykologilehti. Julkaistu 7.7.2020. Verkossa: https://psykologilehti.fi/alylaitteet-ja-nukkuminen

Wethington, H., Pan, L., & Sherry, B. 2013 The association of screen time, television in the bedroom, and obesity among school-aged youth: 2007 national survey pf childrens health. Vol 67, issue: 1. https://onlinelibrary-wileycom.ezproxy.ulapland.fi/doi/pdf/10.1111/josh.12067