Fyysisen aktiivisuuden moninaiset hyödyt opiskeluhyvinvoinnin tukena

Viime vuosina korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on ollut kasvavan huolen kohteena sekä mediassa että julkisissa keskusteluissa. Huolta ovat kasvattaneet esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021) tulokset, joiden mukaan psyykkinen kuormitus ja opiskelu-uupumus ovat viime vuosina lisääntyneet opiskelijaväestössä entisestään. Opiskelijat ovat joutuneet kokemaan monenlaisia muutoksia: pandemia-aalto pakotti niin korkeakoulun henkilökunnan kuin opiskelijatkin sopeutumaan hyvin nopeasti täysin uudenlaiseen opiskelumalliin, jonka myötä etäopiskelu on yleistynyt merkittävästi. Lisäksi opiskelijat väistämättäkin istuvat paljon, sillä valtaosa opiskelumenetelmistä on esimerkiksi tenttiin lukemista tai tietokoneen ääressä esseen kirjoittamista. Koska suomalaiset viettävät paljon aikaa istuen, tutkimuksissa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, kuinka hyvin liikkumisen suositukset saavutetaan.

 

Tutkimme pro gradu -tutkielmassamme korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista hyvinvointiin. Tutkielmassamme huomioimme sekä liikunnan että fyysisen aktiivisuuden. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa mitä tahansa kehon liikettä, joka vaatii lihastyötä ja kuluttaa energiaa. Se voi vaihdella intensiteetiltään ja kestoltaan. Hyötyliikunta, kuten työmatkapyöräily, lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi. Myös esimerkiksi imurointi ja metsässä kävely on kevyttä fyysistä aktiivisuutta. (World´s Health Organization, 2022.) Liikunta puolestaan määritellään suunnitelmalliseksi ja säännölliseksi fyysisen aktiivisuuden muodoksi, jonka tarkoituksena on yleensä kunnon tai terveyden edistäminen tai säilyttäminen (Fogelhom 2011, 27). Riittävä liikunta ja fyysinen aktiivisuus tukevat monipuolisesti sekä terveyttä että hyvinvointia. Ne voivat pienentää riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin ja toimia suojaavana tekijänä myös mielenterveyden haasteita vastaan. Fyysisen aktiivisuuden on lisäksi havaittu kohentavan yleistä hyvinvointia ja edistävän vireystilan säilymistä päivän aikana. Tutkielmamme tavoitteena oli syventää ymmärrystä opiskelijoiden kokemasta kuormituksesta sekä täydentää aiemmin tutkittua tilastollista tietoa laadullisesti tuotetulla aineistolla. Tutkimuksemme aineisto muodostui yhdeksän korkeakouluopiskelijan haastattelusta.

 

Haastatteluista kävi ilmi vahva myönteinen yhteys liikkumisen ja koetun hyvinvoinnin välillä. Liikunta ei ollut vain fyysistä suorittamista tai terveysvalistuksen mukainen velvollisuus, vaan se näyttäytyi myös tärkeänä voimavarana. Erityisesti ulkoilu auttoi jäsentämään opiskeluun liittyviä ajatuksia ja paransi keskittymistä. Fyysinen aktiivisuus tarjosi keinon hallita stressiä ja selkeyttää ajattelua erityisesti kuormittavissa tilanteissa. Jo pienet liikkumishetket koettiin hyödyllisiksi arjen aktiivisuuden lisäämisessä ja opiskelun tauottamisessa. Tärkeäksi koettiin myös löytää itselleen mieleinen tapa liikkua.

 

Yhteisesti opiskelijat toivat esiin, että fyysisen aktiivisuuden tulisi olla joustavaa, miellyttävää ja omaan elämäntilanteeseen sopivaa. Tärkeäksi koettiin tunnistaa, kuinka raskas liikunta tukee hyvinvointia parhaiten. Jos päivään tai viikkoon sisältyi runsaasti opiskeluun tai työhön liittyvää psyykkistä kuormitusta, kevyen ja matalasykkeisen liikunnan koettiin olevan parempi vaihtoehto kuin raskas fyysinen treeni. Yllättävää myös oli, että osa opiskelijoista koki tarvitsevansa arkeensa enemmän lepoa kuin aktiivisuutta, sillä arki näyttäytyi jo valmiiksi kiireiseltä. Pidimme tätä huomiota tärkeänä, sillä fyysiseen aktiivisuuteen liitetään usein ajatus siitä, että mitä enemmän liikutaan, sitä parempi.

 

Antti Isosomppi & Alisa Kaarninen

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Fyysisen aktiivisuuden rooli korkeakouluopiskelijoiden koetun hyvinvoinnin edistämisessä”.

 

Lähteet:

 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (2021). KOTT 2021 -tutkimuksen tuloksia. Haettu 26.2.2024 osoitteesta https://www.terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html#hyvinvointi

 

World Health Organization. (2022). Physical activity. Haettu 31.10.2023 osoitteesta www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity.

 

Fogelholm, M. (2011). Lihaksen energiantuotanto ja energia-aineenvaihdunta. Teoksessa Fogelholm, M., Vuori. I. & Vasankari, T. (toim.), Terveysliikunta. UKK-instituutti. Helsinki: Duodecim, 20–31.