Tekoälyn
yleistyminen alkaa näkymään nykyhetkessä kaikkialla yhteiskunnassamme koulut
mukaan lukien (Montenegro-Rueda ym. 2023). Opetuksen ja oppimisen kenttä käy
läpi murrosta, jossa teknologiset työkalut muuttavat opettajan roolia ja
oppilaan tapaa oppia. Lähdimme tekemään graduamme ajankohtaisesta aiheesta,
sillä halusimme ymmärtää millaisia näkemyksiä opettajilla, oppilailla ja
asiantuntijoilla on tekoälystä osana koulun arkea ja millä tavoin sen käyttöä
voitaisiin kehittää pedagogisesti perustelluksi ja eettisesti kestäväksi.
Toteutimme
tutkimuksemme laadullisena teemahaastatteluna ja haastatteluiden tuloksista
piirtyi kuva koulujen tekoälyn hyödyntämisen hajanaisuudesta, kun taas
oppilaiden keskuudessa tekoälyn käyttö näkyi olevan omaksuttu nopeasti. Yhteistä
sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa oli kuitenkin toimijan henkilökohtainen
mielenkiinto tekoälyä kohtaan, mikä toimi avaintekijänä sen hyödyntämisessä.
Haastateltavien vastaukset tarjosivat moniulotteisen katsauksen tekoälyn
käyttöön nykytilanteessa sekä näkemyksiin tekoälyn tulevaisuudesta opetuksen
tukena.
Tekoäly nähdään
työkaluna, joka voi tukea yksilöllistä oppimista, tarjota välitöntä palautetta
ja auttaa oppilaita muun muassa kielten oppimisessa, kirjoittamisessa ja
tiedonhaussa. Kolikon kääntöpuolelta löytyy huoli oppimisen pinnallistumisesta,
opiskelumotivaation laskusta ja opiskeluun liittyvien taitojen polarisoitumisesta.
Tekoäly voi vahvistaa niitä, joilla on jo hyvä osaamispohja, mutta jättää
heikommassa asemassa olevat ilman tarvittavaa tukea. Tämä vaatii opettajalta
entistä enemmän muuntautumista sekä roolin ottamista ohjaajana, oppimisen
suuntaajana ja kriittisen ajattelun kehittäjänä (OECD 2021, 51; von Garrel
& Mayer 2024, 5).
Opettajille tulisi
tarjota selkeitä suuntaviivoja ja jatkuvaa koulutusta tekoälyn pedagogiseen
hyödyntämiseen kehityksen kiihtyessä. Tekoälyn käyttö vaatii opettajalta sekä
teknologista että eettistä osaamista muun muassa arvioinnin tai yksityisyyden
näkökulmista. Vaikka osa opettajista näkee tekoälyn uhkana, toiset kokevat sen
olevan mahdollisuus keventää työkuormaa ja keskittyä entistä enemmän oppilaan
kohtaamiseen. Kun uusia ominaisuuksia ja päivityksiä julkaistaan nopealla
tahdilla, olisi käyttöönotossa tärkeää olla tukea saatavilla matalalla
kynnyksellä.
Tutkimuksemme
perusteella tekoälyn tarkoituksenmukainen käyttö vaatii teknisten ratkaisujen
lisäksi selkeitä koulutuspoliittisia linjauksia ja yhtenä esimerkkinä
tekoälylukutaidon kehittämistä. Tekoälyn voidaan todeta olevan ilmiö, joka on
jäämässä osaksi yhteiskuntaamme ja sitä kautta myös koulutuksen kenttää. Tämän
takia haluaisimme kannustaa tulevia opettajia ymmärtämään tekoälyn roolin ja
toimintaperiaatteet osana tulevaisuuden koulutusta ja kasvatustehtävää.
Opetushallituksen
(2025) keväällä julkaisemat kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä pyrkivät
tukemaan vastuullista, turvallista ja pedagogisesti tarkoituksenmukaista tekoälyn
hyödyntämistä eri koulutuksen tasoilla. Käytön suunnittelu pohjautuu laajasti
eettisyyden, tietosuojan ja oppijoiden oikeuksien turvaamiseen. (Opetushallitus
2025.) Tutkimuksemme perusteella nämä suositukset ovat erittäin tarpeellisia ja
tulivat hyvään aikaan ohjeistamaan tekoälyn käyttöä jo ennen opetussuunnitelman
uudistusta.
Tekoälyn
hyödyntämisessä opetuksessa ja oppimisessa on lukemattomia mahdollisuuksia, joista
kaikkia emme varmasti osaa vielä edes kuvitella. Mutta olemalla aktiivisia
keskustelussa ja kehitystyössä, pystymme vaikuttamaan siihen, millaista
tulevaisuuden koulutusta ja opetusta haluamme rakentaa teknologiaa
tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen, ei sitä sivuuttaen.
Teemu Kähärä &
Valte Vuorela, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden
tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma
Blogikirjoitus
perustuu Pro Gradu -tutkielmaan ” Opettajien, oppilaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä
tekoälystä opettamisessa ja oppimisessa”
Lähteet:
von
Garrel J., Mayer J., (2024). Which features of AI-based tools are important for
students? A choice-based conjoint analysis, Computers and Education: Artificial
Intelligence, Volume 7. https://doi.org/10.1016/j.caeai.2024.100311
Montenegro-Rueda, M.,
Fernández-Cerero, J., Fernández-Batanero, J. M., López-Meneses, E. (2023).
Impact of the Implementation of ChatGPT in Education: A Systematic Review.
Computers, 12, 153. https://doi.org/10.3390/computers12080153
OECD (2021), OECD Digital
Education Outlook (2021): Pushing the Frontiers with Artificial Intelligence,
Blockchain and Robots, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/589b283f-en
Opetushallitus,
2025. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/tekoalysuositukset-varhaiskasvatukseen-opetukseen-ja-koulutukseen-julkaistu
Kommentit
Lähetä kommentti