Psyykkiset oireet korkeakouluopiskelijoiden kokemana – käsityksiä psyykkisten oireiden ja korkeakouluopinnoista suoriutumisen välisestä yhteydestä

Korkeakouluopiskelijoiden kokemat masennus- ja ahdistuneisuusoireet sekä muut mielenterveysongelmat ovat olleet mediakeskusteluissa paljon esillä. Erityisen paljon aihe oli esillä vuonna 2021. Tällöin Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoilla ilmeni kuormittuneisuutta sekä psyykkisiä oireita suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Myös ahdistuksen ja masennuksen oireet ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisiä. (THL 2021.) Lisäksi tutkimukset osoittavat masennus- ja ahdistusoireilla olevan laaja-alaisia yhteyksiä elämän eri osa-alueisiin. Mielenterveyden ongelmat eivät selkeästi ole lähdössä mihinkään, ja niistä kärsiviä opiskelijoita on tärkeää tukea opinnoissa.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisia yhteyksiä psyykkisten oireiden ja korkeakouluopinnoista suoriutumisen välillä on. Tutkielmassani toin esille korkeakouluopiskelijoiden kokemia psyykkisiä oireita sekä sitä mitkä asiat heidän käsitystensä mukaan ovat niihin yhteydessä. Toin esille myös opiskelijoiden käsityksiä apukeinoista, jotka he kokivat auttamaan opinnoissa jaksamista ja niistä suoriutumista. Lisäksi toin esille myös psyykkisesti oireilevien korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä siitä, miten heitä voitaisiin tukea opinnoissa. Psyykkisillä oireilla tutkielmassani tarkoitetaan masennus- ja ahdistusoireita, joita päädyin tarkastelemaan niiden yleisyyden vuoksi. Päädyin aiheeseen sen ajankohtaisuuden vuoksi, sekä myös omien kokemusteni inspiroimana.

Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografisen tutkimuksen. Itse aineiston keräsin avoimen kyselyn kautta sosiaalisen median välityksellä. Ajattelin näin saavani mahdollisimman kattavan vastaajakannan ympäri Suomea. Koin kyselyn teettämisen parhaaksi aineistonkeruumenetelmäksi aiheen arkuuden vuoksi. Ajattelin, että anonyymisti kyselyyn kokemuksistaan ja käsityksistään kirjoittaminen voisi olla helpompaa tutkimushenkilöille, kun he pystyisivät valitsemaan itselleen sopivan ajan ja turvallisen ympäristön kyselyyn vastaamiseen. Sainkin vastauksia kyselyyni noin 30 kappaletta. Vastausten määrä vaihteli hieman kysymyskohtaisesti, mutta toivoin ja halusin, etteivät tutkimushenkilöt kokisi paineita vastata kaikkiin kysymyksiin. He saivat vastata siten, miten itse osasivat, kykenivät ja/tai halusivat. Kyselyyn sain hieman enemmän vastauksia yliopisto-opiskelijoilta.

Tutkielmani tulokset osoittavat, että psyykkisellä oireilulla on laaja-alaisia vaikutuksia myös korkeakouluopinnoista suoriutumiseen. Tutkimukseeni osallistuneet korkeakouluopiskelijat käsitysten mukaan psyykkinen oireilu oli yhteydessä opintojen vaikeutumiseen ja hidastumiseen ja suorituskyvyn heikkenemiseen. Opiskelijoilla oli myös käsityksiä siitä, että korkeakouluopinnoista suoriutumisella sekä psyykkisellä oireilulla oli vastavuoroisia yhteyksiä. Kun esimerkiksi opinnoissa ei pärjätty niin hyvin kuin opiskelija itse olisi halunnut tai opiskelutahti oli hidastunut, koettiin näiden yleisesti ottaen vaikuttavan psyykkiseen oireiluun pahentavasti sekä lisäävän stressiä ja ahdistusta. Väsymys ja nukkumiseen liittyvät ongelmat nousivat yleisimmiksi aineistossani esiin tulleiksi masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyviin oireisiin. Korkeakouluopiskelijoiden taloudelliset huolet käsitettiin myös olevan yhteydessä tutkimukseeni osallistuneiden korkeakouluopiskelijoiden psyykkiseen oireiluun, sillä niiden koettiin lisäävän stressiä, paineita suoriutua opinnoista opintotuen saamisen vuoksi sekä huolia tulevaisuudesta. Itsensä kuunteleminen ja tsemppaaminen oli yksi yleisimmin aineistossani esiin noussut apukeino. Tähän liittyi esimerkiksi oman jaksamisen mukaan tekeminen sekä erilaiset mantrat tai jopa itsensä pakottaminen opiskeluun ja tehtävien tekemiseen. Konkreettisista tukimuodoista eniten aineistossani nousi esille toiveet lisäajan mahdollisuudesta sekä mahdollisuudet sekä etä- että lähiopetukseen.

Toivon, että voin pro gradu -tutkielmani avulla osallistua laajempaan keskusteluun liittyen mielenterveyden ongelmiin ja niiden yhteyksiin kasvatuksen ja koulutuksen kenttään. Toivon myös, että voin tutkielmani avulla kiinnittää huomiota myös itse psyykkisistä oireista kärsivien opiskelijoiden itsensä ääneen ja heidän kokemuksiinsa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon koulutusta kehittäessä.

Janette Vallivaara

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Luokanopettaja kandidaatti- ja maisteriohjelma

 

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Tämä on rankkaa, mutta päivä kerrallaan.” Korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä psyykkisten oireiden yhteydestä opiskeluun.

Lähteet:

Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea – tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2021. Luettavissa osoitteessa: https://thl.fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta