Monilukutaito-käsite herättää haasteita, sillä angloamerikkalainen perinne korostaa monilukutaitoa erityisesti sen pedagogisen lähestymistavan kautta. Usein kirjallisuudessa monilukutaitoa tarkastellaan enemmän opetusmenetelmänä kuin oppimistuloksina tai -taitoina. Kuitenkin osa tutkijoista näkee monilukutaidon viestintätaitojen kokonaisuutena, kuten Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Palsa & Ruokamo 2015). Kansainvälinen monilukutaitomääritelmä sisältää multimodaalisuuden ja sosiaalisen monimuotoisuuden (Cope & Kalantzis 2015; Kupiainen ym. 2015). Suomalaisissa opetussuunnitelmissa painotetaan enemmän kulttuurista moninaisuutta (Palsa & Ruokamo 2015). Monilukutaito-käsitteen laajuus ja tulkinnanvaraisuus voivat aiheuttaa vaikeuksia opettajille sen ymmärtämisessä ja siinä, miten sitä tulisi edistää päivittäisessä opetustyössä. Toisaalta käsitteen laaja soveltamismahdollisuus voi olla myös vahvuus tarjoten opettajille joustavuutta sen käytössä erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa (Palsa 2016).
Pro Gradu -tutkielmassani tutkin, miten monilukutaito ilmenee lukion opetussuunnitelman 2019 perusteissa. Tutkielmassani lähestyin monilukutaitoa hermeneuttisen tieteenfilosofian näkökulmasta, tarkastellen sitä sosiaalisena ja kulttuurisena edellytyksenä tehokkaalle elämälle. Aineistonanalyysi ja tulkinta kattoivat laajasti koko opetussuunnitelma-asiakirjan, eikä rajoittunut vain monilukutaito-osioon.
Tutkielman tulokset osoittavat, että monilukutaito ilmenee monipuolisesti ja moniulotteisesti lukion opetussuunnitelmassa sekä tavoitteena että pedagogiikkana, osana laaja-alaisia osaamistavoitteita. Opiskelijoiden monilukutaitoa ohjataan edistämään siten, että se tukee osallisuutta, toimijuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllisyyttä, samalla kannustaen oppilaita toteuttamaan itseään. Tulokset tarjoavat opettajille ja koulutuksenjärjestäjille syvällisemmän käsityksen siitä, miten monilukutaitoa tulisi integroida paikallisiin opetussuunnitelmiin ja erilaisiin konteksteihin.
Monilukutaito nähdään opetussuunnitelmassa osallisuuden ja toimijuuden edellytyksenä, kun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, tasapainoisia ja sivistyneitä kansalaisia. Opetussuunnitelma korostaa oppilaiden roolia aktiivisina toimijoina, kun taas opettajan tehtävä kuvataan passiivisemmassa valossa. Osallisuus ja toimijuus nähdään olennaisina tekijöinä sekä oppimisessa että opetuksessa.
Monilukutaito näyttäytyy myös itsensä toteuttamisen mahdollistajana. Opetussuunnitelma ohjaa oppilaita arvioimaan tietoa kriittisesti ja analyyttisesti, valmistautumaan tulevaisuuteen sekä kasvamaan maailmankansalaisiksi. Oppilaat oppivat arvostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ymmärtävät demokratian ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen.
Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan myös monilukutaidon roolia yhteisöllisyyden edistäjänä ja oppilaiden kykynä toimia merkitysten ja ilmaisujen välittäjinä. Opetussuunnitelma liittää monilukutaidon opetusprosessit, oppimisprosessit ja sisällöt sosiaalisiin ja kulttuurillisiin yhteyksiin.
Lopuksi monilukutaito nähdään kriittisen ajattelun tukijana lukiossa. Oppiaineet kehittävät nuorten kykyä arvioida tietoa kriittisesti ja soveltaa näitä valmiuksiaan nykyajan mediayhteiskunnassa. Opetussuunnitelma korostaa nuorten oppimista ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian arvostamiseen edistäen samalla heidän kykyään toimia vastuullisesti ja perustellusti.
Essi Perämäki, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Mediakasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani, Millaisena monilukutaito ilmenee lukion opetussuunnitelman 2019 perusteissa.
Lähteet
Cope, B. & Kalantzis, M. 2015. The things you do to know: An introduction to the
pedagogy of multiliteracies. In B. Cope & M. Kalantzis (Eds.) A pedagogy of
multiliteraciesL Learnig by design. New York: Palgrave Macmilan 1–36.
Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito. Teoksessa T.
Kaartinen (Toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Juvenes Print 2015, 13–
24.
Palsa, L. 2016. Käsitteellisestä hajanaisuudesta medialukutaitojen moninaisuuteen.
Teoksessa L. Pekkala, S. Salomaa & S. Spišák (Toim.) Monimuotoinen
mediakasvatus, 36–53.
Palsa, L., & Ruokamo, H. 2015. Behind the concepts of multiliteracies and media
literacy in the renewed Finnish core curriculum: A systematic literature review of peerreviewed
research. Seminar.net: International Journal of Media, Technology and
Lifelong Learning, 11(2), 101–119.
Kommentit
Lähetä kommentti