Siirry pääsisältöön

Monilukutaidon monipuolisuus ja moniulotteisuus

Monilukutaito-käsite herättää haasteita, sillä angloamerikkalainen perinne korostaa monilukutaitoa erityisesti sen pedagogisen lähestymistavan kautta. Usein kirjallisuudessa monilukutaitoa tarkastellaan enemmän opetusmenetelmänä kuin oppimistuloksina tai -taitoina. Kuitenkin osa tutkijoista näkee monilukutaidon viestintätaitojen kokonaisuutena, kuten Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Palsa & Ruokamo 2015). Kansainvälinen monilukutaitomääritelmä sisältää multimodaalisuuden ja sosiaalisen monimuotoisuuden (Cope & Kalantzis 2015; Kupiainen ym. 2015). Suomalaisissa opetussuunnitelmissa painotetaan enemmän kulttuurista moninaisuutta (Palsa & Ruokamo 2015). Monilukutaito-käsitteen laajuus ja tulkinnanvaraisuus voivat aiheuttaa vaikeuksia opettajille sen ymmärtämisessä ja siinä, miten sitä tulisi edistää päivittäisessä opetustyössä. Toisaalta käsitteen laaja soveltamismahdollisuus voi olla myös vahvuus tarjoten opettajille joustavuutta sen käytössä erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa (Palsa 2016).

Pro Gradu -tutkielmassani tutkin, miten monilukutaito ilmenee lukion opetussuunnitelman 2019 perusteissa. Tutkielmassani lähestyin monilukutaitoa hermeneuttisen tieteenfilosofian näkökulmasta, tarkastellen sitä sosiaalisena ja kulttuurisena edellytyksenä tehokkaalle elämälle. Aineistonanalyysi ja tulkinta kattoivat laajasti koko opetussuunnitelma-asiakirjan, eikä rajoittunut vain monilukutaito-osioon.

Tutkielman tulokset osoittavat, että monilukutaito ilmenee monipuolisesti ja moniulotteisesti lukion opetussuunnitelmassa sekä tavoitteena että pedagogiikkana, osana laaja-alaisia osaamistavoitteita. Opiskelijoiden monilukutaitoa ohjataan edistämään siten, että se tukee osallisuutta, toimijuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllisyyttä, samalla kannustaen oppilaita toteuttamaan itseään. Tulokset tarjoavat opettajille ja koulutuksenjärjestäjille syvällisemmän käsityksen siitä, miten monilukutaitoa tulisi integroida paikallisiin opetussuunnitelmiin ja erilaisiin konteksteihin.

Monilukutaito nähdään opetussuunnitelmassa osallisuuden ja toimijuuden edellytyksenä, kun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia, tasapainoisia ja sivistyneitä kansalaisia. Opetussuunnitelma korostaa oppilaiden roolia aktiivisina toimijoina, kun taas opettajan tehtävä kuvataan passiivisemmassa valossa. Osallisuus ja toimijuus nähdään olennaisina tekijöinä sekä oppimisessa että opetuksessa.

Monilukutaito näyttäytyy myös itsensä toteuttamisen mahdollistajana. Opetussuunnitelma ohjaa oppilaita arvioimaan tietoa kriittisesti ja analyyttisesti, valmistautumaan tulevaisuuteen sekä kasvamaan maailmankansalaisiksi. Oppilaat oppivat arvostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ymmärtävät demokratian ja kansainvälisen yhteistyön merkityksen.

Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan myös monilukutaidon roolia yhteisöllisyyden edistäjänä ja oppilaiden kykynä toimia merkitysten ja ilmaisujen välittäjinä. Opetussuunnitelma liittää monilukutaidon opetusprosessit, oppimisprosessit ja sisällöt sosiaalisiin ja kulttuurillisiin yhteyksiin.

Lopuksi monilukutaito nähdään kriittisen ajattelun tukijana lukiossa. Oppiaineet kehittävät nuorten kykyä arvioida tietoa kriittisesti ja soveltaa näitä valmiuksiaan nykyajan mediayhteiskunnassa. Opetussuunnitelma korostaa nuorten oppimista ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian arvostamiseen edistäen samalla heidän kykyään toimia vastuullisesti ja perustellusti.

Essi Perämäki, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Mediakasvatus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani, Millaisena monilukutaito ilmenee lukion opetussuunnitelman 2019 perusteissa.


Lähteet

Cope, B. & Kalantzis, M. 2015. The things you do to know: An introduction to the
pedagogy of multiliteracies. In B. Cope & M. Kalantzis (Eds.) A pedagogy of
multiliteraciesL Learnig by design. New York: Palgrave Macmilan 1–36.

Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito. Teoksessa T.
Kaartinen (Toim.) Monilukutaito kaikki kaikessa. Tampere: Juvenes Print 2015, 13–
24.

Palsa, L. 2016. Käsitteellisestä hajanaisuudesta medialukutaitojen moninaisuuteen.
Teoksessa L. Pekkala, S. Salomaa & S. Spišák (Toim.) Monimuotoinen
mediakasvatus, 36–53.

Palsa, L., & Ruokamo, H. 2015. Behind the concepts of multiliteracies and media
literacy in the renewed Finnish core curriculum: A systematic literature review of peerreviewed
research. Seminar.net: International Journal of Media, Technology and
Lifelong Learning, 11(2), 101–119.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...