Lasten ja nuorten liikkuminen ja erityisesti liikkumattomuus ovat olleet esillä jo pidemmän aikaa. Vuosina 2020–2021 koimme koronapandemian myötä ajanjakson, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen oli kiellettyä, eivätkä esimerkiksi harrastustoiminnat olleet käynnissä laisinkaan. Kyseinen ajanjakso oli raskas jokaiselle, mutta erityisesti sen vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat puhuttaneet. Esimerkiksi Kokon, Husun, Martinin, Villbergin, Tokolan, Vähä-Ypyän ja Vasankarin (2023) pitkittäistutkimus kertoo, että 7–15-vuotiaiden nuorten liikkuminen väheni merkittävästi tuona aikana.
Pro gradu –tutkielmamme käsittelee koronapandemian aikana toteutettua etäjakson aikaista liikkumista. Koronapandemian vuoksi Rovaniemen kouluissa oltiin kahtena peräkkäisenä keväänä, vuosina 2020 ja 2021, etäopetuksessa. Liikkumisrajoitusten myötä jokaisen suomalaisen arki muuttui nopeasti. Myös korkeakoulut ja yliopistot pysähtyivät keväällä 2020 kokonaan ja jouduimme rajoittamaan jopa läheisten kanssa kohtaamista. Koimme myös urheilua rakastavina ihmisinä hankalaksi sen, että jouduimme väliaikaisesti rajoittamaan itsellemme tärkeää vapaa-ajan viettotapaa. Näiden kokemusten ja pandemian myötä päädyimme aiheemme valintaan. Meitä kiinnosti kuulla siitä, kuinka alakoululaiset oppilaat kokivat koululiikunnan ja miten he kykenivät motivoitumaan yksin suoritettavaan koululiikkumiseen.
Pro gradu –tutkielmamme tarkoituksena on lisätä tietoisuutta koronapandemian aikana toteutetusta koulun etäopetuksesta alakoululaisten näkökulmasta tarkasteltuna. Tavoitteenamme oli selvittää, miten oppilaat kokivat etäjakson aikaisen liikunnan opetuksen ja, kuinka innokkaasti he siihen suhtautuivat. Tiedämme omilta kouluajoiltammekin sen, miten keskeisessä roolissa motivaatio on koululiikunnassa. Se mahdollistaa hyvät keskinäiset leikit ja pelit sekä vaikuttaa liikuntatunneilla suoriutumiseen. Pohtimalla koululiikunnan motivaatiota ja koronapandemiaa muodostimme lopullisen tutkimusongelmamme: Millaisena oppilaat kokivat etäliikunnan? Tutkimusongelmaa tarkastelemalla suoritimme laadullisen tutkimuksen, jossa haastattelimme rovaniemeläisiä kuudesluokkalaisia oppilaita ryhmissä. Oppilaat olivat etäjakson aikana kolmannella ja neljännellä vuosiluokalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa oppilaista ei kokenut etäkoulun liikunnanopetusta mielekkäänä tai innostavana. Oppilaat mielsivät liikunnan tylsänä ulkoiluna kuin fyysisesti rasittavana liikuntana. Haastateltavat kuvasivat etäkoulun aikana toteutettua liikuntaa lähinnä ulkoiluksi ja arkiliikunnaksi. Haastateltavat oppilaat kaipasivat ryhmässä liikkumista ja opettajan antamaa arviointia ja palautetta. Tehtäviä ei tarvinnut palauttaa, jonka vuoksi osa oppilaista jätti liikkumiset kokonaan tekemättä. Voimme jokainen varmasti samaistua siihen, että usein merkityksellisyys on tärkeä osa motivaatiota. Oppilaat olisivat toivoneet etäliikunnan sisältävän enemmän samanlaisia piirteitä kuin lähiopetuksen koululiikunnan. Näitä piirteitä olivat muun muassa opettajan kannustaminen, ryhmässä pelaaminen ja keskinäinen kilpailu.
Tulokset olivat mielestämme sellaisia, mitä etukäteen osasimme jo odottaa ja pelätä. Tulevaisuudessa etäliikunnassa voisi painottaa tehtävien monipuolisuutta, palautteen antamista ja arviointia. Jäimme pohtimaan tuloksia analysoitaessa, kuinka digilaitteita ja erilaisia mittausvälinetä olisi voitu hyödyntää enemmän. Lisäksi mietimme, miten eritasoiset oppilaat saataisiin paremmin osallistettua liikuntaan. Koronapandemia oli esimerkki siitä, kuinka nopeasti opetustoimintaan voi tulla muutoksia, jonka vuoksi toivomme näiden oppilaiden kokemusten antavan työkaluja opettajille kehittää erilaisia toimintamalleja ja –tapoja tulevaisuuden varalle.
Mikael Kangaskorte & Niklas Karila, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaamme “Etäliikunta oppilaiden kokemana – oppilaiden liikuntamotivaatio tarkastelun alla”.
Lähteet
Kokko, S., Husu, P., Martin, L., Villberg, J., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. (2023). LIITU 2021: korona-ajan vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten liikkumisessa. Liikunta ja tiede, 60(2), 52–54.
Kommentit
Lähetä kommentti