Siirry pääsisältöön

Salibandypelaajien kaksoisura korkeakoulussa

Urheilu on osa suomalaista yhteiskuntaa ja siihen suhtaudutaan positiivisesti sekä sen välittäviä arvoja pidetään yleisesti hyväksyttävinä (Aaltonen 2016).  Eri urheilulajeissa kamppaillaan usein huippu-urheilun siirtymävaiheessa ilmenevän urheilun lopettamisen kanssa, kun juniorikauden jälkeen urheiluun panostaminen vähenee huomattavasti, eikä aikuisiässä ole välttämättä mahdollisuutta keskittyä pelkästään urheiluun. (Stambulova & Wylleman 2012). Miten ne pelaajat pärjäävät arjessaan, jotka ovat päättäneet yhdistää urheilun ja opiskelun?

Tässä yhteydessä tarkoitan kaksoisuralla tavoitteellisen kilpaurheilun sekä opiskelun ja akateemisen uran yhdistämistä. Kaksoisura sekä sen englannin kielinen vastine ”The dual career of an athlete” on ollut tutkielmani keskeisin käsite. Kaksoisura käsite rakentuu täysipäiväisen opiskelun sekä harjoittelun ja kilpailun yhdistämiselle. Kaksoisura- käsite voi koostua myös työurasta ja urheilusta, mutta olen kiinnostunut opiskelun ja urheilun yhteensovittamisesta. Tavoitteellisen urheilulla viittaan siihen, että pääsarjatasolla olevat pelaajat pyrkivät taistelemaan SM-kullasta eli kansallisesta huipusta. Yksilöiden omat tavoitteet voivat olla myös kansainvälisellä tasolla.

Pro gradu ¬-tutkielmassani tarkastelin laadullisin menetelmin salibandypelaajien kaksoisuraa sekä sen tukemista korkeakouluopintojen aikana. Tavoitteena on ollut tarkastella korkeakoulussa opiskelevien salibandyn pelaajien kaksoisuraa pelaajien kokemuksien kautta sekä tuoda salibandy yhtenä joukkuelajina osaksi kaksoisurakeskustelua. Aineisto on kerätty haastattelemalla korkeakouluopiskelijoita, jotka pelaavat pääsarjatasolla salibandya. Haastateltavat ovat olleet joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevia, ja he pelaavat naisten liigaa opintojensa kanssa yhtäaikaisesti. Haastateltavat olivat eri puolilta Suomea ja opintojen eri vaiheissa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojautuu vahvasti kansainväliseen kaksoisuratutkimukseen, urheilu-uran eri vaiheisiin ja huippu-urheilun vaatimuksiin. 

Tulokset osoittavat, että salibandyn pelaajien kaksoisuran kokemukset ovat positiivisia, mutta kaksoisura haastaa urheilijoiden arkea ja voimavaroja. Urheilijoiden lähellä olevien ihmisten suhtautuminen vaikutti siihen, miten urheilija sai tukea uralleen ja millaisen urheilija kaksoisuransa koki. Urheilijoiden kaksoisuraa haastavat erityisesti kiireisen arjen tuoma kuormitus sekä taloudelliset haasteet. Urheilijoiden kaksoisuran haasteet voivat pitkittyessään kasvattaa kokonaiskuorman niin suureksi, että urheilijoiden terveydentila voi heikentyä. Kuormituksen määrä vaihteli urheilijoiden kokemusten mukaan lukuvuosittain, sillä esimerkiksi itsenäisesti tehtävät opinnäytetyöt helpottivat arjen aikatauluttamista.

Urheilijat kertoivat, että kaksoisura on hyvä mahdollisuus opiskella ja pelata tavoitteellisesti. Lisäksi he korostivat, että eri maailmat tasapainottavat hyvin toisiaan. Suurin tuki kaksoisuralle löytyi läheisistä ihmisistä sekä ymmärryksestä. Pelkästään jo positiivinen suhtautuminen sekä kannustaminen kuvattiin kaksoisuraa tukeviksi tekijöiksi. Silloin kun opettajat ymmärsivät urheilun merkityksen ja valmentajat ymmärsivät opiskelun merkityksen, kokivat urheilijat saavansa parhaiten tukea. 

Tutkimukseen osallistuneet urheilijat kuvasivat kaksoisuran mielekkäänä, mutta kuormittavana. Tulevaisuudessa urheilijat toivoivat tukea taloudenhallintaan sekä joustavampia opiskelumahdollisuuksia. Urheilijat osoittivat myös huolensa lukioikäisten kaksoisurista sekä lukiosta korkeakouluopiskelijoiksi siirtymävaiheen nykyisistä tukitoimista. Tutkimustuloksia urheilijat voivat esimerkiksi hyödyntää henkilökohtaisten opintojen suunnittelussa. Lisäksi tuloksia voidaan soveltaa kaksoisuraa tukevan järjestelmän kehittämiseen. 


Nelli Salmio, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani Salibandya pelaava korkeakouluopiskelija kaksoisuralla


Lähteet:

Aaltonen, M. 2016. Ei vain urheilua. Liikunnan ja urheilun merkitys yhteiskunnan uusiutumisen kannalta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:2.

Stambulova N. B. & Wylleman P. 2015. Dual career develoment and transitions. Psychology of Sport and exercise 21. 2015. 1–3.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla