Siirry pääsisältöön

Ulapland international students’ experiences of online education during the Covid19 lockdown

One of the most impactful modern-day events has been the coronavirus outbreak and the subsequent global pandemic of 2019. Aside from the notable health detriments, Covid19 has also impacted the educational system of most countries when forcing the closure of educational institutions due to safety reasons. For some students and teachers, dealing with the switch to online/remote learning was not an easy transition which in turn garnered some criticism about the quality of the practices and mechanisms used during this time.

My thesis aims to investigate the status of online education, discuss its pros and cons; and ultimately identify and define the main competences that teachers should possess to impart online education efficiently. All the data would be collected and analyzed from a Ulapland international students’ perspective and code based on the TPACK theoretical by Mishra and Koehler (2006). 

TPACK is a theoretical model that categorized three different areas of knowledge (Technological, Pedagogical and Content) and their four interconnected areas necessary to impart online education efficiently (Mishra & Koehler, 2006).

The thesis included exchange and permanent master’s degree students as participants due to the lack of previous studies including this group as a study subject. The data collected reflects what participants find more relevant in each area of knowledge, what good practices participants have found at Ulapland, and which ones need to be improved.

The results show a list of 10 competences derived from the coding process and interpretation of the experiences, opinions, and beliefs of participants in each area of the TPACK model. Pedagogical knowledge (PK) and Technological knowledge (TK) are presented as the two most important areas. PK requires teachers not only to be highly competent in the subject matter they are teaching but in the different teaching methodologies and mechanisms involved in the learning process: e.g., new ways of interaction, more discussion, and innovative teaching methods according to the digital era. TK emphasizes the importance of teachers constantly adapting to the new technologies and incorporating new tools and digital software in the teaching-learning process. In addition, based on participants’ data, the results present a list of ideas, suggestions, and praises to maintain a high educative level during online lectures as well as the main criticism and negative aspect of online learning.

In conclusion, this thesis addresses how the implementation of online learning has affected international university students, interviews show their experiences and, once analyzed, the students’ opinions are used to offer a series of competences and good practices which may be considered essential to improve online education. Further research can be done to improve the reliability of the results by interviewing teachers and other educational agents or by increasing the sample size. 


Alejandro Tello

University of Lapland, Faculty of Education

The blog is based on the master thesis: “Ulapland international students’ experiences of online education during the Covid19 lockdown”.


References:

Mishra, P., & Koehler, M. J. (2006). Technological Pedagogical Content Knowledge: A new framework for teacher knowledge. Teachers College Record: The Voice Of Scholarship In Education, 108 (6), 1017–1054. https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x











Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luontokasvatus alkuopetuksessa

Nykypäivän lapset viettävät yhä vähemmän aikaa luonnossa. Suurin osa suomalaislapsista asuu kaupunkialueilla tai taajamissa, josta luontoon pääseminen ei välttämättä ole niin helppoa. Koululla on tärkeä rooli lapsen luontosuhteen vahvistamisessa ja tukemisessa. Kaikki lapset eivät kouluarjen ulkopuolella vietä riittävästi aikaa luonnossa, jolloin luontosuhteen muodostuminen jää hyvin heikoksi. Koululla on tärkeä tehtävä tarjota lapsille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan opetusta tulee toteuttaa koulun sisätilojen lisäksi myös luonnossa. Luonnossa olemisella on paljon positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin. Suomessa luontokasvatus on kasvatustieteen kentällä melko uusi ilmiö, joten siitä on tehty hyvin vähän tutkimusta. Luontokasvatuksen käsite ei ole vielä täysin vakiintunut. Tässä blogissa tarkastelemme pro gradu -tutkielmamme keskeisiä tutkimustuloksia. Tutkielmamme käsittelee luonto

9.-luokkalaisten yleinen minäpystyvyys ja sen lähteet

Banduran (2005) mukaan mikään ihmistoiminnan mekanismeista ei ole niin merkittävä kuin minäpystyvyys, joka tarkoittaa ihmisen uskomuksia omista kyvyistään toteuttaa käsillä oleva tehtävä (Bandura 2005, 3; Bandura 1995, 2). Minäpystyvyysuskomukset vaihtelevat niin tasoltaan, yleisyydeltään kuin voimakkuudeltaankin (Bandura 1997, 42) ja ne muodostuvat neljän informaatiolähteen eli hallinnan kokemusten, sijaiskokemusten, sanallisten suostuttelujen sekä fysiologisten ja affektiivisten tilojen kautta (Bandura 1995, 5).  Ihmiset, joilla on vahva minäpystyvyys, uskovat voittavansa esteet kehittämällä itseään ja ponnistelemalla sinnikkäästi. He eivät luovuta vaikeuksien edessä, vaan pysyvät vastoinkäymisissä sitkeinä (Bandura 2005, 4). He myös valitsevat haastavia ja kunnianhimoisia tehtäviä ja ovat niiden tavoittelemisessa periksiantamattomia (Luszczynska & Schwarzer 2005, 441). Tätä vastoin ihmiset, joilla on heikko minäpystyvyys, uskovat ponnistelujen olevan turhia vaikeuksissa ja lakka

Koronaviruspandemia ja pro gradu -tutkielma

Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiin