Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on erittäin tärkeää ihmisen jokaisessa elämänvaiheessa. Kuitenkin erityisesti kehityksessä olevalle nuorelle hyvinvoinnin kokemus on suuressa asemassa, sillä silloin luodaan pohja tulevaisuuteen ja hyvinvoivaan aikuisuuteen (Wiens, 2018, 26). Muun muassa tämän vuoksi pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millaista mahdollista yksilöllistä hyvinvointia Oulun Tyttöjen Talo tuotti siellä vieraileville tytöille ja nuorille naisille. Lisäksi selvitettiin miten kävijät määrittelivät hyvinvointia, mitkä asiat olivat motivoineet Talon toimintaan osallistumiseen, mitkä toiminnot olivat tuottaneet yksilöllistä hyvinvointia ja millainen merkitys Tyttöjen Talolla oli kävijöille.
Tutkielmassa yksilöllinen hyvinvointi määriteltiin Erik Allardtin hyvinvointiteorian mukaan. Teoria koostuu kolmesta hyvinvoinnin osa-alueesta sekä myöhemmin täydennetystä neljännestä osa-alueesta. Kyseiset osa-alueet ovat elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving), itsensä toteuttaminen (being) ja mielekäs tekeminen (doing). (Allardt, 1976, 38; Hirvilammi, 2015, 66.) Lisäksi määrittelemisessä hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksilöllisen hyvinvoinnin määritelmää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointi, 2021), johon Tyttöjen Talon toiminta nojaa. Tutkielman aineisto hankittiin viiden toteutetun puolistrukturoidun yksilöhaastattelun avulla. Tutkielma oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä sekä aineistolähtöistä sisällön analyysia. Teorialähtöistä sisällön analyysia ohjasi Allardtin (1976) hyvinvoinnin määritelmä.
Tutkielman tulosten mukaan Talon toimintaan oltiin lähdetty mukaan jonkin ulkopuolisen tahon kehottamana tai kaverin innoittamana. Toimintaan lähtemiseen oli vaikuttanut tarve saada uutta sisältöä arkeen, uusien ihmisten tapaaminen, oman rohkeuden lisääminen sekä turvallisen ajanviettopaikan löytäminen. Lisäksi vaikuttavina tekijöinä oli tarve päästä keskustelemaan luotettavan henkilön kanssa sekä tieto siitä, että toiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Tulosten mukaan tyttöjen ja nuorten naisten käsitykset hyvinvoinnista olivat keskenään melko yhtenäisiä. Esille nousivat muun muassa fyysinen hyvinvointi ja terveys, arjen sujuvuus ja elämän tasapainoisuus, turvallisuus ja rauha, ihmissuhteet ja sosiaalisuus sekä uni ja lepo. Tutkielman tulokset osoittivat, että jokainen haastatteluun osallistunut kävijä oli kokenut oman henkilökohtaisen yksilöllisen hyvinvoinnin lisääntyneen Talon toiminnoissa mukana olemisen myötä. Tärkeinä asioina yksilöllisen hyvinvoinnin lisääntymiselle pidettiin keskusteluavun saamista, neuvoja, ymmärrystä ja hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemista. Lisäksi sosiaaliset kontaktit, yhteisöön kuuluminen, onnellisuuden tunteet, rohkeus ja mielekäs tekeminen olivat Talolta tulevia hyvinvointia lisääviä asioita. Näitä koettiin saavan ennen kaikkea Tyttöjen Talon työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista sekä yhteisötoiminnassa mukana olemisesta yhdessä muiden kävijöiden kanssa.
Iida Huttu
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” Tyttöjen Talon toiminnan tuoma yksilöllinen hyvinvointi tyttöjen ja naisten kokemana”.
LÄHTEET
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154175/Tutkimuksia136.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Hyvinvointi- ja terveyserot, Hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
(Luettu 18.10.2021.)
Wiens, V. 2018. Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi - hypoteettinen malli. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta.
Tutkielmassa yksilöllinen hyvinvointi määriteltiin Erik Allardtin hyvinvointiteorian mukaan. Teoria koostuu kolmesta hyvinvoinnin osa-alueesta sekä myöhemmin täydennetystä neljännestä osa-alueesta. Kyseiset osa-alueet ovat elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving), itsensä toteuttaminen (being) ja mielekäs tekeminen (doing). (Allardt, 1976, 38; Hirvilammi, 2015, 66.) Lisäksi määrittelemisessä hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksilöllisen hyvinvoinnin määritelmää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointi, 2021), johon Tyttöjen Talon toiminta nojaa. Tutkielman aineisto hankittiin viiden toteutetun puolistrukturoidun yksilöhaastattelun avulla. Tutkielma oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä sekä aineistolähtöistä sisällön analyysia. Teorialähtöistä sisällön analyysia ohjasi Allardtin (1976) hyvinvoinnin määritelmä.
Tutkielman tulosten mukaan Talon toimintaan oltiin lähdetty mukaan jonkin ulkopuolisen tahon kehottamana tai kaverin innoittamana. Toimintaan lähtemiseen oli vaikuttanut tarve saada uutta sisältöä arkeen, uusien ihmisten tapaaminen, oman rohkeuden lisääminen sekä turvallisen ajanviettopaikan löytäminen. Lisäksi vaikuttavina tekijöinä oli tarve päästä keskustelemaan luotettavan henkilön kanssa sekä tieto siitä, että toiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Tulosten mukaan tyttöjen ja nuorten naisten käsitykset hyvinvoinnista olivat keskenään melko yhtenäisiä. Esille nousivat muun muassa fyysinen hyvinvointi ja terveys, arjen sujuvuus ja elämän tasapainoisuus, turvallisuus ja rauha, ihmissuhteet ja sosiaalisuus sekä uni ja lepo. Tutkielman tulokset osoittivat, että jokainen haastatteluun osallistunut kävijä oli kokenut oman henkilökohtaisen yksilöllisen hyvinvoinnin lisääntyneen Talon toiminnoissa mukana olemisen myötä. Tärkeinä asioina yksilöllisen hyvinvoinnin lisääntymiselle pidettiin keskusteluavun saamista, neuvoja, ymmärrystä ja hyväksytyksi ja kohdatuksi tulemista. Lisäksi sosiaaliset kontaktit, yhteisöön kuuluminen, onnellisuuden tunteet, rohkeus ja mielekäs tekeminen olivat Talolta tulevia hyvinvointia lisääviä asioita. Näitä koettiin saavan ennen kaikkea Tyttöjen Talon työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista sekä yhteisötoiminnassa mukana olemisesta yhdessä muiden kävijöiden kanssa.
Iida Huttu
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ” Tyttöjen Talon toiminnan tuoma yksilöllinen hyvinvointi tyttöjen ja naisten kokemana”.
LÄHTEET
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154175/Tutkimuksia136.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Hyvinvointi- ja terveyserot, Hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
(Luettu 18.10.2021.)
Wiens, V. 2018. Pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvointi - hypoteettinen malli. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta.
Kommentit
Lähetä kommentti