Suomalaisella liikunnan opetuksella ja liikuntakasvatuksella on monimuotoinen tausta ja pitkät perinteet. Liikunnan ja liikuntakasvatuksen tärkeyttä perustellaan tällä hetkellä sillä, että huolehtimalla kansalaisten fyysisestä toimintakyvystä voidaan vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja terveyteen. Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen sekä huonontuneet liikkumistaidot ja toimintakyky ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina. Lasten liikkumista on pyritty lisäämään ja tukemaan monin keinoin kouluarjessa. Julkiset keskustelut sekä oma kokemukseni tästä aiheesta inspiroivat minua tutkimaan oppimisen tuen toteutumista kaikille yhteisessä liikunnanopetuksessa tarkemmin.
Tutkielmassani selvitin, millaisia käsityksiä liikuntaa opettavilla opettajilla on oppimisen tuen toteutumisesta ja toteuttamisesta liikunnanopetuksessa. Tavoitteenani oli saada tietoa myös siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia käsityksiä opettajilla on inklusiivisesta liikunnanopetuksesta. Koska tutkin opettajien käsityksiä liikunnanopetuksesta, valitsin tutkielmani lähestymistavaksi fenomenografian. Fenomenografia on laadullinen tutkimussuuntaus, jonka kohteena ovat erilaiset arkipäivän ilmiöt ja niitä koskevat käsitykset sekä niiden erilaiset ymmärtämisen tavat. Aineiston hankintamenetelmäksi valitsin puolistrukturoidun teemahaastattelun. Keräsin aineiston keväällä 2021 haastattelemalla seitsemää luokan- ja liikunnanopettajaa. Haastattelut toteutin kasvotusten sekä etäyhteyden avulla.
Analysoin aineistoni fenomenografista analyysitapaa mukaillen. Analyysi eteni vaiheittain aineiston litteroinnista merkitysyksiköiden poimimiseen ja kuvauskategorioiden muodostamiseen. Näin sain aineistostani esille opettajien kaikenlaiset käsitykset oppimisen tuesta liikunnanopetuksessa. Muodostin tutkimusaineistostani kolme pääkategoriaa, joissa ilmenevät opettajien käsitykset oppimisen tuesta liikunnanopetuksessa. Nämä kategoriat ovat inklusiivinen liikunnanopetus, oppimisen tuen malli ja opettajan ammatillisuus.
Tutkielmani tulosten mukaan opettajat näkivät inklusiivisen liikunnanopetuksen oppimisen tuen toteutumisen kannalta sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Kaikille yhteisen liikunnanopetuksen ideologiaa pidettiin hyvänä, mutta sen koettiin toteutuvan vain harvoin. Opettajien käsitysten mukaan, oppimisen tukeminen kaikille yhteisessä liikunnanopetuksessa koettiin haasteellisena. Suurimpina haasteina nähtiin kiire, suuret ryhmäkoot sekä ajan- ja resurssien puute. Erityisesti henkilöstöresurssien puute koettiin merkittävänä puutteena oppimisen tuen toteuttamisessa. Parhaimmillaan kaikille yhteinen liikunnanopetus nähtiin tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuutena kokea osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Oppilaan oppimista tukevina asioina pidettiin ystävyyssuhteiden solmimisen, yhdenvertaisuuden kokemisen ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan opettajien kokemukset tukea tarvitsevan oppilaan integroimisesta yleisopetuksen ryhmään oli enemmän negatiivisia kuin positiivisia. Opettajat kaipasivat liikunnan oppimisen tukemiseen lisää resursseja sekä selkeämpää oppimisen tuen mallia.
Opettajat kokivat ammattitaidollaan olevan merkitystä oppimisen tuen toteuttamisessa. Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen sekä oppilaantuntemus koettiin tärkeiksi oppilaan oppimisen tukemisessa. Opettajien kokemus oli, että liikunta ei ole oppiaineena samalla viivalla muiden opetettavien aineiden kanssa, sillä koulun oppimisen tukeen tarkoitetut resurssit menivät usein ensisijaisesti muihin oppiaineisiin. Opettajien mukaan suurin osa oppilaista olivat liikunnassa yleisen tai erityisen tuen oppilaita. Verrattuna muihin oppiaineisiin tehostettua tukea käytettiin liikunnassa vähän.
Liikkumistaidoissa olevien suurien erojen vuoksi opettajat pitivät oppimisen tukemista ja opetuksen eriyttämistä tärkeänä osana liikunnan opetusta. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että oppimisen tukemista liikunnassa tulisi tehostaa. Tehostamalla oppimisen tukea liikunnassa, voitaisiin lasten ja nuorten liikkumistaidoissa olevia suuria eroja tasoittaa. Tätä kautta voitaisiin positiivisesti vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja terveyteen.
Anidra Pudas
Lapin Yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani: ” Mää uskon, että siihen vaikuttaa joku tietty ajatus lahjakkuudesta ja ei lahjakkuudesta.” Opettajien käsityksiä oppimisen tuesta liikunnanopetuksessa.
Kommentit
Lähetä kommentti