Monilajisella empatialla tarkoitetaan empatian ulottumista muunlajisiin kuin ihmisiin, kuten eläimiin ja kasveihin, sekä empatian ilmenemistä eri lajien välillä. Empatiaa ilmenee laajasti eläinkunnassa, eikä se siis rajoitu vain ihmisten väliseksi kokemukseksi (Rosenberg 2022). Empatian on todettu olevan yhteydessä muun muassa altruistiseen toimintaan ja sen välityksellä on mahdollista kehittyä kohti kunnioittavampaa suhdetta muun luonnon kanssa. Empatiasta voi olla hyötyä myös ympäristöongelmien ratkaisussa. (Aaltola 2018; Schnegg & Bryer 2022.) Kouluilla on merkittävä rooli erilaisten kuvastojen ja asenteiden välittäjänä muunlajisia kohtaan (Saari 2020). Tämän vuoksi halusimme tutkia empatian kokemuksia ja ilmaisuja alakoulukontekstissa.
Monilajisen empatian tutkimus kasvatustieteissä on keskittynyt kansainvälisesti 2000–luvulle ja Suomessa sen tutkiminen on kasvanut viime vuosina. Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää mitä lajeja kohtaan oppilaat kokevat empatiaa, miten empatia muita lajeja kohtaan ilmenee ja miten oppilaat arvottavat muunlajisia. Viitekehyksenämme toimi pääasiallisesi dosentti Elisa Aaltolan teoriat empatiasta, sillä hän on tehnyt vaikuttavaa tutkimustyötä monilajisen empatian saralla niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti (esim. Aaltola 2018; 2022; 2023).
Tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti kuudesluokkalaisten luontopainotteisen leirikoulun yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyn, ryhmähaastattelun, ryhmätehtävän, piirustustehtävän ja oppilaiden tuottamien videoiden avulla. Tutkimus tehtiin laadullisesti, koska se mahdollisti monilajisen empatian kokemuksen ja ilmenemisen tutkimisen syvällisesti. Empatian ilmenemistä analysoitiin eliöitä ja luonnon elementtejä kohtaan koetun suojelu- ja auttamishalun sekä muunlajisten arvottamisen kautta. Aikaisempia tutkimustuloksia mukaillen oppilaat ilmaisivat eniten empatiaa tuttuina pidettyjä eliöitä, kuten lemmikkieläimiä ja tuttuja kasveja kohtaan. Vähiten empatiaa ilmaistiin ihmisille haitallisina tai vaarallisina pidettyjä eliöitä kohtaan. Lisäksi empatian ilmaisut tuotantoeläimiä kohtaan olivat vähäisiä. Myös eläinten koko vaikutti empatian ilmaisuihin, jopa lajien sisällä. Ihminen koettiin suhteessa muihin eliöihin joko uhkana tai suojelijana, riippuen oliko kyse yleisistä ihmisten lähipiirissä elävistä vai luonnonvaraisista eliöistä.
Antroposeeni eli ihmiskeskeinen maailmankuva on monien tutkijoiden mukaan useiden globaalien ongelmien, kuten luonnon monipuolisuuden ehtymisen ja luonnonvarojen kestämättömän käytön taustalla. Biosentrisempää maailmankuvaa kohti siirtyminen voisi olla osa ongelmien ratkaisua (esim. Keto, Foster, Pulkki, Salonen & Värri 2022). Empatian piirin laajentamiselle on siis tarvetta, jotta lajienvälisiä hierarkioita voitaisiin purkaa ja siirtyä kohti biosentrisempää maailmankuvaa.
Kasvatustieteellä ja koulun toimintakulttuurilla on merkittävä rooli niin empatian kuin myös mo-nilajisen empatian kehittäjänä. Kouluissa tulisi olla mahdollisuus käsitellä ristiriitaisia ja vaikeitakin muunlajisiin liittyviä aiheita. Empatiaa tulisi kehittää niitä eliöitä kohtaan, joiden kärsimys on kulttuurissamme näkymätöntä, tai jotka ovat meille vieraita. Monilajinen empatia tulisi kirjata opetussuunnitelmaan, sillä koululla on vastuu oppilaiden maailmankuvan kehittäjänä kohti kestävämpää elämää ja ekososiaalista sivistystä (POPS2014, 16). Suomella voisi olla mahdollisuus toimia edelläkävijänä monilajisen empatian kehittämisessä, sillä koulutusjärjestelmäämme pidetään kansainvälisesti edelleen korkeassa arvostuksessa. Tämän takia Suomella on erityinen asema ja siten myös velvollisuus näyttää esimerkkiä elämäkeskeisemmän koulutusjärjestelmän luomisessa.
Anna-Maria Märsynaho & Ninni Savelius, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luonto- ja kestävyyskasvatuspainotteinen luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaamme ”Monilajisen empatian ilmaisuja alakoulussa”.
Lähteet
Aaltola, E. 2023. “Animal Portraits in Social Media: A Case Study Named Esther”. Tomas Jirsa & Abraham Geil (toim.). Teoksessa Reconfiguring the Portrait: Techniques, Forms, Concepts. Edin-burgh University Press
Aaltola, E. 2022. “Affective Animal Ethics: Reflective Empathy, Attention and Knowledge Sub Specie Aeternitatis”. Simone Pollo and Augusto Vitale (toim.) Teoksessa Human-animal Relationships in Transformation. London: Palgrave MacMillan
Aaltola, E. 2018. Varieties of Empathy. Moral Psychology and animal ethics. London: Roman & Littlefield International Ltd
Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen, A., Värri, V-M. 2022. Ekososiaalinen kasvatus: Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Julkaisussa Kasvatus & Aika 16 (3) 2022, 49–69. https://doi.org/10.33350/ka.111741
Rosenberg, M. 2020. Kasvatus monilajiseen empatiaan. Aikuiskasvatus, 3/2020, 176–185. https://doi.org/10.33336/aik.98363
Saari, M. H. 2020. Näkymättömistä näkyviksi – eläimet tulevaisuuden koulujärjestelmässä. Teok-sessa Aaltola, E. & Wahlberg, B. (toim.). Teoksessa Me & Muut eläimet. Uusi maailmanjärjestys, (121–138). Tampere: Vastapaino
Schnegg, M. & Breyer, T. 2022. Empathy Beyond the Human. The Social Construction of a Multi-species World. Germany: Informa UK Limited. https://doi.org/10.1080/00141844.2022.2153153
Kommentit
Lähetä kommentti