Siirry pääsisältöön

A1-kielen opettaminen luokanopettajien näkökulmasta

Vuoden 2020 kevätlukukaudella jokaisessa koulussa aloitettiin A1-kielen opetus ensimmäisellä luokalla. Luokanopettajat, jotka eivät olleet aikaisemmin opettaneet vieraita kieliä, joutuivat siis ensimmäistä kertaa toteuttamaan A1-kielen opetusta. Itselleni vieraiden kielten opiskelu on peruskoulusta asti ollut mielekästä ja palkitsevaa, joten olin tästä uudistuksesta kovin innoissani. Yliopisto-opintojeni aikana tein satunnaisia luokanopettajan sijaisuuksia eri kouluissa ja kyselin luokanopettajilta heidän mielipiteitään tähän uudistukseen liittyen. Vastauksia tuli niin puolesta, kuin vastaankin.

Halusin tietää enemmän luokanopettajien kokemuksista A1-kielen opetuksesta ja päätin tehdä pro gradu –tutkielmani aiheeseen liittyen. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia A1-kielen opetuksesta. Tutkimushenkilöinä olivat luokanopettajat, jotka opettivat alkuluokissa A1-kieltä. Haastattelin kuutta luokanopettajaa eri puolelta Suomea. Tutkimukseni kautta on mahdollista löytää kehityskohteita A1-kielen opetukseen tai tuoda esille luokanopettajien tarvetta lisäkoulutuksille A1-kielen opetukseen liittyen.

Teoriataustana tarkastelin kielitaidon olemusta sekä vieraan kielen opettamisen pedagogiikkaa. Varhennettu kielenopetus asettaa uusia vaatimuksia opetustyöhön.

Empiirinen tutkimukseni oli laadullinen. Käytin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja, sillä avoimemman ja keskustelunomaisen haastattelun avulla uskoin saavani tutkimukselleni tärkeitä vastauksia. Aineiston analyysinä oli laadullinen sisällönanalyysi.

Tutkimuksen tuloksissa nousi vahvasti esille luokanopettajien kokemukset oman kielitaidon vaikutuksesta A1-kielen opettamiseen. Heikon kielitaidon koettiin tuovan lisätyötä oppituntien suunnitteluun ja aiheuttavan epävarmuutta omaan opetukseen. Vahvan kielitaidon omaavat luokanopettajat kokivat A1-kielen opettamisen helppona ja jopa innostavana. Riippumatta siitä, minkälaisena luokanopettajat kokivat oman kielitaitonsa, kertoivat he pystyvänsä silti tarjoamaan oppilaille laadukasta ja tarkoituksenmukaista kielen opetusta.

Luokanopettajat kertoivat hyödyntävänsä monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Erityisesti toiminnallisia harjoituksia pidettiin tehokkaina A1-kielen opetuksessa. Erilaisten pelien, leikkien ja laulujen hyödyntäminen A1-kielen opetuksessa koettiin innostavan ja motivoivan erityisesti alkuluokkien oppilaita. Toiminnallisuus on nostettu myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäyksessä tärkeäksi osaksi A1-kielen opetusta. (Opetushallitus 2019, 25.) Suurin osa luokanopettajista kertoi käyttävänsä kielten oppitunneilla myös erilaisia tietokonesovelluksia ja –pelejä. Tietokonepelien ja tietokoneavusteisen kielten opetuksen koettiin innostavan oppilaita oppimaan uutta vierasta kieltä. Tästä on tehty aikaisempi tutkimus ruotsissa, joka puoltaa luokanopettajien kokemuksia tietokonepelien motivoivasta vaikutuksesta. (Li, Han & Gao 2019, 65.)

Monet luokanopettajat kertoivat A1-kielen opetuksen yhtenä haasteena olevan koulujen resurssipula. Monissa luokissa on tuen tarpeisia oppilaita, mutta kouluilla ei ole resursseja ohjaajiin tai erityisopettajiin jokaiselle tunnille. Resurssipula nousi esiin myös puhuttaessa opetusmateriaaleista. Lisäksi osa luokanopettajista kertoi kaipaavansa monipuolisempia opetusmateriaaleja, sillä heillä itsellään ei ole aikaa valmistaa jatkuvasti uusia materiaaleja oppitunneille.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta luokanopettajien kaipaavan lisäkoulutusta sekä yhteistyötä koulujen aineenopettajien kanssa. Yhteistyötä pidettiin tärkeänä monin tavoin. Aineenopettajien kielitaito sekä kielen ja kulttuurin tietämys voivat tukea luokanopettajien kielenopetuksen suunnittelua ja toteutusta alkuluokilla.  

Osmo Salo

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaan A1-kielen opettaminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät luokanopettajien näkökulmasta

Lähteet: 

Li, Y., Han, Y. & Gao, X. 2019. Young learners’ motivation for learning English. Teoksessa S. Garton & F. Copland (toim.) The Routledge Handbook of Teaching English to Young Learners. London: Routledge, 60-72.

Opetushallitus 2019. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset ja täydennykset koskien A1-kielen opetusta vuosiluokilla 1–2. Helsinki: Opetushallitus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla