Osallisuus on tämän ajan ilmiö, josta on muodostunut yhteiskunnallisesti painava teema. Osallisuudella tavoitellaan ratkaisuja perustavanlaatuisille sosiaalisille ja yhteiskunnallisille ongelmille (Närhi, Kokkonen & Matthies 2014, 228). Laajentunut oppivelvollisuus on lisännyt opetuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuuta. Kunnilla on vastuu laadukkaasta oppilaanohjauksesta ja sille annettujen tavoitteiden toteutumisesta. Viime vuosina on ollut tunnistettavissa huoli nuorten hyvinvoinnista ja pyritty löytämään keinoja, joilla tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä. Merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esimerkiksi matala koulutustaso ja pitkäaikainen työttömyys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tiedetään, että erityisen tärkeässä roolissa nuorten siirtymisessä toiselle asteelle ja kouluun kiinnittymisessä on laadukas oppilaanohjaus ja nivelvaihetyö (Kiiveri, Peltomaa & Toivanen 2014, 83).
Osallisuus on käsitteenä moninainen. Pro gradu -tutkielmassani osallisuus ymmärretään yksilön mahdollisuutena vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäröivän yhteisön asioihin. Osallisuuden nähdään myös olevan selkeästi yhteydessä syrjäytymisen ehkäisyyn ja sen myötä näyttäytyvän merkittävänä tekijänä yksilön tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden valikoidun kunnan oppilaan ohjaussuunnitelmat. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimuskysymykset keskittyvät tarkastelemaan oppilaan osallisuutta ohjaussuunnitelmissa seuraavasti: ”Millaisia oppilaan osallisuuden ulottuvuuksia ohjaussuunnitelmat ilmentävät yläkoulussa?” ja ”Millä tavoin kuntien ohjaussuunnitelmat konstruoivat oppilaan osallisuutta myöhemmin työelämässä?”
Tutkimustulokset osoittavat, että kuntien oppilaan ohjaussuunnitelmissa on tunnistettavissa oppilaan osallisuuden tukemista monilta osin. Tulosten pohjalta olen muodostanut neljä pääteemaa, jotka ilmentävät oppilaan osallisuuden tukemista ohjaussuunnitelmissa: 1) oppilaan hyvinvoinnin tukeminen osallisuuden edistäjänä, 2) oppilaan osallisuus oman elämän suunnittelussa, toteutuksessa ja koulun toiminnassa, 3) aikuisten vastuu ja ohjauksen eri muodot oppilaan osallisuutta tukemassa sekä 4) yhteiskunnallisen osallisuuden toteutuminen tulevaisuudessa. Jokainen pääteema on jaoteltu kahteen alateemaan. Alla oleva kuvio havainnollistaa pääteemojen ja alateemojen rakentumista.
Pro gradu -tutkielmassa osallisuuden ja toimijuuden toteutuminen nähdään tärkeänä osana oppilaan tulevaisuutta. Oleellista on pohtia, voiko peruskoulussa koetulla osallisuudella olla vaikutusta myöhemmin jatkokoulutuksessa koettavaan osallisuuteen. Jos nuoren on helpompi kiinnittyä jatko-opintoihin koettuaan aitoa osallisuutta peruskoulussa, on osallisuuden kokemuksella erittäin merkittävä vaikutus nuoren koulupolun rakentumiseen. Tällöin peruskoulussa koettu osallisuus voi edistää myönteisesti jatkokoulutuksessa koettua osallisuutta ja pienentää sitä kautta opintojen keskeyttämisen todennäköisyyksiä. Sen seurauksena kouluttamattomuus vähenee ja vähentää näin yhtä syrjäytymisen riskitekijöistä.
Silvia Pudas, Lapin yliopisto
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Onko oppilaanohjaus vitsi?” – Oppilaan osallisuuden tukeminen kuntien oppilaan ohjaussuunnitelmissa.
Lähteet:
Kiiveri, L., Peltomaa, I. & Toivanen J. (2014). Nivelvaihetyö ja keskeyttämisen ehkäisy. Teoksessa S. Määttä, L. Kiiveri & L. Kairaluoma (toim.), Otetta opintoihin 2014. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 83–98
Närhi, K., Kokkonen, T., Matthies, A. (2014). Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä. Janus 22 (3), 227–244.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ei pvm.) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Saatavilla verkossa: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy Luettu 28.2.2024.
Kommentit
Lähetä kommentti