Siirry pääsisältöön

Oppilaan osallisuuden tukeminen oppilaan ohjaussuunnitelmissa

Osallisuus on tämän ajan ilmiö, josta on muodostunut yhteiskunnallisesti painava teema. Osallisuudella tavoitellaan ratkaisuja perustavanlaatuisille sosiaalisille ja yhteiskunnallisille ongelmille (Närhi, Kokkonen & Matthies 2014, 228). Laajentunut oppivelvollisuus on lisännyt opetuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuuta. Kunnilla on vastuu laadukkaasta oppilaanohjauksesta ja sille annettujen tavoitteiden toteutumisesta. Viime vuosina on ollut tunnistettavissa huoli nuorten hyvinvoinnista ja pyritty löytämään keinoja, joilla tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä. Merkittäviä syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esimerkiksi matala koulutustaso ja pitkäaikainen työttömyys (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tiedetään, että erityisen tärkeässä roolissa nuorten siirtymisessä toiselle asteelle ja kouluun kiinnittymisessä on laadukas oppilaanohjaus ja nivelvaihetyö (Kiiveri, Peltomaa & Toivanen 2014, 83). 

Osallisuus on käsitteenä moninainen. Pro gradu -tutkielmassani osallisuus ymmärretään yksilön mahdollisuutena vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäröivän yhteisön asioihin. Osallisuuden nähdään myös olevan selkeästi yhteydessä syrjäytymisen ehkäisyyn ja sen myötä näyttäytyvän merkittävänä tekijänä yksilön tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden valikoidun kunnan oppilaan ohjaussuunnitelmat. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimuskysymykset keskittyvät tarkastelemaan oppilaan osallisuutta ohjaussuunnitelmissa seuraavasti: ”Millaisia oppilaan osallisuuden ulottuvuuksia ohjaussuunnitelmat ilmentävät yläkoulussa?” ja ”Millä tavoin kuntien ohjaussuunnitelmat konstruoivat oppilaan osallisuutta myöhemmin työelämässä?” 

Tutkimustulokset osoittavat, että kuntien oppilaan ohjaussuunnitelmissa on tunnistettavissa oppilaan osallisuuden tukemista monilta osin. Tulosten pohjalta olen muodostanut neljä pääteemaa, jotka ilmentävät oppilaan osallisuuden tukemista ohjaussuunnitelmissa: 1) oppilaan hyvinvoinnin tukeminen osallisuuden edistäjänä, 2) oppilaan osallisuus oman elämän suunnittelussa, toteutuksessa ja koulun toiminnassa, 3) aikuisten vastuu ja ohjauksen eri muodot oppilaan osallisuutta tukemassa sekä 4) yhteiskunnallisen osallisuuden toteutuminen tulevaisuudessa. Jokainen pääteema on jaoteltu kahteen alateemaan. Alla oleva kuvio havainnollistaa pääteemojen ja alateemojen rakentumista. 


Pro gradu -tutkielmassa osallisuuden ja toimijuuden toteutuminen nähdään tärkeänä osana oppilaan tulevaisuutta. Oleellista on pohtia, voiko peruskoulussa koetulla osallisuudella olla vaikutusta myöhemmin jatkokoulutuksessa koettavaan osallisuuteen. Jos nuoren on helpompi kiinnittyä jatko-opintoihin koettuaan aitoa osallisuutta peruskoulussa, on osallisuuden kokemuksella erittäin merkittävä vaikutus nuoren koulupolun rakentumiseen. Tällöin peruskoulussa koettu osallisuus voi edistää myönteisesti jatkokoulutuksessa koettua osallisuutta ja pienentää sitä kautta opintojen keskeyttämisen todennäköisyyksiä. Sen seurauksena kouluttamattomuus vähenee ja vähentää näin yhtä syrjäytymisen riskitekijöistä. 


Silvia Pudas, Lapin yliopisto

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Onko oppilaanohjaus vitsi?” – Oppilaan osallisuuden tukeminen kuntien oppilaan ohjaussuunnitelmissa.


Lähteet:

Kiiveri, L., Peltomaa, I. & Toivanen J. (2014). Nivelvaihetyö ja keskeyttämisen ehkäisy. Teoksessa S. Määttä, L. Kiiveri & L. Kairaluoma (toim.), Otetta opintoihin 2014. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 83–98 

Närhi, K., Kokkonen, T., Matthies, A. (2014). Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä. Janus 22 (3), 227–244.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ei pvm.) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Saatavilla verkossa: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy Luettu 28.2.2024. 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Luokanopettajien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisesta

Perusopetuslain (2010/642 § 30) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisten järjestelyjen avulla (Opetushallitus 2014, 61). Neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat, joilla ilmenee yleensä neurokognitiivisia poikkeavuuksia sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn ongelmia, muodostavat merkittävän ryhmän tuen saajista (Parikka, Halonen-Malliarakis & Puustjärvi 2020, 7, 10). Useimmiten he opiskelevat yleisopetuksen luokissa, minkä myötä luokanopettajilta vaaditaan osaamista heidän tukemiseensa.  Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien koettua osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tutkimuksessani neuropsykiatrisesti oireilevalla oppilaalla tarkoitetaan oppilasta, jolla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö tai siihen liittyviä piirteitä. Lähdin tutki...