Vahvan itsetunnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille on huomattava sen ehkäistessä muun muassa syrjäytymistä sekä erilaisia emotionaalisia haasteita, kuten masennusta (mm. Nurmi & Salmela-Aro 2002; Keltikangas-Järvinen 2023). Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2016) vahvan itsetunnon tukeminen onkin määritelty yhdeksi perusopetuksen tärkeistä tavoitteista.
Kiinnostuin pro gradu -tutkielmassani tutkimaan itsetuntoa ja sen kehittymistä erityisesti pienten koulujen kontekstissa. Pienet koulut kasvu- ja oppimisympäristöinä omaavat ainutlaatuisia piirteitä ja niiden on useissa tutkimuksissa todettu olevan turvallisia ja antoisia ympäristöjä oppilaiden kasvulle. Pienten koulujen määrä on lakkautusten vuoksi ollut jo pitkään laskussa (Peltonen 2002), ja siksi tutkimustieto niihin liittyen on tärkeää.
Tutkin opettajien käsityksiä pienestä koulusta kasvuympäristönä itsetunnon kehittymisen näkökulmasta sekä mahdollisuuksistaan oppilaiden itsetunnon tukemiseen pienellä koululla. Toteutin tutkimukseni fenomenografista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineiston keräsin pienten koulujen opettajilta eläytymismenetelmällä, jossa vastaajat eläytyvät kehyskertomuk-sessa kuvattuun tilanteeseen ja kirjoittavat vastaukseksi lyhyehkön tarinan (Eskola, Virtanen & Wallin 2018). Aineiston analyysimenetelmänä toimi fenomenografinen analyysi.
Tutkimukseeni osallistuneiden opettajien käsityksissä pieni koulu näyttäytyy varsin hyvänä kasvuympäristönä vahvan itsetunnon kehittymiselle. Myös itsetunnon tukemisen mahdollisuudet ovat opettajien käsitysten perusteella hyvät. Tärkeimpänä teemana itsetunnon kehittymiseen ja sen tukemiseen liittyen nousi esiin vahva oppilaantuntemus. Pienellä koululla oppilaita on vain vähän, minkä ansiosta opettajat tuntevat jokaisen hyvin ja pystyvät tukemaan heitä erilaisissa haasteissa. Oppilaantuntemus luo kouluun turvallisen ilmapiirin, joka antaa edellytykset vahvan itsetunnon kehittymiselle ja kasvulle kokonaisvaltaisesti. Opettajat kokivat, että pystyvät aidosti kohtaamaan oppilaat päivittäin ja olemaan heille turvallisen aikuisen roolissa.
Oppilaantuntemuksen myötä myös erilaisten pedagogisten ratkaisujen tekeminen on helpompaa, mikä estää oppimisen haasteiden ja jatkuvien epäonnistumisen kokemusten syntymistä ja niiden heikentäviä vaikutuksia itsetuntoon. Opettajat kertoivat hyödyntävänsä opetuksessaan itsetunnon tukemisen keinoina esimerkiksi eriyttämistä, tukiopetusta, lapsilähtöisiä työtapoja sekä vahvuusperustaisuutta, joiden kaikkien perustana oppilaantuntemus on. Myös oppilaiden kehuminen ja oppimista tukevan palautteen antaminen koettiin tärkeäksi.
Yhdysluokkaopetus on useimmiten pienillä kouluilla käytössä oleva opetusmuoto, mikä voi olla itsetunnon näkökulmasta sekä mahdollisuus että haaste. Parhaimmillaan yhdysluokkaopetus voi olla hyvinkin vuorovaikutteista ja antaa oppilaille mahdollisuuksia vertaisoppimiseen, mutta se voi myös haastaa oppimisen haasteista kärsiviä.
Pienellä koululla vallitsee usein vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen kulttuuri, ja eri-ikäiset oppilaat leikkivät ja pelaavat yhdessä. Opettajien kokivat myös tämän vaikuttavan positiivisesti itsetunnon kehittymiseen. Joskus koulun pienuus voi myös haastaa, kun osa oppilaista ei välttämättä löydä itselleen lainkaan ystävää.
Uskon, että kaikenlaiset koulumuodot voivat tarjota oppilaalle suotuisan kasvuympäristön itsetunnon kehittymistä ajatellen, eikä koulumuotojen asettaminen paremmuusjärjestykseen ole tarpeen. Tutkielmani perusteella pienet koulut ovat kuitenkin ehdottomasti säilyttämisen arvoisia ympäristöjä, joissa kasvu ja oppiminen ovat turvattuina.
Mirjami Maaninka
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani Pieni koulu itsetunnon kehittymisen kasvuympäristönä – Fenomenografinen tutkimus opettajien käsityksistä.
Lähteet:
Eskola, J., Virtanen, S. & Wallin, A. 2018. Tiedettä tarinoista: Eläytymismenetelmän käyttö ja soveltaminen. Teoksessa R. Valli. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus: 56–68.
Keltikangas-Järvinen, L. 2023. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY.
Nurmi, J-E & Salmela-Aro, K. 2002. Goal Construction, Reconstruction and Depressive Symptoms in a Life-Span Context: The Transition From School to Work. Journal Of Perso-nality 70 (3), 385–420.
Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki.
Peltonen, T. 2002. Pienten koulujen esiopetuksen kehittäminen – entisajan alakoulusta esikouluun. Oulu: Oulun yliopisto.
Kommentit
Lähetä kommentti